Vaikuttaako siis toimeentulotukeen vanhempien tulot 20v asti? :o

[vieras]

Hain 18-vuotiaana sossusta rahaa, vaikka vanhemmillani oli todella hyvät tulot. Välit vain niin poikki, että äiti saattoi soittaa ehkä kerran 3kk:ssa minulle ja tarkistaa että olen hengissä. Kerroin asian sossussa, ja vaativat että vanhempani kirjoittavat todistuksen siitä, etteivät maksa minulle muuta kuin opiskelun (olin lukiossa ja minulla oli Suomalaiseen kirjakauppaan kortti, jolla pystyin ostamaan kaikki tarvikkeet ja kirjat). Vanhempani kirjoittivat paperin siitä etteivät maksa elämistäni, ja toiveikkaana vein sen sossuun.

Käsittely kesti monta kuukautta ja en tähänkään päivään mennessä ymmärrä miten selvisin sen ajan. Päätöksessa luki, että jos haen jatkossa toimeentulotukea, on minun ensin otettava YHETYS LASTENVALVOJAAN jonka kanssa sovitaan aika minulle ja vanhemmilleni. Kuulemma se paperi jossa vanhemmat todistivat etteivät maksa elämistäni, on todiste ikäänkuin lainrikkomuksesta ja sossun mukaan asia voi johtaa jopa oikeustoimiin!! SIIS MITÄ?? Ihan varmasti tuli mieleen lähteä haastamaan vanhemmat oikeuteen kaiken muun paskan lisäksi? Ja hittoako pyysivät sellaista todistusta, halusivat vain tehdä minun vaikeasta elämäntilanteesa vielä vaikeamman!
Ketuttaa yhä sossun palvelu, enkä siellä sen jälkeen ole vieraillut, mielummin vaikka kynsiä syön jos on pakko!

Laki on laki. Tuon saattoi voivan ajateltavan lapsen heitteillejättönä. Oikeudessa olisi luultavasti purettu vanhemmuus jos vanhempasi eivät olisi halunneet osallistuvan elämääsi ja määrätty sinulle toinen huoltaja. Lapsensa hylkääminen on minusta vakava asia.

Mutta 18-vuotiashan on täysi-ikäinen joten huostaanottoa ei voi tapahtua, eikä edes lastenvalvojan asia ole kun on 18-vuotias..

Ei huostaanottoa, mutta oikeuden päätös siitä että vanhemmat eivät elätä tarvitaan. En ole varma teknisistä yksityiskohdista miten tuo lopulta hoidetaan. 18-vuotias on kyllä täysi-ikäinen, mutta ei hänellä ole vielä samoja oikeuksia kun vanhemmilla. Yhteiskunnassa täysi-ikäisyyden raja ei ole jyrkkä, jossa kaikki muutokset tulisivat kerralla. Ja eikö työvoimatoimisto vielä erottele alle 25 (vai 24) vuotiaat vielä erikseen ainakin kouluttautumisen suhteen.

 

[vieras]

Niin no yhteiskunnan tuista nyt on riippuvaisena aika moni. Myös kelan tuet on yhteiskunnan tukia yhtälailla kuin toimeentulotuki.

Myös lapsilisät ovat tukea. Kyse on siitä pärjäisikö ilman tukia, vasta silloin voi sanoa että pärjää omillaan. Jos vanhempien tulot ovat niin isot että se vaikuttaa toimeentulotuen saantiin, niin silloin heillä on myös varaa avustaa lastaan että tämä voi muuttaa omilleen. En oikein ymmärrä miksi vanhempien apua vastustetaan, taitaa olla kulttuurin tuoma juttu. En usko että esimerkiksi Italiassa lapset eivät hyväksyisi vanhempiensa apua tai että vanhemmat eivät sitä suostuisi antamaan.

Ei kai tässä nyt kyse oo ollut siitä, että lapset ei hyväksy vanhempien tukea (kuka nuori nyt kieltäytyis "ilmaisesta" rahasta?) vaan siitä, että kun muuttaa omilleen monet vanhemmat eivät välttämättä suostu maksamaan mitään. Olettavat, että kun nyt asuu omillaan niin tulkoon myös toimeen omillaan.

Tuo johtuu siitä, että vanhemmilla on monesti väärät tiedot. Lisäksi suomalainen kulttuuri pitää normina lapsen varhaista pärjäämistä. Itse pidän henkilökohtaisesti Italian perhekeskeistä kulttuuria tuon asian suhteen parempana.

 

[m]

Kaverini heitettiin pihalle vanhempiensa luota kun täytti 18 v. Sossun kanssa asioi ja sai kyllä asumistuet jne. sitä kautta. Ja kävi lukion. Uutta huoltajaa ei määrätty. En muista, kävikö lastenvalvojan juttusilla, muistaakseni ei. Vanhemmat kyllä kävivät kertaalleen myös sossussa vahvistamassa tytön kertomuksen. Vanhempien peruste asialle oli että koska tyttö on täysi-ikäinen, saa tulla toimeen omillaan. Toisaalta niinhän se asia on, toisethan tulee omillaan toimeen ihan vapaaehtoisesti jo nuorempanakin. Itse muutin kotoa 16 v.

Minäkin muutin 16v:nä, mutta vanhemmat maksoivat 18v asti, sanoivat että täysi-ikäinen saa pärjätä omillaan. Täytettyäni 18 hain heti toimeentulotukea, koska vanhempian tulojen takia en saanut edes opintotukea, vain asumistuken joku oli n. 130?/kk. Opintolainaan ei myönnetty valtiontakausta, koska vanhempieni tulot liian suuret. Takausta olisi toki voinut ehkä kysyä vanhemmiltani, näin jälkiviisaana. Työkokemus oli nolla, enkä saanut juuri sen takia töitä jotka olisivat sopineet yhteen koulunkäynnin kanssa (siivoukseenkin edellytettiin aikaisempaa kokemusta kun niihin hain!), kesäisin olin puhelinmyyjänä sitten.

Että kovasti yritettiin omillaan pärjätä, mutta eipä se niin vain onnistunut. Kyllä minäkin olisin "vapaaehtoisesti omillani pärjännyt", jos siihen todella olisi mäahdollisuus ollut. Ja niin kai pärjäsinkin - mutta huonosti. Hammastahatkin sain pienissä purkeissa kavereilta!!

Mä en ole koskaan nostanut mitään toimeentulotukea tai opintolainaa, olen aina ollut sen verran töissä että olen pärjännyt. Muutin silloin 16 v. au pairiksi (suomalainen perhe Suomessa) ja tuskin olisin muuten muuttanut jos en olis töitä saanut. Olin pari vuotta säästänyt kesätöistä jne. Lisäksi olin kesät töissä puutarhalla ja viikonloppuisin kaupan kassalla. Lukion jälkeen muutin pk-seudulle ja kaksi tutkintoa suoritin HY:ssa ilman lainaa. Mulla on kyllä olut kieltämättä todella hyvä säkä noiden työpaikkojen jne. suhteen ja kaikilla ei varmasti ole helppoa vaikka kuinka yrittäis.

 

[huonot kokemukset]

Mulla on kyllä olut kieltämättä todella hyvä säkä noiden työpaikkojen jne. suhteen ja kaikilla ei varmasti ole helppoa vaikka kuinka yrittäis.

Näinpä. Kaikilla kun ei asiat solju yhtä kivasti, hyvä on sanoa ettenpä koskaan ole mitään tukia ole nostanut...

 

[vieras]

Että kovasti yritettiin omillaan pärjätä, mutta eipä se niin vain onnistunut. Kyllä minäkin olisin "vapaaehtoisesti omillani pärjännyt", jos siihen todella olisi mäahdollisuus ollut. Ja niin kai pärjäsinkin - mutta huonosti. Hammastahatkin sain pienissä purkeissa kavereilta!!

Koko suomalainen yhteiskunta perustuu kansalaisten tukemiseen ja resurssien tasaamiseen. Jokainen suomalainen on saanut lapsuudessa tukea yhteiskunnalta ainakin terveydenhuollon ja peruskoulun verran. Jopa kapitalistin valtio tukee kansalaisiaan pyrkimällä säilyttämään yhteiskuntarauhan. Se että yhteiskunta pyrkii antamaan kaikille kansalaisille mahdollisuuden tasavertaisiin lähtöasetelmiin, on todettu toimivaksi koko yhteiskunnan ja myös yksilöiden kannalta. Täydellisesti samoihin lähtöasetelmiin ei voi mitenkään päästä eikä se olisi edes hyväksi valtiolle, mutta Pohjoismainen malli on erittäin toimiva sen suhteen, että saamme ihmisten kyvyt käyttöömme. Esimerkiksi yliopistoon pääsee jokainen riippumata perheen taloudellisesta asemasta, vaikka se edellyttäisi opintolainan ottoa tai niukkuudessa elämistä.

 

[Karvapallo]

Että kovasti yritettiin omillaan pärjätä, mutta eipä se niin vain onnistunut. Kyllä minäkin olisin "vapaaehtoisesti omillani pärjännyt", jos siihen todella olisi mäahdollisuus ollut. Ja niin kai pärjäsinkin - mutta huonosti. Hammastahatkin sain pienissä purkeissa kavereilta!!

Koko suomalainen yhteiskunta perustuu kansalaisten tukemiseen ja resurssien tasaamiseen. Jokainen suomalainen on saanut lapsuudessa tukea yhteiskunnalta ainakin terveydenhuollon ja peruskoulun verran. Jopa kapitalistin valtio tukee kansalaisiaan pyrkimällä säilyttämään yhteiskuntarauhan. Se että yhteiskunta pyrkii antamaan kaikille kansalaisille mahdollisuuden tasavertaisiin lähtöasetelmiin, on todettu toimivaksi koko yhteiskunnan ja myös yksilöiden kannalta. Täydellisesti samoihin lähtöasetelmiin ei voi mitenkään päästä eikä se olisi edes hyväksi valtiolle, mutta Pohjoismainen malli on erittäin toimiva sen suhteen, että saamme ihmisten kyvyt käyttöömme. Esimerkiksi yliopistoon pääsee jokainen riippumata perheen taloudellisesta asemasta, vaikka se edellyttäisi opintolainan ottoa tai niukkuudessa elämistä.

No näinhän se menee ja se tässä yhteiskunnassa on hienoa, että täällä kaikilla on yhtälaiset mahdollisuudet hommata koulutus. Mutta sitten on myös näitä pieniä epäkohtia siellä sun täällä. (missä yhteiskunnassa ei tosin olis).

 

[vieras]

No näinhän se menee ja se tässä yhteiskunnassa on hienoa, että täällä kaikilla on yhtälaiset mahdollisuudet hommata koulutus. Mutta sitten on myös näitä pieniä epäkohtia siellä sun täällä. (missä yhteiskunnassa ei tosin olis).

Asian ymmärtää kun ajattelee miten demokratia toimii ja miten lait ovat kehittyneet. Lakeihin on tehty muutoksia ja korjauksia jotka ovat taas vaatineet omia paikkauksia. Demokratia taas aiheuttaa että pieniä muutoksia voidaan tehdä suhteellisen helposti, mutta kokonaan uuden järjestelmän käyttöönotto vanhan tilalle on melkein mahdotonta.

Vertaus joka ei varmasti monelle aukea. Yhteiskunta on kuin suuri tietokoneohjelma jota kehitetään kaiken aikaa. Ohjelmaa ei voida kokonaan vaihtaa eikä sen perusrakennetta voida muuttaa. Voimme tehdä vain pieniä purkkapaikkauksia ja muutoksia, vaikka kokonaan uusi järjestelmä olisi parempi. Mutta emme pääse yksimielisyyteen mikä tuo uusi järjestelmä olisi ja vaatisimme sen valmiina ilman vikoja, mutta jokaisessa uudessa järjestelmässä on kuitenkin puutteita ja lastentauteja. Haluamme ennemmin pitää tiedetyt viat ja puutteet kuin ottaa riskin tuntemattomista vioista. Lisäksi hankaluutena on, että pitkän tähtäimen suunnittelu puuttuu eikä edes yhteistyö eri kehittäjien välillä ole saumatonta. Nykyinen järjestelmä on mammuttimainen, kankea ja hidas, mutta tuttu ja turvallinen.