Vaimoni on laiska?

["isäntä"]

Ajattelinpas kysellä vähän täältä mielipiteitä teiltä naisilta (saa toki miehetkin vastata). Eli vaimoni hoitaa hetkellä kodinhoidontuella 2v. tytärtämme ja suunnitelmissa oli että olisi kotona siihen saakka kun tyttö täyttää sen 3v. Ei siinä mitään, tämä oli yhteinen päätöksemme silloin reilu vuosi sitten.

Mutta ongelma on siinä että vaimo ilmeisesti katsoo että se lapsen hoitaminen onkin sitten ainoa "työ" joka hänelle kuuluu kotona ollessaan. Olen yksityisyrittäjä ja teen 12h päivää 6pvää viikossa jotta vaimolla on mahdollisuus olla kotona, muuten ei rahamme riittäisi. Minulla oli siis itseni lisäksi osa-aikainen työntekijä enemmin mutta nyt minun täytyy pärjätä yksin koska ei ole varaa tässä tilanteessa pitää työntekijää.

Kotiin tullessani kämppä on kuin räjähdyksen jäljiltä, vaatteita ja tiskejä joka puolella eikä toivoakaan että olisi esim. laitettu ruokaa. Joskus kysyin asiasta niin vaimo suurinpiirtein räjähti että enkö ymmärrä että 2 vuotiaan lapsen hoitaminen on täyttä työtä eikä ole ehtinyt tekemään muuta päivän aikana. Itse siis joudun aina vapaapäivänäni siivoamaan koko huushollin ja teen samalla ruokaa pakastimeen seuraavaksi viikoksi.

Eli onko siis tosiaan näin että minun ei sovi olettaa vaimoni hoitavan kotia tyttäremme lisäksi? Koska alkaa pikkuhiljaa olla minunkin sietokykyni koetuksella...

 

["mie"]

Mulla on taasen päinvastainen ongelma
Olin kotona 6vuotta ja hoidin lapset , kodin, talon ulkotyöt sekä kaikki juoksevat asiat. Nyt kun palasin töihin niin mies jotenkin olettaa että mulla riittäisi aikaa tehdä kaikki 8h työpäivän jälkeen.

Hei ihan totta puhukaa sillä asiat selviää. hiukan uusavuttomalta kyllä vaimosi kuulostaa jos ei pysty mitään kotitöitä tekemään .

 

[Sellaista]

Kirjoitatko ihan tosissasi, siis elät tuota elämää, et keksinyt sitä.

Jos tuo on totta, niin sinua on jymäytetty ja kunnolla

Kyllä pikkuinen lapsi vaatii paljon, itselläni vilkas kaveri ja keksii ihan kaikkea koko ajan.
Mutta nyt hengähdän koneella kun lapsi syö aamupalaa.

Eli kyllä sitä saa siivottua ja sitä pystyy tekemään ruokaa ja käymään kaupassa 2v lapsen kanssa.
Se onnistuu hyvin.
Tietenkään koti ei ole sen näköinen kuin sisutuslehdestä leikattu. Lapsen leluja on aina lattioilla, mutta muuten saa kodin pidettyä kunnossa.

Eli aikasmoiset kissanpäivät on vaimollasi.
Sinä varmaankin käyt kaupassakin vielä
Teet ruuat pakkaseen
Siivoat ja käyt töissä

Hyvin on vaimosi sinua vedättänyt

 

[Viikate]

Totta ihmeessä kodinhoito kuuluu molemmille vanhemmille riippumatta siitä, ovatko nämä ansiotyössä vai kotona lasta/lapsia hoitamassa. Ei muuta kun kova kovaa vastaan.

 

["vieras"]

Vaimosi on melkein yh tuolla sinun työmäärällä. :/ Voisiko hän olla masentunut?

 

[Riippuu]

Riippuu lapsesta. Todella paljon. Esikoisen kanssa kerkesi tekemään mitä vain. Oli pitkät päikkärit, ei yöheräilyjä, viihtyi itsekseen jo vauvana hetken. Toinen olikin sitten eri maata. Vaatii jatkuvaa huomiota ja läsnäoloa. Valvottaa öisin, joten jos tsägällä nukkuu päikkärit niin rojahdan sohvalle.

Huomioithan myös, että lapsi syö sen 12 tunnin aikana ainakin 3-4 kertaa. Eli sen keittiön saa siivota juuri niin monta kertaa päivän aikana.

Mitäs jos laittaisit rouvan töihin? Pysyisi koti siistinä, lapsi saisi seuraa päiväkodissa ja voisit lyhentää päivää?

 

["isäntä"]

Sentään kaupassa rouva saa kyllä käytyä. Ja tähän tilanteeseen on pikku hiljaa "ajauduttu" kun silloin tytön ollessa vauva olin enemmän kotona niin minä sitten ajattelin hoitaa kodin kun tiesin että vaimolla on kädet täynnä pienen vauvan hoitamisessa. Tämä sama tilanne on sitten vain jatkunut, täytyy ottaa asia taas puheeksi vaikka riita siitä aina syntyy...

 

[Jehnny Tightlips]

Joo, kyllä perusreippaampi yksilö saa tehtyä jotain jos on yhden lapsen kanssa kotosalla. Ehkä voisivat lapsen kanssa ottaa ohjelmaan päivittäisen ruoanlaitto- tai siivoustuokion? (Tietty kellonaika varattu siivoukselle, joku toinen kellonaika ruoanlaitolle yms.) Ja muu sitten lapsen kanssa olemista ja esim. päiväunien aikaan vaimon omaa aikaa. Hyvin saa perusruoat laitettua ja vähän imuroitua ja pyykättyä parinkin lapsen kanssa, kunhan se työssäkäyvä osapuoli ei mene vaatimaan mahdottomia (vimpan päälle kiiltävää kotia), se näet syö sitten intoa tehdä mitään jos ei kuitenkaan kelpaa. Mutta tämä tuskin teillä oli ongelma.

 

[Minni:)]

Onhan se lapsen kanssa kotona oleminen välillä rankkaakin ja joskus on päiviä ettei paljoa muuta jaksa kun hoitaa lasta, mutta kyllä toi kuulostaa kohtuuttomalta sua kohtaan. Lapsen kanssa oleminen 24/7 on uuvuttavaa ja sinänsä ymmärrän vaimoasikin, mutta ei sunkaan kuuluisi tossa tilanteessa hoitaa suurinta osaa kotitöistä ja ruokien teosta. Oma kantani siis on että kyllä vaimosi pitäisi tehdä enemmän. Tietty kaiken ei tarvi olla tiptop ja sapuskojen mitään gourmetruokia. Onko teillä vaikka jotain mummoja/ukkeja tms. jotka voisi silloin tällöin tulla lapsen perään kattomaan että vaimosi ehtisi kotitöitä tehdä? Ja kyllä niitä kotitöitä ja ruokia pystyy tehdä 2-vuotiaan kanssa, kyse on lähinnä asioiden organisoinnista. Kotiäitiys ei muutenkaan vaan sovi kaikille. Itse jaksoin just ja just sen 2v. enkä erityisemmin siitä nauttinut.

 

["Mami"]

Miksi ihmeessä asiasta kyselet täältä? Eikö tuo ole teidän kahden välinen asia? Jollekin tilanne voisi
olla juuri sopiva, joku toinen ei sellaista jaksa.
Joten: oletko uupunut tai joudutko liikaa tekemään asioita kotona?
Silloin ainoa keino vaikuttaa asiaan on siitä puhuminen. Jos vaimo raivoaa, sano ettet aio kuunnella
huutamista tai henkistä väkivaltaa ja keskustelua voidaan jatkaa kun vaimo
on rauhoittunut. Jos ei raivo laannu käy lenkillä ja palaa katsomaan, jos on yksinään saanut
itsensä hillittyä.

Sitten kerrot rehellisesti, että työtaakka painaa ja koet että joudut tekemään
liikaa kotitöitä. Että toivoisit niiden jakamista tasaisemmin. Sovitte yhdessä
kuka tekee mitäkin. Kerro olevasi uupunut ja muista sanoa myös positiivisia
asioita. Koita myös kuunnella vaimoasi ja ymmärtää, jos hän kertoo olevansa
väsynyt, jne...

Jos vaimo ei jaksa tehdä enempää ja sinulla on voimat loppu niin siivousta puolet vähemmän
ja eineksiä pöytään. Älä tee asioita, jos koet ne niin uuvuttaviksi.
Tee se mitä jaksat ja sitten vaimo hoitakoon loput.
Tilanteenne on teidän molempien luoma. Vaimon ei tarvitse asioita tehdä
Jos joku kerkee ne tekemään jo ennen kuin pyydetään.

Marttyyri ei kiitosta saa! Eikä se hyödytä ketään, vähiten sinua itseäsi.

 

["vieras"]

Mulla on juuri 2-vuotta täyttänyt lapsi ja 4 kk:n ikäinen vauva. Kyllä minä hoidan kerran viikossa kaupassa käynnit ja ruoanlaitot päivittäin. Siivouspäivinä mies tosin illasta sitten vetäisee luutulla lattiat ja tuo matot sisälle kun minä olen päivän ainana imuroinut, pyyhkinyt pölyt, vienyt matot pihalle ja tampannut ne ja pessyt vessat.. Ja minun vauva ei ole mikään supernukkuja vaan päivällä parit puolentunnin unet ja yhdet parin tunnin unet. Sen lisäksi touhuan tuon kaksi vuotiaan kanssa. Eilen lapset nukkuivat ekaa kertaa pariin viikkoon tunnin verran päikkäreitä yhtäaikaa.

Eihän se tekeminen ole yhtä nopeaa kuin ennen, mutta onneksi on koko päivä aikaa tehdä. Eilen imuroin, tein esikoisen kanssa kuivakakun, parit ruoat (kasvissosekeitto puoliltapäivin ja illalla makaronilaatikko), pesun viisi koneellista pyykkiä ja viikkasin ne kuivamisen jälkeen. Oltiin siinä ohessa 6 tuntia pihalla lasten kanssa. Asutaan omakotitalossa.

 

[Riippuu]

Keskustelun etenemisen kannalta suosittelen seuraavaa lähestymistapaa:
- Rakkaani miten voit? Miltä kotona oll tuntuu?
- Kerrot miltä sinusta tuntuu; kuinka poikki olet työpäivien jälkeen, miten haluaisit lyhentää päivää ja olla enemmän perheen kanssa, miten loppu olet kun käytät ainoan vapaa-ajan kodinhoitoon.
- mitä rouva ehdottaa ratkaisuksi?

Varaudu:
- Rouva sanoo, että sinulla on omaa aikaa 6 päivää viikossa kun laitat ulko-oven kiinni. (Minulle työssäkäynti on lomaa verrattuna arjen pyörittämiseen taaperon kanssa. Siksi käyn töissä)
- Hänellä ei ole omaa aikaa.

Mutta "musta tuntuu, että olet laiska" -avaus on varma keino kiristää solmua.

 

[astrolabe]

Ihmisen on helppo tottua rentoon elämään. Mitä jos jakaisitte viikon kotityöt ihan paperilla ja vaikka niin, että olisi jokin aikataulu per päivä ja ehkä vielä niin, että vaimolle alkaisi hissukseen tulla enemmän sovittuja hommia, jottei tunnu mielettömän raskaalta ja mahdottomalta, kun on tottunut olemaan tekemättä?

 

["Hei"]

Kyllähän sitä päivän aikana ehtii tehdä vaikka ja mitä, mutta jos taustalla on uupumusta ja masennusta, niin pitkät päivät yksin lapsen kanssa ovat raskaita. Masentunut ei välttämättä jaksa lähteä mihinkään kerhoihin edes päivällä saati solmia uusia tuttavuuksia, eikä taida vaimollasi olla mahdollista iltaisin edes harrastaa.
Eihän tuossa taida muu auttaa kuin laittaa lapsi aluksi vaikka osa-aikaiseen hoitoon ja vaimo töihin. Eihän teille jää aikaa edes parisuhteen hoitoon.
Ihana mies olet, kun jaksat kotia hoitaa, mutta tarviiko talo sitten suursiivota kerran viikossa. Syö työpäivän aikana ulkona, niin vapaapäivä ei mene ihan kokkaillessa ja tehkää yhdessä jotain!

 

["möks"]

Mitäpä jos ehdottaisit vaimolle, että hoidat vapaapäivänäsi lasta, jotta hän voi sillä aikaa siivota ja laittaa ruuat yms.

Rankka tuo tilanne on vaimollesikin, varmasti tuntee olonsa yksinhuoltajaksi, kun olet noin paljon poissa. Musta oli aina helpotus, kun mies tuli kotiin ja sain uppoutua itsekseni kotitöihin ja omiin ajatuksiini. Meillä oli niin vilkas lapsi, että sen kanssa siivoamisesta ei tullut mitään, kun heti kun silmä valtti niin se sotki lisää. Niinpä päivät meni täysin lasta viihdyttäesdä ja jätin suosiolla kotityöt iltaan. Nyt kun lapsia on enemmän siivoaminenkin onnistuu, kun leikkivät keskenään.

Sitten kun olet lapsen kanssa niin touhutkaa ja menkää puistoon. Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin isä, joka istuttaa lapset tunneiksi telkkarin eteen ja unohtaa ruoka ajat, jolloin lapset riehaantuvat lopulta ihan mahdottomiksi ja äiti saa sitten tulla selvittämään tilanteen tehtyään ensin kaikki muut hommat.

 

["vieras"]

Meillä on melkein sama tilanne kuin ap:lla. Paitsi että mies ei todellakaan siivoa tai tee ruokaa (kuin korkeintaan itelleen) ja se isoin ero että meillä on kuus lasta.
Mutta joo teen mieluummin kaikkea muuta kuin siivoan. Ja se näkyy. Mutta en todellakaan odota että mies tekis ne mun hommat sitten 15h työpäivän jälkeen.

Meillä lapset on 1,5-2.5 vuoden ikäeroilla joten niiden hoitamisessa oikeasti menee jo aikaa. Ja kyllä me jotain syödään vaikkei sitä ns oikeaa ruokaa ole just klo 16 pöydässä.

Toisaalta saako vaimosi omaa aikaa. Aikaa toteuttaa itseään olla muutakin kuin vain vaimo ja äiti? Toisaalta jääkö sulle enää aikaa harrastuksiin. Meillä miehellä on harrastuksia minulla ei (jos ei jotain käsitöitä tms lasketa) . Eli välillä tuntuu että olen hukannut itseni johonkin enkä edes enää tiedä mitä haluan kun aina on muiden toiveet etusijalla.

 

["isäntä"]

Kiitos kommenteista vastanneille. Ja olen tosiaan vaimolleni tuota töihin menemistäkin ehdottanut mutta ei kuulemma halua laittaa alle 3vuotiasta hoitoon. Eikä hän mitenkään masentuneeltakaan vaikuta, jaksaa kyllä harrastaa ja käydä kahvilla kavereidensa luona. Vaimon äiti siis asuu samassa kaupungissa ja hän hoitaakin paljon lastamme jotta vaimo saa "omaa aikaa"...minusta on vaan alkanut tuntua vedätetyltä kuten joku sanoikin...ja kyllä, aion tämän ottaa puheeksi, kaipasin vain vähän mielipiteitä ja kokemuksia kuinka muilla tällaiset asiat on hoidettu.

 

[nii i]

asiassa on kaksi puolta. oletko ottanut tosiaan sen huomioon että jos vaimosi on masentunut. käykö vaimosi missään kodin ulkopuolella muuta kuin kaupassa yksin tai sinun kanssasi. käykö vaimollasi ystäviä kylässä.

Muistan niin tuon ajan. meillä oli vähän sama tilanne. olin kotona pikkuisen kanssa aina yksin. en käynyt missään muualla kuin kaupassa. ystävät töissä eivätkö pahemmin pitäneet yhteyttä muuta kuin silloin tällöin. saattoi mennä viikko eten nähnyt muita ihmisiä kuin lasen ja mieheni. tilanne meni siihen että minusta tuntui että minun elämässä ei ole muuta kuin vaipan vaihtoa ja kodin siivoamista ja voin kertoa että jossain vaiheessa se tuntui todella puulta.
Mieheni vanhemmilla oli siihen aikaan maatila eli mieheni meni töistä suoraan tilalle töihin ja tuli ilta myöhäisellä kotiin. poika saattoi olla jo nukkumassa kun isäntä tuli kotiin varsinkin kylvö ja puinti aikaan.
Kaikki ystävätkin sanoivat että olen kuin yksinhuoltaja joka on linnottautunut kotiin.

Suosittelisin että otatte kerran viikossa yhteisen siivous hetken jolloinkoti laitetaan puti puhtaaksi niin silloin se on viikon aikana helpompi pitää siistinä. tuo siivouksessa auttaminen on kaikkein parasta apua mitä voi olla varsinkin jos vaimosi on vähän masentunut. vallan yksin siivoaminen on niin turhauttavaa että jossain vaiheessa tulee olo että mitä väliä.

Ymmärrän että teet pitkää päivää, niin teki silloin miehenikin ja 3 vuoden jälkeen oli melkein avioeron paikka koska en enää jaksanut yksin. no selvisimme siitä ja kohta aviovuosia on 20.

 

["viiden äiti"]

No kyllä kuulostaa tosi laiskalle.

Kaksvuotias ei enää ole vauva ja ei tarvitse jatkuvaa syliä/imettämistä/unta. Kodin saa alle tunnissa pyöräytettyä siistiksi, jonka voi tehdä vaikka lapsen päikkärien aikana.

Meillä on viisi lasta (8v,7v,5v,2v ja vauva). Aamulla keitän puuron, oikaisen olohuoneen (lelut, vaatteet, koristetyynyt ja viltit), syötän puurot ja siivoan keittiön, pesen vessan ja lähetän koululaiset matkaan, oikaisen makuuhuoneen. Imuroin jos ehdin. Kaikkeen tähän menee alle tunti ja vauvakaan ei ehdi hermostua.

Siistissä asunnossa on mukava viettää loppupäivä. Kun vauva nukkuu laitan ruoan. Moppaukset, pölyt, peililähmät, kylppäri yms pesen kun ne näyttää likaisilta ja löytyy sopiva hetki.

Niin ja siis teen kaiken tämän ja meillä on VIISI pientä lasta. Mies käy töissä ja kotona rakentaa, ei nyt rakennusaikana osallistu kotitöihin ollenkaan.

...ja pidän useasti itseäni laiskana kun en jaksa lenkkeillä lasten kanssa..

 

[Sh]

Vaimosi on varmaan väsynyt, itse ainakin olin sillon kun mies teki pitkää päivää. Vaikka se lapsi on ihana niin jotenkin... No ehkä se yksinäisyys ja etenkin esikoisen kanssa, ei ollut ketään kuka viihdytti sitä vaan itse jouduit viihdyttää koko ajan. Nyt on helpompaa kun on kaksi lasta ja ne leikkivät keskenään.

Mutta on tuo sun työtaakka silti kohtuuton, ihan jo oikeat työt plus kotityöt.

Tsemppiä puhumiseen. Neuvoisin kyllä harkitsemaan lapsen hoitoon laittamista ja vaimon menemistä töihin myös, ehtisit sinäkin olla kotona ja nähdä lapsen kasvavan! Moni 2v pärjää jo hoidossa hienosti, jos voi vielä työaikoja sumplia niin ei tule pitkiä päiviä. Meillä lapset aloitti hoidon "pakon sanelemana" ja voi luoja, miten elämästä on tullut mukavampaa kaikille! Lapset viihtyy hoidossa, musta on ihana olla töissä, en ole niin väsynyt mitä kotona (tai kyllästynyt, en tosin tajunnu sitä kotona ollessani) ja rahaakin tulee

 

[nii i]

kerroitin näköjään jo sillä aikaa kun kirjoitin että väimosi ei sentään ole ns. linnottaunut kotiin

 

["Vieras"]

[QUOTE="isäntä";28500447]Sentään kaupassa rouva saa kyllä käytyä. Ja tähän tilanteeseen on pikku hiljaa "ajauduttu" kun silloin tytön ollessa vauva olin enemmän kotona niin minä sitten ajattelin hoitaa kodin kun tiesin että vaimolla on kädet täynnä pienen vauvan hoitamisessa. Tämä sama tilanne on sitten vain jatkunut, täytyy ottaa asia taas puheeksi vaikka riita siitä aina syntyy...[/QUOTE]

Noh, kyllä itselläni on lähes vuoden ikäisen kovan menijän kanssa kädet huomattavasti enemmän täynnä töitä lapsen suhteen kuin silloin kun se oli alle puolivuotias. Yöllä heräilee tunnin parin välein, joten olen aika väsynyt ja nukun itsekin päiväunet silloin kun lapsikin sen kerran päivässä noin 2 tuntia nukkuu. Sitten saa muun ajan päivästä olla koko ajan lapsen perässä, ei mitään saa rauhassa tehtyä kun lapsi muuten satuttaisi itsensä. Siivoan kyllä mielelläni kodin ja laitan ruokaa mutta teen sen silloin kun mies on kotona ja viettää aikaa lapsensa kanssa. Sinä et ilmeisesti paljon vietä aikaa lapsesi kanssa?

 

["vieras"]

[QUOTE="isäntä";28500515]Kiitos kommenteista vastanneille. Ja olen tosiaan vaimolleni tuota töihin menemistäkin ehdottanut mutta ei kuulemma halua laittaa alle 3vuotiasta hoitoon. Eikä hän mitenkään masentuneeltakaan vaikuta, jaksaa kyllä harrastaa ja käydä kahvilla kavereidensa luona. Vaimon äiti siis asuu samassa kaupungissa ja hän hoitaakin paljon lastamme jotta vaimo saa "omaa aikaa"...minusta on vaan alkanut tuntua vedätetyltä kuten joku sanoikin...ja kyllä, aion tämän ottaa puheeksi, kaipasin vain vähän mielipiteitä ja kokemuksia kuinka muilla tällaiset asiat on hoidettu.[/QUOTE]

Tilanne kuulostaa epäreilulta, mutta älä aloita keskustelua syyttelemällä. Kysy enemmänkin voiko hän hyvin, onko sinun työpäiväsi turhan pitkiä, onko masentunut. Välittävällä asenteella. Itse en jaksanut masentuneena tehdä mitään kunnolla. Toki pakko oli joka päivä siivota, muttei koko ajan jaksanut. Ruokaa piti aina laittaa, siivota lapsen heittelemät ruuat lattioilta monta kertaa päivässä, viedä lasta ulos, käydä kaupassa. Välillä sitä vaan makasi sängyn pohjalla ettei jaksa kun on pelkkä kodinhoitaja. Kyllä sitä miehelle hermostui jos mies ilmoittaa että tee ruoka hänelle.

Kun pääsin masennuksesta, koti pysyi syyt siistinä (mitä lapsiperheen kodilta nyt voi olettaa) ja olin paljon energisempi. Silti tiskejä jää välillä pöydälle kun tiskikone on täynnä eikä jaksa tyhjentää kun lapsi kiukutellut uhmassaan jotain. Onko lapsenne miten vaikea? Uhmaikäiset ovat usein vaikeita ja se voi olla väsyttävää välillä. Lapsiperheessä lasten leluja on ympäri taloa, vaikka niitä koko ajan takaisin siivoaisi. Ja tosiaan on siivottava joka päivä, lähes koko ajn jotain että kämppä olisi top top. Toivottavasti et vaadi vaimoltasi liian siistiä kotia. Toki haisevat tiskit aina pöydillä, imuroimatta oleva kämppä tms. Ei ole kiva juttu eikä ole sinun tehtäväsi heti alkaa siivota töistä tullessasi.

eikö teillä ole eilisiä ruokia koskaan? En itsekään jaksa miehelle erikseen ruokaa laittaa jos ei itse olla syömässä siihen aikaan ja ollaan vaikka eilistä ruokaa syöty. Ei voi olettaa että vaimo kokkaa aina ruoan pöytään. Perussiivous kuuluisi kyllä kotiäidille, mutta muista että vaimosi voi olla masentunut.

 

["möks"]

Kun olet alunperin tuohon ryhtynyt, että teet kotihommat, että vaimo saa olla lapsen kanssa on osaltaan varmasti opettanut lapsen siihen, että hän vaatii jatkuvaa viihdytystä. Tavallinen virhe esikoisen vanhemmille. Et voi syytellä yksin vaimoasi.

 

["hmmm"]

moni mies pitää itsestään selvyytenä että nainen on kotiorja jos on lapsen/lapsien kanssa kotona.itse huinitaan vapaa aika missä itse halutaan. teet pitkää päivää mutta pitää muistaa myös että tuo nainen on vaimosi ei orjasi joka hoitaa lapsen ja kaikki kotiin liittyvätn. Itse olen hoitanut lapset kotona ja isäntä tehnyt aina pitkää päivää. hoidan talon lapset laskut ihan kaiken mitä kodinhoitoon liittyy ja mieheni on sitä mieltä että näillä mennään. mutta välillä on aikoja kun en yksinkertaisesti kykene pitämään kotia siistinä vaan on vaan niin väsynyt olo kaikkeen. ja silloin yleensä tapahtuu räjähdys jonka jälkeen saan vähän apua kodin hoitoon ja itse pienen tauon. mieheni siis ei myös ole koskaan esim leikkinyt lapsien kanssa eikä tehnyt mitään heidän kanssaan ja se käy välillä henkisille voimille. tiedän että olen aika ajoin masentunut mutta enhän minä sitä miehellä myönnä. yksinkertaisesti jos kämppä on todella sekaisin joskun niin ei vaan enää tiedä mistä aloittaa siivominen ja näin se siirtyy päivästä toiseen ja tilanne paenee ja hermot kiristyy kaikilla.

ilamn mitään sen enempää kyselemättä vaimoltasi totea että siivotaampas yhdessä koko kämppä. ei vaimosi myönnä jos on vähän masentunut eikä jaksa aloittaa siivoamista. piristää kummasti kun mies ehdottaa yhteistä siivous hetkeä ja antaa vähän huomiota myös sillä saralla eikä odota että vaimo odottaa kotona kämppä siistinä, ruoka tehtynä, laset kiltteina ja jalat auki kuin pumapttava barbara.