Ä
ällikällälyöty
Vieras
Mulla ja nuoremmalla siskollani on aina olleet läheiset ja rakastavaiset välit.
Nyt kuitenkin isämme kuoleman jälkeen merkilliset asiat ovat tulleet väliimme. Sisko on mm. väittänyt, että olin aina isän lellikakara ja minua on aina rakastettu enemmän kuin häntä. Kaikki lähti perunkirjoituksissa, kun selvisi että isä oli elinaikanaan avannut kummallekin pojalleni tilit, joihin oli pikkuhiljaa kerännyt rahaa. Kummallakin tilillä on merkittävät summat rahaa, sitä en kiistä. Siskoni nyt kokee, että häntä riistetään ja hänen (ja hänen syntymättömän vauvansa) perintöä ollaan jakamassa minun pojilleni. Sisko itse oli isämme kuollessa niin alkuvaiheessa raskaana, ettei isä tai kukaan muukaan sukulainen siitä tiennyt. Hänelle on siis tulossa esikoinen.
Siis mitä ihmettä? Voiko ihminen muuttua näin rahanahneeksi kaiken tämän surun keskellä? Vai onko tämä hänen tapansa surra tai siirtää ajatuksensa muuhun kuin tähän kauheaan suruun isämme kuolemasta? Pitäisikö minun mielestänne jotenkin "tasata tilejä" hänen syntyvän lapsensa hyväksi, esim. miinustamalla omasta perintöosuudestani?
Mulla ei ollut mitään tietoa näistä salaisista tileistä ja vielä vähemmän siitä, että niinkin tylsä asia kuin raha voisi tulla mun ja siskoni väliin.
Nyt kuitenkin isämme kuoleman jälkeen merkilliset asiat ovat tulleet väliimme. Sisko on mm. väittänyt, että olin aina isän lellikakara ja minua on aina rakastettu enemmän kuin häntä. Kaikki lähti perunkirjoituksissa, kun selvisi että isä oli elinaikanaan avannut kummallekin pojalleni tilit, joihin oli pikkuhiljaa kerännyt rahaa. Kummallakin tilillä on merkittävät summat rahaa, sitä en kiistä. Siskoni nyt kokee, että häntä riistetään ja hänen (ja hänen syntymättömän vauvansa) perintöä ollaan jakamassa minun pojilleni. Sisko itse oli isämme kuollessa niin alkuvaiheessa raskaana, ettei isä tai kukaan muukaan sukulainen siitä tiennyt. Hänelle on siis tulossa esikoinen.
Siis mitä ihmettä? Voiko ihminen muuttua näin rahanahneeksi kaiken tämän surun keskellä? Vai onko tämä hänen tapansa surra tai siirtää ajatuksensa muuhun kuin tähän kauheaan suruun isämme kuolemasta? Pitäisikö minun mielestänne jotenkin "tasata tilejä" hänen syntyvän lapsensa hyväksi, esim. miinustamalla omasta perintöosuudestani?
Mulla ei ollut mitään tietoa näistä salaisista tileistä ja vielä vähemmän siitä, että niinkin tylsä asia kuin raha voisi tulla mun ja siskoni väliin.