T
tyhmää tyhmää
Vieras
Jostain syystä mua on ruvennut kaivelemaan kaikki vanhat asiat. Siis nyt olen 23v ja mua jotkut teini-iän typeryydet häiritsee. Erityisesti ne, mitä on tullut kännissä tehtyä. Mun isä joka oli alkoholisti niin kauan kuin vain muistan, osittain viinan takia kuoli hiljattain. En tiedä onko siksi mua jotenkin alkoholi alkanut ahdistaa. Ja lapsena katsoin aina isäni ja äitipuoleni ryyppäämistä ja känniriitoja. Teininä tuli monesti juotua liikaa, sammuttua mihin sattuu, oksenneltua, itkettyä, kerrottua kaikenlaista yksityisasiaa muille. olin myös hyvin huomionhaluinen ja kerran erittäin typeränä, taisin olla just ja just täysi-ikäinen, ja erittäin kännissä, en edes tiedä mistä syystä esitin että henkeäni ahdistaa vaikkei oikeesti ahdistanut, muuten oli kyllä jotenkin inhottava olo.. Kai sekin jotain huomionhakua. Kaikki tuollainen mua on ruvennut nyt häiritsemään, ne tulee päivittäin mieleen ja hävettää ja tuntuu välillä että oon jotenkin pilannut mun elämäni tai jotain, kun noita ei saa tekemättömiksi. En ole kuitenkaan siis tehnyt mitään rikoksia, en ole käyttänyt huumeita, en ole paneskellut ketä sattuu tms... miehen ja kavereitten kanssa riitelin teininä paljon. Sekin ahdistaa kamalasti. Tuntuu jotenkin että kaikki ajattelis nyt sen takia vieläkin että olen kauhea ämmä.
Nykyään olen naimisissa ja kahden pienen lapsen äiti. Juon harvoin ja silloinkin yleensä kohtuudella. En tykkää olla humalassa. Mutta viime kerralla kun otin alkoholia, tuli otettua liikaa kun en enää oikein muistanut omia rajojani kun edellisestä kerrasta oli kaaauan aikaa, olin väsynyt rankan päivän ja valvotun yön jälkeen ja siinä ystävien kanssa rupatellessa tuli sitte juotua enemmän kuin olisi pitänyt. Tuosta kerrasta on nyt yli kuukausi ja se vieläkin häiritsee mua, en tehnyt silloinkaan mitään vakavaa, mutta muisti vähän hatara jostain kohdin iltaa. Heitin roskikseen paidan joka mulla sinä iltana oli päällä, koska mua ahdisti se paitakin, inhotti kun olin ollut niin kännissä. Muutaman päivän sen jälkeen ahdisti mennä ihmisten ilmoille. tuntui että kaikki ajattelevat että "tuo on se nainen joka oli tosi kännissä". Vaikka järjellä kun mietin niin tuskin kukaan nyt niin ajatteli. Ja sitten kun yksi kaveri huomautti että vaikutin vähän kireältä kun olin sinä iltana nähnyt hänet, mun päässä alkoi pyörimään ajatuksia, että mitä jos en vaan muistakaan jotain juttua ja oon tehnyt jotain tosi typerää, sanonut jollekin jotain rumaa baarissa tai mitä jos olen vaikka lyönyt jotain tai suudellut jotain toista miestä. Siis enköhän varmasti muistaisi jos jotain tollaista olisin tehnyt, eikä mikään noista ole mun tapaistani, mutta silti mua ahdistaa ja tulee kaikkia "mitä jos" -ajatuksia mieleen. Äh jotenkin on niin sekavia ajatuksia etten tiedä miten selittäisin, oli vaan pakko saada purkaa jonnekin kun ei näistä oikein kenellekkään voi puhua.
Nykyään olen naimisissa ja kahden pienen lapsen äiti. Juon harvoin ja silloinkin yleensä kohtuudella. En tykkää olla humalassa. Mutta viime kerralla kun otin alkoholia, tuli otettua liikaa kun en enää oikein muistanut omia rajojani kun edellisestä kerrasta oli kaaauan aikaa, olin väsynyt rankan päivän ja valvotun yön jälkeen ja siinä ystävien kanssa rupatellessa tuli sitte juotua enemmän kuin olisi pitänyt. Tuosta kerrasta on nyt yli kuukausi ja se vieläkin häiritsee mua, en tehnyt silloinkaan mitään vakavaa, mutta muisti vähän hatara jostain kohdin iltaa. Heitin roskikseen paidan joka mulla sinä iltana oli päällä, koska mua ahdisti se paitakin, inhotti kun olin ollut niin kännissä. Muutaman päivän sen jälkeen ahdisti mennä ihmisten ilmoille. tuntui että kaikki ajattelevat että "tuo on se nainen joka oli tosi kännissä". Vaikka järjellä kun mietin niin tuskin kukaan nyt niin ajatteli. Ja sitten kun yksi kaveri huomautti että vaikutin vähän kireältä kun olin sinä iltana nähnyt hänet, mun päässä alkoi pyörimään ajatuksia, että mitä jos en vaan muistakaan jotain juttua ja oon tehnyt jotain tosi typerää, sanonut jollekin jotain rumaa baarissa tai mitä jos olen vaikka lyönyt jotain tai suudellut jotain toista miestä. Siis enköhän varmasti muistaisi jos jotain tollaista olisin tehnyt, eikä mikään noista ole mun tapaistani, mutta silti mua ahdistaa ja tulee kaikkia "mitä jos" -ajatuksia mieleen. Äh jotenkin on niin sekavia ajatuksia etten tiedä miten selittäisin, oli vaan pakko saada purkaa jonnekin kun ei näistä oikein kenellekkään voi puhua.
