Tähän olisi helppo vastata että vanhempasi ovat lapsellisia kun käyttäytyvät noin todeta että he rikkovat perheesi typerällä käytöksellään. Mutta... itselläni vähän vastaavanlainen tilanne toisinpäin.
Tätini on seurustellut muutaman vuoden uuden miehen kanssa. Tämä mies oli alkuun ihan mukava, joskin hieman yksinkertaisen oloinen, hiljainen hissukka. Kun olemme häntä oppineet tuntemaan paremmin, on käsitys hänestä muuttunut. Hän on täysi alkoholisti ja makaa päivät työttömänä, eläen täysin tätini siivellä. Kun saa viinaa päähän, alkaa raivota ja haistatella kaikille silmittömästi. Tätini joutuu lähtemään usein kotoaan karkuun. Kuitenkin tämä (typerä) tätini säälii miestä, eikä osaa hankkiutua tästä eroon.
Viime kerralla kun kävin pikaisesti hänen luonaan lasteni kanssa, tämä kyseinen ääliö oli taas kännissä ja lisäksi tempaissut muutaman rauhottavan napaan. Ja alkoi riehua kaikille haistatellen niin että jouduin pukemaan lapset rappukäytävässä ja kaahasin kotiin - täti mukanani.
Sitten mennään taas jonkin aikaa eteenpäin, mies on häpeissään ja pahoittelee käytöstään ja tätini antaa anteeksi. Mutta meidän muiden sukulasten on sitä kovin vaikea tehdä. Meidän silmissämme tämä äijä on täysi ääliö, joka ei tapojaan paranna. Tätini oli ennen rempseä ja iloinen nainen, nykyään pelkkä varjo omasta itsestään. Hyväsydämisyyttään antaa tämän idiootin pilata elämänsä. Tätä on kurja katsoa vierestä ja on aika paljon pyydetty, että pitäisimme tähän mieheen yhteyttä millään lailla. Minä en häntä kotiini halua ja nuorimmaisen lapseni ristiäisiinkin jätin tämän miehen vaan yksinkertaisen epäkohteliaasti kutsumatta.
Ymmärrän siis vanhempiasi.
Toivon että näin ei ole. Luulisin kuitenkin vanhempieni olevan onnellisia kaiken tapahtuneen jälkeenkin. Jäsrkisyitä ei enää ainakaan heillä olisi lapset, kaikki sisarukseni on muuttaneet pois kotoa jo vuosia sitten.