vannoin itselleni ettei näin kävisi mutta näin pääsi nyt käymään :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja itku kurkussa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Otat nyt ensin yhteyttä koiran kasvattajaan ja selität tilanteen. Vaikka kuinka hävettäisi, niin kasvattajan avustuksella on parhaat mahdollisuudet löytää koiralle kunnon koti.

peesi!

siinä sä teet sille ihanalle koiralle suurimman palveluksen.Arvosta sitä edes sen verran..
Ja sä pakenet tuon "olen raskaana" taakse...älkää ikinä ottako mitään eläintä!!Kaikille,jotka harkitsevat koiran ottoa,pitäis olla jonkun sortin kurssi,että näkis,onko ihmiset "koiraihmisiä" vai ei.Ettei sit juuri satu näitä tällaisia tapauksia.
Säälittävää!
 
Alkuperäinen kirjoittaja endie:
Alkuperäinen kirjoittaja Tuhmahauva:
Alkuperäinen kirjoittaja endie:
siis oliko koiranottaminen alunperinkin miehen mielestä huono idea ?

Näin mä ymmärsin...

no sitten mä en , sori vaan, ihan täysin ymmärrä että miksi miestä nyt syytetään, jos se ei ole alunperin edes koiraa halunnut. eikö silloin se ole niin, että jos se on kuitenkin otettu ( MIKÄ ON OLLUT TYPERÄÄ ) niin silloin sen myös hoitaa se joka on halunnut. noin niinkuin kärjistäen.

mutta sitä minäkään en ymmärrä että miten tuo vauva ja koira toisensa poissulkee..

Kyllä avioliitto merkitsee yhteistä elämää. Kun toisella on huoli, toinen kuuntelee ja auttaa. Puolitiehen vastaan, niin löytyy se kultainen keskitie. Aina ei voi saada kaikkea, mitä tahtoo, koska liitossa on pakko hyväksyä puolison mieltymykset! "Tukekaa toisianne yhteisen elämän vuoksi."

 
Alkuperäinen kirjoittaja Pidä koira!:
Kyllä, mutta nyt onkin semmonen jutska, että ap.:llä on vastuu koirastaan. Koira on varmasti jokaisessa perheessä joskus ja ajoittain pakkopulla, olemmehan me ihmisetkin toisillemme vaikeita, mutta ei meidän siksi tarvitse perheitä hajottaa!
Mä olen edelleen eri mieltä. Ja mulla on itsellänikin koira, joten en ole mikään koirien vihaaja, päinvastoin. Ap:n koira on vielä niin pieni pentu, ettei se ole ehtinyt isäntäväkeensä kiintyä. Ap tiedostaa jo nyt, että ei tule koiran kanssa pärjäämään, koska mies ei autakaan. On aika todennäköistä, että jos hän koiran pitää, siitä tulee miehen kanssa tulevaisuudessa enemmän tai vähemmän riitaa. Koira pitää opettaa sisäsiistiksi, se pitää kouluttaa ja sen kanssa pitää harrastaa.

Mun lapset oli 4 ja 9 v, kun meille tuli koira ja voin sanoa, että se alku ei ollut ihan helppo. Jos mulla olisi ollut silloin vauva, hommasta ei olisi tullut yhtään mitään.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja :
Ei se mies ole vammainen, paitsi asenteeltaan ja nainenhan miehen päätä kääntelee! Ap.:nkin pitää nyt topakoitua, kun vallan äidiksi tulee ja totuttaa molemmat lemmikkinsä tavoille!
Mä olen kuitenkin sitä mieltä, että koiran on parempi olla perheessä, jossa siitä on mahdollista pitää hyvää huolta eikä perheessä, jossa se on isännälleen pakkopulla.

Mä olen samaa mieltä. Jos mies irtisanoutuu koiraprojektista, niin on se koiran hoito ja ennen kaikkea koiran kouluttaminen melko vaativa homma pienen vauvan äidille. Jos ap:lla ei ole kummempaa kokemusta koirista ja lapsikin on esikoinen, niin sitä suuremmalla syyllä on koiran edun mukaista etsiä sille uusi koti.
 
Sanoisinpa vielä, että nyt on hyvä hetki muistuttaa miehelle vastuuntunnosta.
Ei eläviä olentoja pallotella ihan miten vaan, kun on kerran päätöksen koiran ottamisesta tehnyt kantakoot vastuunsa myös,
 
Alkuperäinen kirjoittaja xxx:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Otat nyt ensin yhteyttä koiran kasvattajaan ja selität tilanteen. Vaikka kuinka hävettäisi, niin kasvattajan avustuksella on parhaat mahdollisuudet löytää koiralle kunnon koti.

peesi!

siinä sä teet sille ihanalle koiralle suurimman palveluksen.Arvosta sitä edes sen verran..
Ja sä pakenet tuon "olen raskaana" taakse...älkää ikinä ottako mitään eläintä!!Kaikille,jotka harkitsevat koiran ottoa,pitäis olla jonkun sortin kurssi,että näkis,onko ihmiset "koiraihmisiä" vai ei.Ettei sit juuri satu näitä tällaisia tapauksia.
Säälittävää!


Tsot tsot, kasvattajalle koira ei kuulu, koska ap. osti sen ja otti vastuun. Kasvattajalla on nyt aivan eri huolet ja oma elämä. Entä jos hänkin on raskaana? Entä jos hän ei nyt ehdi. Miksi vieraan ihmisen pitää siloitella ap.:n elämä????
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mä olen samaa mieltä. Jos mies irtisanoutuu koiraprojektista, niin on se koiran hoito ja ennen kaikkea koiran kouluttaminen melko vaativa homma pienen vauvan äidille. Jos ap:lla ei ole kummempaa kokemusta koirista ja lapsikin on esikoinen, niin sitä suuremmalla syyllä on koiran edun mukaista etsiä sille uusi koti.
Koirasta luopuminen ja sille uuden kodin löytäminen on helpompaa nyt, kun koira on vasta 14 viikon ikäinen. Vuoden päästä - varsinkin, jos kukaan ei ole koiraa ehtinyt kouluttamaan - uuden kodin löytyminen ei olekaan enää niin helppoa.

 
Alkuperäinen kirjoittaja me kaksi ja lemmikit:
Alkuperäinen kirjoittaja endie:
Alkuperäinen kirjoittaja Tuhmahauva:
Alkuperäinen kirjoittaja endie:
siis oliko koiranottaminen alunperinkin miehen mielestä huono idea ?

Näin mä ymmärsin...

no sitten mä en , sori vaan, ihan täysin ymmärrä että miksi miestä nyt syytetään, jos se ei ole alunperin edes koiraa halunnut. eikö silloin se ole niin, että jos se on kuitenkin otettu ( MIKÄ ON OLLUT TYPERÄÄ ) niin silloin sen myös hoitaa se joka on halunnut. noin niinkuin kärjistäen.

mutta sitä minäkään en ymmärrä että miten tuo vauva ja koira toisensa poissulkee..

Kyllä avioliitto merkitsee yhteistä elämää. Kun toisella on huoli, toinen kuuntelee ja auttaa. Puolitiehen vastaan, niin löytyy se kultainen keskitie. Aina ei voi saada kaikkea, mitä tahtoo, koska liitossa on pakko hyväksyä puolison mieltymykset! "Tukekaa toisianne yhteisen elämän vuoksi."

milläs tavalla ap on tullut sitten puolitiehen vastaan koira-asiassa ? mä ihmettelen, että jotkut ottaa koiran jos toinen ei halua tai kokee että aika on huono. eikö sitä olis voinut lykätä sitä ottamista ? en ymmärrä. ja nyt itketään, kun se toinen ei olekaan kantaansa muuttanut..
mutta turhahan se on jossitella kun on paskat housussa
:xmas:
toivottavasti koira löytää hyvän kodin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja Pidä koira!:
Kyllä, mutta nyt onkin semmonen jutska, että ap.:llä on vastuu koirastaan. Koira on varmasti jokaisessa perheessä joskus ja ajoittain pakkopulla, olemmehan me ihmisetkin toisillemme vaikeita, mutta ei meidän siksi tarvitse perheitä hajottaa!
Mä olen edelleen eri mieltä. Ja mulla on itsellänikin koira, joten en ole mikään koirien vihaaja, päinvastoin. Ap:n koira on vielä niin pieni pentu, ettei se ole ehtinyt isäntäväkeensä kiintyä. Ap tiedostaa jo nyt, että ei tule koiran kanssa pärjäämään, koska mies ei autakaan. On aika todennäköistä, että jos hän koiran pitää, siitä tulee miehen kanssa tulevaisuudessa enemmän tai vähemmän riitaa. Koira pitää opettaa sisäsiistiksi, se pitää kouluttaa ja sen kanssa pitää harrastaa.

Mun lapset oli 4 ja 9 v, kun meille tuli koira ja voin sanoa, että se alku ei ollut ihan helppo. Jos mulla olisi ollut silloin vauva, hommasta ei olisi tullut yhtään mitään.

Ymmärrän kantasi. Selitä minulle, miten me pärjäsimme, kun meillä oli 4 koiraa ja tuli vauva?

 
Alkuperäinen kirjoittaja ihmenainen:
Ymmärrän kantasi. Selitä minulle, miten me pärjäsimme, kun meillä oli 4 koiraa ja tuli vauva?
Koska sulla oli tahto ja mahdollisuus pärjätä. Ja ilmeisesti sulla ei ollut miestä, joka alunperinkin vastusti koiran hankintaa? En tunne ap:tä, mutta musta on ihan hyvä, jos ihminen tiedostaa omat voimavaransa ja tekee koiran kannalta oikean päätöksen.

 
Alkuperäinen kirjoittaja ei miksikään:
Alkuperäinen kirjoittaja xxx:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Otat nyt ensin yhteyttä koiran kasvattajaan ja selität tilanteen. Vaikka kuinka hävettäisi, niin kasvattajan avustuksella on parhaat mahdollisuudet löytää koiralle kunnon koti.

peesi!

siinä sä teet sille ihanalle koiralle suurimman palveluksen.Arvosta sitä edes sen verran..
Ja sä pakenet tuon "olen raskaana" taakse...älkää ikinä ottako mitään eläintä!!Kaikille,jotka harkitsevat koiran ottoa,pitäis olla jonkun sortin kurssi,että näkis,onko ihmiset "koiraihmisiä" vai ei.Ettei sit juuri satu näitä tällaisia tapauksia.
Säälittävää!


Tsot tsot, kasvattajalle koira ei kuulu, koska ap. osti sen ja otti vastuun. Kasvattajalla on nyt aivan eri huolet ja oma elämä. Entä jos hänkin on raskaana? Entä jos hän ei nyt ehdi. Miksi vieraan ihmisen pitää siloitella ap.:n elämä????

sä et nyt ymmärtänyt pointtia..siis kasvattajan avustuksella löytyisi koiralle toinen koti..!!En siis tarkoittanut,että kasvattaja sen ottaisi takaisin...Ainahan voi kysyä..vai???
 
Samoin itse olen ottanut koiranpennun, vauva-aikana. Meillä 4 lasta ja 3 koiraa.
Vaatiihan se ihmiseltä viitseliäisyyttä, mutta rytmittää päivää ja pitää huolen ulkoilemisesta.
Ja jos sulla kerran on mies on oma-aikasi taattu, jollei mies sanoudu irti vauvastakin..

Itselläni mies on viikot pois joten ihan itse olen opettanut koirat sisäsiisteiksi, ruokkinut, kouluttanut ja lenkittänyt.

 
Alkuperäinen kirjoittaja xxx:
sä et nyt ymmärtänyt pointtia..siis kasvattajan avustuksella löytyisi koiralle toinen koti..!!En siis tarkoittanut,että kasvattaja sen ottaisi takaisin...Ainahan voi kysyä..vai???
Ja jotkut kasvattajat jopa haluavat pennnun takaisin, jos ostaja ei jostain syystä voikaan pitää sitä. Esim meillä oli jo kauppakirjassa ehto, että kasvattajalla on ensisijainen takaisinosto-oikeus.

 
Etkö edes haluaisi yrittää? Itsellä on kaksi koiraa ja yksinäni arkea kahden pienen lapsen kanssa silti pyöritän. Yksi vauva ja koira ei ole vaikea yhdistelmä. Elä hättäile:)
 
Alkuperäinen kirjoittaja ei miksikään:
Alkuperäinen kirjoittaja xxx:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Otat nyt ensin yhteyttä koiran kasvattajaan ja selität tilanteen. Vaikka kuinka hävettäisi, niin kasvattajan avustuksella on parhaat mahdollisuudet löytää koiralle kunnon koti.

peesi!

siinä sä teet sille ihanalle koiralle suurimman palveluksen.Arvosta sitä edes sen verran..
Ja sä pakenet tuon "olen raskaana" taakse...älkää ikinä ottako mitään eläintä!!Kaikille,jotka harkitsevat koiran ottoa,pitäis olla jonkun sortin kurssi,että näkis,onko ihmiset "koiraihmisiä" vai ei.Ettei sit juuri satu näitä tällaisia tapauksia.
Säälittävää!


Tsot tsot, kasvattajalle koira ei kuulu, koska ap. osti sen ja otti vastuun. Kasvattajalla on nyt aivan eri huolet ja oma elämä. Entä jos hänkin on raskaana? Entä jos hän ei nyt ehdi. Miksi vieraan ihmisen pitää siloitella ap.:n elämä????

Harva kasvattaja ajattelee noin. Yleensä ongelma on se, että kasvattajalla ei ole laillista oikeutta puuttua kasvattinsa jälleenmyyntiin sen jälkeen, kun pentu on vaihtanut omistajaa. Ei kasvattaja ap:n elämää tahdo siloitella, vaan kasvattinsa. Tähän tuskin vaikuttaa kasvattajan raskaus tms.

 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
[Ja vielä sitten tuollainen vaativa työkoirarotu tilanteeseen, jossa ei ole kunnolla aikaa? Itse joskus labukan omistin ja se ei todellakaan ollut mikään mukava sohvakoira, vaan erittäin aktiivinen ja toiminnanhaluinen, ja kun en aloittelijana tajunnut sen energiaa oikein purkaa, niin se teki paljon tuhoja ja oli muutenkin hankala. Sitä kun ei pelkillä lenkeillä väsytetty. Meille se oli siis liian aktiivinen ja vaativa ja täysin väärä valinta, vaikka kiva koira siitä lopulta tulikin. Alku vaan oli aika hankala.

:laugh:
Sulla on varmaan paljon kokemusta koirista jos labbis on sun mielestä vaativa. Se on kyllä melko helppo. Kaikki koirat vie pentuna aikaa.
 
kun meidän ipana oli vauva,meillä oli myös koiravauva ja hyvin meillä meni.Tosin mies oli täysillä mukana molempien hoidossa.Heitä ap se äijäs pihalle ja hanki sanansa mittainen mies.Tollanen on Mikki Hiiri eikä mikään perheenpää...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Finttu:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
[Ja vielä sitten tuollainen vaativa työkoirarotu tilanteeseen, jossa ei ole kunnolla aikaa? Itse joskus labukan omistin ja se ei todellakaan ollut mikään mukava sohvakoira, vaan erittäin aktiivinen ja toiminnanhaluinen, ja kun en aloittelijana tajunnut sen energiaa oikein purkaa, niin se teki paljon tuhoja ja oli muutenkin hankala. Sitä kun ei pelkillä lenkeillä väsytetty. Meille se oli siis liian aktiivinen ja vaativa ja täysin väärä valinta, vaikka kiva koira siitä lopulta tulikin. Alku vaan oli aika hankala.

:laugh:
Sulla on varmaan paljon kokemusta koirista jos labbis on sun mielestä vaativa. Se on kyllä melko helppo. Kaikki koirat vie pentuna aikaa.

Ihan samaa mietin..
lapukka on vaativasta kaukana ;)

Chesapeake bay on noutajista vaativa..


 
Alkuperäinen kirjoittaja ppr:
Ja jos sulla kerran on mies on oma-aikasi taattu, jollei mies sanoudu irti vauvastakin..

Kun mies on jo nyt irtisanoutunut koirasta, niin enpä usko miehen jäävän lapsen kanssa koiran ulkoilutuksen ja kouluttamisen takia. Jos koira jää, riitaa syntyy ihan varmasti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja xxx:
sä et nyt ymmärtänyt pointtia..siis kasvattajan avustuksella löytyisi koiralle toinen koti..!!En siis tarkoittanut,että kasvattaja sen ottaisi takaisin...Ainahan voi kysyä..vai???
Ja jotkut kasvattajat jopa haluavat pennnun takaisin, jos ostaja ei jostain syystä voikaan pitää sitä. Esim meillä oli jo kauppakirjassa ehto, että kasvattajalla on ensisijainen takaisinosto-oikeus.

myös meidän hauvan kauppakirjassa on tällainen kohta,että kasvattajalla on ensisijainen takasinosto-oikeus.Kasvattaja haluaa yleensäkin tietää kasvattiensa kuulumisia ja varmasti mielellään auttaa sinua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ppr:
Ja jos sulla kerran on mies on oma-aikasi taattu, jollei mies sanoudu irti vauvastakin..

Kun mies on jo nyt irtisanoutunut koirasta, niin enpä usko miehen jäävän lapsen kanssa koiran ulkoilutuksen ja kouluttamisen takia. Jos koira jää, riitaa syntyy ihan varmasti.


joopa joo.
kai se on parempi pistää koira takaisin kasvattajalle, kun ei itsellä motivaatio riitäkään..
Kannattaa ensi kerralla muistaa, että koira elää sen 10v vähintään ja sitä pitää hoitaa silloinkin kun ei huvita..

 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Kun mies on jo nyt irtisanoutunut koirasta, niin enpä usko miehen jäävän lapsen kanssa koiran ulkoilutuksen ja kouluttamisen takia. Jos koira jää, riitaa syntyy ihan varmasti.
Tätä minäkin epäilen. Ap saattaisi ehkä selvitä yksin koiran hoidosta, mutta miten käy parisuhteen? Tuleeko riitaa, jos pentu nakertaa miehen kengät, pöydän jalan tai jotain muuta? Tuleeko riitaa, kun koiraa pitää lähteä käyttämään eläinlääkärissä? Tuleeko riitaa, kun mies ja lapsi on kuumeessa ja ap:n pitää viedä kuitenkin koira ulos? Miten mies tulee kohtelemaan koiraa, josta hän ei pidä?
 
Kuinka vanhoja olette?

En mitenkään voi uskoa, että mies olisi oikeasti halunnut koiraa ja että hän olisi vastuunsa kantava aikuinen ihminen. Vain todella epätasapainoinen TAI kypsymätön ja vastuuntunnoton ihminen vaihtaa mielensä tuolla tavalla äkkiä ja sitten jättää kumppaninsa pohtimaan mitä nyt pitäisi tehdä..
 
Alkuperäinen kirjoittaja ppr:
joopa joo.
kai se on parempi pistää koira takaisin kasvattajalle, kun ei itsellä motivaatio riitäkään..
Kannattaa ensi kerralla muistaa, että koira elää sen 10v vähintään ja sitä pitää hoitaa silloinkin kun ei huvita..
Ap:llä kaiketi motivaatio riittäisi, mutta koko koiran hankinta on laskettu sen varaan, että ap:n mies myös hoitaa koiraa. Kun näin ei olekaan, tilanne on hankala. Tosin musta koko koiraa ei olisi pitänyt ottaa lainkaan, jos kerran toinen ei sitä ole halunnutkaan.

 

Yhteistyössä