A
ahdistaa
Vieras
Miten siis toimia tilanteessa, jossa toinen on arvomaailmaltaan täysin erilainen? Seurustelumme alkuaikoina mies oli minua kohtaan maailman ihanin, en olisi koskaan aiemmin voinut kuvitella, että joku kohtelisi minua niin hyvin. Edellinen suhteeni oli pitkä ja juuri kariutunut, joten tein selväksi uudelle miehelleni mitkä ovat asiat joita tulevaisuudessa haluan, ja halusin tietää mitä hän haluaa, tietääkseni heti, kannattaako edes lähteä vakavaan suhteeseen.
Tästä on nyt kulunut pian vuosi ja siitä hellyydestä ja ihanuudesta ei ole enää tietoakaan. Mies sanoo, että meidän suhteemme ei voi toimia näin kun haluamme täysin eri asioita tulevaisuudessa. Olen hämmentynyt. Miehelle ei raha ja materia merkitse mitään, minä taas haluan joskus omakotitalon ymym. Hän ei myöskään perusta yhteiskunnan ihanteelle perheestä ym niin sanotusta normaalista elämästä. Minä taas haluaisin varmuuden ja turvallisuuden tunteen elämääni.
Mies on kovin ahdistunut, ollut jo ennen suhdettamme. Samoin alan olemaan minä. En tiedä rakastaako mies minua enää, sen tiedän, että muutamassa asiassa hän on valehdellut minulle, ja kun sanon että tiedän asiasta, hän silti kieltää. Miksei vaan tunnusta, jos ei rakasta tai halua olla suhteessa niin mitä menetettävää hänellä olisi jos menettäisi minut?
Minä rakastan häntä, mutta en tiedä mitä tehdä...ennen minua ei häirinnyt sellaiset asiat kuten että hänellä ei ole ajokorttia tai työpaikkaa tms. Ajattelin vain, että kyllä hän ne vielä hankkii kun on itse sanonut haluavansa sellaiset joskus...enää en tiedä uskoako hyvään tulevaisuuteen hänen kanssaan...
Tästä on nyt kulunut pian vuosi ja siitä hellyydestä ja ihanuudesta ei ole enää tietoakaan. Mies sanoo, että meidän suhteemme ei voi toimia näin kun haluamme täysin eri asioita tulevaisuudessa. Olen hämmentynyt. Miehelle ei raha ja materia merkitse mitään, minä taas haluan joskus omakotitalon ymym. Hän ei myöskään perusta yhteiskunnan ihanteelle perheestä ym niin sanotusta normaalista elämästä. Minä taas haluaisin varmuuden ja turvallisuuden tunteen elämääni.
Mies on kovin ahdistunut, ollut jo ennen suhdettamme. Samoin alan olemaan minä. En tiedä rakastaako mies minua enää, sen tiedän, että muutamassa asiassa hän on valehdellut minulle, ja kun sanon että tiedän asiasta, hän silti kieltää. Miksei vaan tunnusta, jos ei rakasta tai halua olla suhteessa niin mitä menetettävää hänellä olisi jos menettäisi minut?
Minä rakastan häntä, mutta en tiedä mitä tehdä...ennen minua ei häirinnyt sellaiset asiat kuten että hänellä ei ole ajokorttia tai työpaikkaa tms. Ajattelin vain, että kyllä hän ne vielä hankkii kun on itse sanonut haluavansa sellaiset joskus...enää en tiedä uskoako hyvään tulevaisuuteen hänen kanssaan...