Vauva exän kanssa

[Pikkunainen]

Mitäs olette tästä mieltä...

Pitkän sinkkuilukauden jälkeen löysin mukavan miehen. Noin kuukauden verran ollaan deittailtu - ei tietenkään tässä vaiheessa mitään vakavaa seurustelua vaan tutustelua ja toisesta nauttimista. Mahdollisesti olisi potentiaalia enempäänkin.

No kaksi päivää sitten putosi pommi. Miehen entinen tyttöystävä soitti ja ilmoitti olevansa raskaana. He erosivat hieman ennen joulua noin vuoden kestäneestä myrskyisästä on-off -suhteesta ja lapsi oli siis saanut alkunsa ihan suhteen loppumetreillä. Nainen aikoo ehdottomasti pitää lapsen mutta ei vaadi mieheltä mitään. Mies on kuitenkin ns. "kunnon mies" ja tahtoisi jossain mielessä olla isä lapselleen - miten hän tämän järjestää kun ei kuitenkaan näe yhteistä tulevaisuutta lapsen äidin kanssa, sitä en tiedä eikä tässä vaiheessa vielä hänkään. Nainen asuu tällä hetkellä ulkomailla, on tosin ehkä palaamassa kotiin lasta synnyttämään.

Kysymykseni on nyt: onko kellään kokemusta vastaavasta tilanteesta ja jääkö minulle mitään muuta järkevää vaihtoehtoa kuin kävellä ulos koko sotkusta? Sanoin miehelle tänään että minun on vaikea hahmottaa mikä oma roolini tässä kaikessa olisi - lapsenlikkako? Voiko mies keskittyä rakentamaan jotain uutta? Rikonko vain itseni seurustellessani miehen kanssa joka saa lapsen eksänsä kanssa? Tiedän että mies välittää minusta, sillä alkoi lähes itkemään kun ehdotin että ehkä hänen olisi helpompi järjestää asiat kuntoon yllättävän uusioperheensä kanssa jos minä en olisi mukana - kuukauden seurustelun jälkeen kun neljä ihmistä suhteessa on ainakin yksi liikaa...

 

[mies1]

Jos et ihan kävellen lähde, niin juostakin voit. Siis mitä, äijällä jäljiltään vaikka mitä ja heti seuraavaa piirittämässä. On niitä kunnonkin miehiä olemassa.

 

[Pikkunainen]

Jos et ihan kävellen lähde, niin juostakin voit. Siis mitä, äijällä jäljiltään vaikka mitä ja heti seuraavaa piirittämässä. On niitä kunnonkin miehiä olemassa.

Selvennykseksi vielä että mies ei siis tiennyt lapsesta ennen kuin kaksi päivää sitten. Ero tapahtui muutama kuukausi sitten tietääkseni yhteisymmärryksessä, lapsi oli täysi vahinko. Kauanko miehen olisi pitänyt suruaikaa viettää vuoden kestäneen on-off-suhteen jälkeen?

 

[Kaaliperhonen]

Aika paha. Asiallinen keskustelu ja asioiden pohtiminen kaikkien kannalta on varmaan ainoa tapa edetä tuosta.

 

[mies1]

Ei sitä suruaikaa voi tietää, koska noin myrskyisä suhde on voinut olla jotakin muuta kuin rakkautta. Enemmän minulle merkitsisi , miksi suhde on ollut myrskyisä ja mitä mies on puuhaillut ennen tuota suhdetta ja mitkä ovat hänen tapansa muutenkin, alkoholi, kuunteleminen, ja huomioiminen.

 

[Pikkunainen]

Ei sitä suruaikaa voi tietää, koska noin myrskyisä suhde on voinut olla jotakin muuta kuin rakkautta. Enemmän minulle merkitsisi , miksi suhde on ollut myrskyisä ja mitä mies on puuhaillut ennen tuota suhdetta ja mitkä ovat hänen tapansa muutenkin, alkoholi, kuunteleminen, ja huomioiminen.

Käsittääkseni suhde oli myrskyisä koska kyseessä kaksi voimakastahtoista ihmistä jotka lopulta olivat aivan väärät toisilleen. Kovin tarkkaan en miehen historiaa vielä tiedä, ollaan tosiaan tunnettu vasta vähän aikaa. Ennen tuota suhdetta mies oli kolmisen vuotta elämänsä tähän mennessä vakavimmassa suhteessa joka päättyi kun nainen löysi uuden heidän suhteensa muututtua kaukosuhteeksi miehen työn takia. Emme ole vielä kovin vanhoja (alle kolmekymppisiä).

En ole nähnyt merkkejä alkoholin ongelmakäytöstä tms.

Ehkäpä tiedän jo mitä on tehtävä... ei kai voi olla järjeä yrittää tässä tilanteessa aloittaa suhdetta.

 

[mies1]

Jos suhteeseen alkaisit, niin kyllä siinä suhteessa olisi mukana vauva ja ex. Vaatisi aika paljon mieheltä, että hän voisi olla tasapainoisessa ongelmattomassa suhteessa kanssasi.

 

[en ymmärrä]

Olen sitä mieltä, että rakkaus kestää ja voittaa kaiken.

Onhan niitä lapsia syntynyt maailman sivu eikä siitä ole maailma romahtanut. Mies näkee lastaan ja sillä sipuli. Kait mies nyt voi haluta suhteen, vaikka hänellä onkin lapsi. Vai pitäisikö hänen lopettaa eläminen ja odotella, kun raskaus etenee ja lapsi syntyy ja täyttää vuoden, täyttää kaksi... Milloin hän sitten sinun mielestäsi 'saisi luvan seurustella'.

Jos rakastat miestä, niin miksi lähtisit karkuun. Ehkä seuraavalla miehellä on vielä pahempi 'ongelma'.

 

[mies1]

Ehkä tuo on juuri se mekanismi, joka saa naiset rakastumaan renttuihin. Hoivavietti.

 

[Annalisa]

Miksi mies olisi renttu, paitsi jollei ole kiinnostunut omasta lapsestaan? Mikset sinä voisi myös olla kiinnostunut miehen lapsesta? Adoptoivathan ihmiset vieraitakin lapsia. En ymmärrä mikä tässä tilanteessa aiheuttaa suurta ristiriitaa, jos exä ja lapsi vielä asuvat ulkomailla, eivät ole paljon teidän arjessanne.

 

[tuli.]

No en ymmärrä minäkään (taas kerran) mies1 kantaa asiasta. Mikä miehestä tekee rentun? Suhteessa on ollut kaksi ihmistä, joten myös ehkäisyvastuu jakautuu kahdelle. Eikös nainen ole yhtä lailla renttu tässätapauksessa? Lisäksi, nainen on jo pitkällä raskaudessaan, miksi hän on salanut asian näin kauan?

Tulee mieleeni erään ystävättäreni "sulhaskandinaatti". Mies oli eronut avovaimostaan, kun ex sai tietää miehen tapailevan uutta naista, oli hän yks kaks raskaana -ollut jo liki puoli vuotta. Tämä raskaus sitten meni siinä vaiheessa "kesken", kun mies palaili takaisin kotiin, tarkoituksena yrittää vielä perhe-elämää. Naisen "keskenmeno" oli niin "siisti" juttu, että vartin käynti sairaalassa riitti... hohhoijaa...

Muutenkin, monet eronneet miehet ovat hyviä isiä lapsilleen ja hyviä, tasapainoisia ihmisiä ja puolisoita uusille naisilleen huolimatta erosta. Monella miehellä ja naisella, on "jäljiltään vaikka mitä". Se, jos ei jossain suhteessa onnistu, ei tarkoita sitä, että kaikki suhteet olisivat tuhoon tuomittuja.

 

[mies1]

Tuo renttuvertaus oli irrallinen huomio asiasta, missä naiset alkavat hoivaamaan juoppoa.

Mutta, jos miehestä tekee kiinnostavan se, että hänelle on tulossa ex:n kanssa vauva, niin siitä vaan. Mikään ei estä jatkamasta suhdetta.

Minä kritisoin kukasta kukkaan hyppimistä ja sitä että kuka takaa, että mies ei sitten ole niin kunnollinen, että palaa lapsen äidin luo. Aika sinisilmäisiä kyllä ootte. Ja tämä on minun mielipide, kai minulla on oikeus se sanoa?

 

[tuli.]

Eihän miehestä ole tehnyt kiinnostavaksi isäksi tulo, asiahan tuli vasta ilmi, eli muut seikat ovat saanet ap:n mielenkiinnon heräämään.

Mitipä taas asiaa omalle kohdallesi. Mitäpä jos edellinen naisystäväsi tai hän, joka vei rahasikin, olisi tullut vahingossa tai tahallaan raskaaksi, vähentäisikö se _sinun_ arvoasi tai tekisikö sinusta epäkelvon rentun?

Mistäänhän ei koskaan ole takuita ja jokainen saa toki sanoa mielipiteensä, sehän tässä palstassa on ideana.

 

[Pikkunainen]

"en ymmärrä": Olet sitä mieltä, että rakkaus kestää ja voittaa kaiken. Olen samaa mieltä, mutta en lähtisi puhumaan rakkaudesta vielä muutaman viikon tapailun jälkeen. Olen kovasti ihastunut, rakkaus on sitten jotain muuta ja se vie aikaa.

Totta kai mies voi haluta suhteen vaikka hänellä olisikin lapsi. Ihan järjellä vain tässä mietin kannattaako aloittaa UUTTA suhdetta tässä sekavassa tilanteessa kun vauva on siis juuri tulossa ja koko kuvio hakee muotoaan... Olenko riittävän vahva tukemaan miestä kun omat tunteeni ovat vasta nupullaan? Toki seuraavalla miehellä voisi todellakin olla taas suurempiakin ongelmia, mutta minulle ei ole koskaan ollut mikään itseisarvo olla parisuhteessa. Seurustellaan jos sopiva henkilö löytyy, muuten olen mieluummin yksin.

"tuli": Olet aivan oikeassa, vauvan tulo ei todellakaan ollut se miksi kiinnostuin miehestä, eihän siitä tiennyt mies enkä minäkään ennen kuin vasta pari päivää sitten. En koe että mies olisi renttu enkä arvosta häntä vähempää jos päättää olla palaamatta yhteen lapsen äidin kanssa - kysehän ei siis ollut esim. avo- tai avioliitosta vaan vuoden kestäneestä seurustelusta.

Mietityttää todella myös se, miksi nainen ei kertonut raskaudestaan aiemmin, kyllä kai kolmen kuukauden aikana normaalisti jo jotain alkaa epäilemään? Puhuttiin tästä miehen kanssa ja hän ei näe miksi nainen valehtelisi mistään lapseen liittyvästä ("mitä hän muka siitä hyötyisi?"), mutta itse olisin kovasti ehdottamassa ainakin isyystestin tekoa ennen kuin mullistaa koko elämänsä.

Eilen vaihtui jo ääni kellossa - ensi ilmoituksen "sun ei tarvi olla tässä mukana yhtään enempää kuin haluat" sijaan jatkuvaa tekstiviesti- ja soittelupommitusta ja vaatimuksia tuesta ja avusta milloin missäkin asiassa... Miesparka. Tietenkään asia ei ole helppo tälle naisellekaan, mutta antaisi nyt miehelle hetken aikaa sulatella ilmoitusta ja miettiä miten asiat järjestää.

Olenko kyyninen kun epäilen että tämä vauva saattaisi jotenkin liittyä eksän yritykseen saada mies takaisin?

 

[Pikkunainen]

"mies1": Ei kukaan takaakaan etteikö mies muuttaisi mieltään ja palaisi lapsensa äidin luo. Se on yksi syy miksi kovasti mietin olisiko parempi lähteä nyt kuin odotella mitä tapahtuu lapsen synnyttyä. Toisaalta missään suhteessa ei ole koskaan takuita etteikö toinen voisi nostaa kytkintä... ja tässä vaiheessa näyttää enemmänkin siltä että miehen ja eksänsä välit vain kiristyvät vauvan myötä, eivät lämpene.

 

[mies1]

"Eilen vaihtui jo ääni kellossa - ensi ilmoituksen "sun ei tarvi olla tässä mukana yhtään enempää kuin haluat" sijaan jatkuvaa tekstiviesti- ja soittelupommitusta ja vaatimuksia tuesta ja avusta milloin missäkin asiassa... Miesparka. Tietenkään asia ei ole helppo tälle naisellekaan, mutta antaisi nyt miehelle hetken aikaa sulatella ilmoitusta ja miettiä miten asiat järjestää. "

Ei tuo vaikuta kovin tasapainoiselta käyttäytymiseltä. Eiköhän se ole sinulta "pikkunainen " itsesuojeluvaistoa, jos annat miehen tosiaan selvitellä asioitaan.

 

[Saretta]

Jos miehen tulevan lapsen äiti on sanonut/toivonut ettei halua mieheltä mitään. Hän varmaankin olettaa miehen jättävän hänet oikeasti rauhaan. Muutenkin olen paljon elämää nähneenä huomannut miten käy lapsille joiden isä ei ole fyysisesti läsnä (parisuhteessa vauvan äidin kanssa) kun vauva syntyy. On täysin ihme jos kykenee muodostamaan läheisen suhteen lapseen. Se vaatii todella paljon sekä isältä että äidiltä voimavaroja, jotta suhteesta isän ja lapsen välillä tulisi läheinen. Tässä tapauksessa en usko että näin käy (voin olla väärässäkin). Luultavasti käy niin että lapsen isästä tulee elatusmaksujen maksaja ei muuta.
Nim. Pessimisti- Saretta

 

[Saretta]

Voi anteeksi en sitten lukenut sitä yhtä viestiä!! Eipä taida tulevalla äidillä olla kaikki kotona.

 

[Vanha hyvä konsti]

Voi hyvinkin olla että tämä raskausjuttu on nimenomaan joko yritys saada mies takaisin (nainen on saanut tietoonsa että mies seurustelee uuden naisen kanssa) tai sitten hänellä on käynyt vahinko ulkomailla ja nyt tarvitaan kiireesti isäkandidaatti kehiin.

Jos jatkat seurustelua, niin varaudu melkoiseen rumbaan. Pompotus jatkuu seuraavat 20 vuotta, lapsi kun on niin mukava kiristysväline. Lapsen edun varjolla sabotoidaan helposti joka ainoa suunniteltu viikonloppu, kesäloma ja koti-ilta. Jaksatko varmasti mukana tuollaisessa menossa niin kauan? Ja isyystesti olisi erittäin hyvä idea varsinkin kun raskaus tuli esille noin pitkän ajan jälkeen.

 

[Pikkunainen]

Tietääkö kukaan voiko isyystestiä tehdä ennen vauvan syntymistä vai pitääkö asian selkenemistä odotella vielä se puoli vuotta?

 

[sdfadf asdfasdf a a]

Ap:n pitäisi mielestäni miettiä seuraavia asioita: On ihan mahdollista, että seurustelisitte ja mies saa lapsen ja näkee häntä esim. joka toinen viikonloppu. Näinhän tapahtuu kaikissa eroperheissäkin. Tämä vaatii kuitenkin osapuolilta aika paljon. Onko mahdollista että ex havittelee miestä takaisin? Jaksatko itse sellaisen tilanteen? Jos mies haluaa mennä synnytykseen mukaan, onko se sinulle ongelma? Todennäköisesti vauva tulisi olemaan teillä/miehelläsi hoidossa, alussa imetyksen takia ehkä vähemmän, mutta jatkossa varmasti joka toinen viikonloppu. Jos vaikka muutatte yhteen, oletko valmis toimimaan äitipuolena? Mies tulee olemaan vauvan elämässä varmasti mukana, tulee ristiäisiä, synttäreitä jne. Oletko mustasukkainen tällaisesta? Miehelle saattaa tästä tilanteesta tulla jonkunlainen kriisi, oletko valmis tukemaan häntä? VAstauksia ei tiedä muut kuin sinä.

 

[Voi tehdä]

Isyystestin voi tehdä ennen synnytystäkin, ilmeisesti se otetaan silloin lapsiveden sisältämästä vauvan ihosolukosta. Kysy ammattilaisilta, asia lienee tapauskohtainen välttämättömyys- yms. seikkoihin perustuen.

 

[youippg]

Eihän se ole varmaa, että lapsi on miehen. Pitää tehdä dna-testi. Toisaalta luulen, että ex pisti ittensä paksuksi, ettei mies lähtisi, mut lähti kuitenkin.

 

[Pikkunainen]

Kaikki on vielä niin kovasti auki... nainen palannee kotiinsa synnyttämään, mutta ehkäpä sen jälkeen taas muille maille töittensä takia. Tai sitten ei. Kuinkahan paljon mies sitten aikoo lasten tähden joustaa, yrittääkö hänkin etsiä ulkomailta töitä ollakseen lasta lähellä? En ole vielä viitsinyt kovin paljon hiillostaa kun ei hän itsekään tiedä tässä vaiheessa. Toisaalta jos lapsen äiti on jatkuvasti ulkomailla eikä mies päätä häntä sinne seurata tulee lapsenhoitoviikonloppuja varmastikin vähemmän kuin se joka toinen... ehkä parempi meidän suhteen kannalta, mutta äärimmäisen huono vauva-isäsuhteen kehittymiselle. Minusta tuleva lapsi on tässä se viaton osapuoli, en toivo hänelle muuta kuin tilanteen ratkaisua parhain päin.

En ole koskaan ollut tällaisessa tilanteessa aiemmin joten vaikea sanoa miten reagoisin sdfadf:n luettelemissa tilanteissa. Saattaisinpa hyvinkin olla mustasukkainen vauvasta tai vauvan äidin saamasta huomiosta, etenkin kun minulla ei omia lapsia ole niin varmasti vaikea ymmärtää niitä tunteita mitä siihen liittyy. Enkä pidä ajatuksesta että miehen ex on näkyvässä roolissa sen seuraavat 20 vuotta... huoh.

Puhun miehelle vielä tuosta isyystestistä. Ei se varmaankaan helppoa ole ihan vielä ainakaan tehdä kun mies ja nainen ovat eri maissa yms mutta itseäni ainakin helpottaisi saada tietää varman päälle että mies on se isä.

 

[mies1]

Minusta sinun kannattaa ottaa se kanta, että lapsi on miehen, koska se on hyvin todennäköistä. Jos alat odottelemaan lapsen syntymää ja joitakin isyystutkimuksia, niin silloin olet kyllä vedetty tähän juttuun mukaan hyvin pitkäksi aikaa.

Jos sinun ja miesystäväsi seurustelu muuttuu miettimiseksi ex:n lapsen isästä ja isyyden järjestelyistä, niin eikö se ole pois teidän suhteeltanne. Ajatukset ovat jossakin muualla koko ajan. Eikö seurustelun pitäisi olla tutustumista toisiinne ja yhteisen tulevaisuuden suunnittelua ja kaikkea yhteistä ilman taustalla olevaa ex:ää vauvoineen. Mieti nyt haluatko tällaisen suhteen ja taakan suhteellenne. Suhteenne on nuori, joten voitte aivan hyvin purkaa sen nyt suhteellisen kivuttomasti. On outoa, että sinua peloitellaan, että seuraavalla miehellä on enemmän ongelmia? mahdollisesti.

Se on nyt kuitenkin varmaa, että mikä teidän seurustelun ykköspuheenaihe on.