Vauva poikittain rv33

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Pallomaha
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

Pallomaha

Vieras
Löytyykö muita joilla vauva olisi vielä näin melko loppumetreillä poikittain? Meidän väkkärä on ollut jostain viikoilta 20+ aina rt:ssä, mutta viimeksi neuvolassa olikin yllättäen kääntynyt poikittain, eikä sitten sen jälkeen ole yrityksistään huolimatta onnistunut potkimaan itseään takaisin pää alaspäin. Nyt reilun viikon on köllöttänyt pää oikean rinnan alla ja pylly vasemmassa kyljessä navan korkeudella, jalat alhaalla kohdunkaulalla. Viimeksi eilen illalla näytti kyllä jo lupaavalta, kun pää hivuttautui jo navan korkeudelle ja pylly alkoi nousta ylös, mutta eipä sitten mahtunutkaan muljahtamaan.

Voin muuten sanoa että tuntuu todella ilkeältä kun vauva potkii suoraan alapäähän, välillä tuntuu että kyllä kai sieltä jo varpaat kurkistavat ulos, kun oikein lujaa alas potkaisee! Välillä taas jalkojen liikkeet kutittavat emättimen tienoilla ihan melkein naurattamiseen asti, outoa! Pissalla käyn hereillä ollessa vähintään tunnin välein, yleensä useammin. En enää pysty nukkumaan oikealla kyljellä pään takia, koska normaalisti ulospäin työntyvä pää työntyy siinä asennossa sisäänpäin aiheuttaen samantien valtavan revähdyksenomaisen kivun vasemmalle nivusiin. Eikä selälläänkään enää voi nukkua, joten jäljelle jää vain vasen kylki. Tukalaa...

Tuntuisi siis että vauvallakin on jo ahdasta olla poikittain, mutta jos tilanne on vain se ettei se enää päätä mahdu alas saamaan, on lähempänä olevaan perätilaan kääntyminen kai ainoa vaihtoehto. Esikoiseni oli myös perätilassa, ja alan jo uskoa että olen sen mallinen että perätila on jostain syystä vauvalle helpompi asento. Maanantaina on synnytystapa-arvio, mutta tuskin käännöstäkään ainakaan vielä yritetään, koska viikkojakin on vasta näin vähän mahdollista synnytyksen käynnistymistä ajatellen. Ja sektio on ainoa vaihtoehto mikäli vauva ei käänny, koska esikoinenkin tuli sektiolla enkä perätilaa lähde ensikokemuksena yrittämään.
 
Kyllä oli täälläkin pitkään poikittain ja täytyy yhtyä mielipiteeseen, että se on tukala asento siedettäväksi!! Olin jo henkisesti varautunut kääntöyritykseen mutta pikkuinen älysi kääntyä itse viimeistä lääkärineuvolaa edeltävänä yönä eli 36 + 4 rt:aan ja on ainakin toistaiseksi pysytellyt nyt siinä. Sinä neuvola-aamuna ihmettelin kovasti, kun jo niin tutuksi tulleet pyörylät peppu ja pää eivät olleetkaan puskemassa läpi mahanahan tavallisilta paikoiltaan navan yltä kylkikaarien alta.
Nyt menossa rv38 ja eilen jonkin aikaa tuntui taas potkut huolestuttavan alhaalla oikean nivusen seudussa mutta ilmeisesti oli vain harrastanut jotain akrobaattista manooveria siellä, sillä ainakaan pää ei ilmestynyt esiin ja illalla ja yöllä on taas potkut tuntuneet ylhäällä ja hikka alhaalla :)
Ei tämä olo näinkään mitään juhlaa ole, nukkumisasentoja tosin kaksi eli molemmat kylkiasennot, mieluusti jo luopuisin masusta!
 
Mulla rv 30+0 menossa ja vauva ollut perätilassa tai poikittain (kuten juuri nyt) jo pitkän aikaa. Mulla vauva on ihan samalla tavalla kuin sulla ap! Pää tosi ylhäällä oikean rinnan alla ja pylly tuonne vasemmalle kyljelle, ja jalat tosiaan tuntuvat tuolla "ulostuloaukon" suulla =D
Vähän jänskättää, että kääntyykö. Esikoinen oli koko raskausajan raivotarjonnassa, tämä toinen tulokas on vissiin päättänyt olla pää ylöspäin.
 
Minulla oli esikoinen, iso poika poikittain ihan loppuun asti. Hän puski päätään toisesta kyljestä ulos ja jalat potkivat maksaa keuhkoihin. Kun yritin nukkua kyljelläni, vauva valui sykkyrälle sängynpuoleiseen kylkeen, jonka jälkeen kääntyminen olikin sitten äärimmäisen tuskallista. Vatsa oli kuin laiva ja sen kanssa liikkuminen hankalaa. Sektion jo alettua vauvani yritti vielä luikerrella pakoon ja kääntyi perätilaan. Saat kaikki sympatiani, loppuraskaus oli todella tukala.
 
Meillä vauva oli suurimman osan ajasta poikittain. Ei kääntynyt lopussakaan mihinkään suuntaan. Syntyi suunnitellulla sektiolla 38+6. Kaikki meni hyvin ihan loppuraskauteen asti. Käytiin vielä viikkoa ennen mökillä kärrytietä ajellen eikä ollut yhtään tukalaa vaikka hän olikin poikittain. Lapsi oli kyllä pieni 2630g syntyessään. Liekö tuo koko helpottanut minun oloani kun kaikki meni hyvin yön nukkumisia lukuunottamatta. Silloin tuin tyynyillä selkää niin sai nukuttúa vähän paremmin.
 
Esikoiseni käännettiin poikittaisesta asennosta viikolla 36+jotain ja kuopus kääntyi itse samasta asennosta viikolla 35. Tukalan tukalaa oli olo, kun ei taipunut yhtään. Ja tosiaan, vauva valahti öisin aina toiseen kylkeen sykkyrälle ja kyljen kääntäminen teki todella kipeää, ihan kyynelsilmin piti äheltää. Tsemppiä.
 
Kiva kuulla kannustavia kommentteja! Olenkin ihmetellyt että miten tämä olo voi jo nyt olla näin hankala, mutta vauvan asennosta se sitten varmaan johtuu. Vaikea kuvitella kuinka tukalaksi menee ellei vauva käänny, vielä kun pitäisi melkein kaksi kuukautta jaksaa... Pitäis varmaan muuttaa tuota nimimerkkiäki, palloja kun on tällä hetkellä näkyvissä ihan vaatteidenkin läpi kaksi! No, ehkä vauva vielä mahtuisi kääntymään itsekseen.
 
Mullakin oli vauva poikittain vielä tuolloin, tais rv 35 kääntyä sitten. Ja oli nimenomaan poikittain niin, että potki alas, eli vähän enemmän pylly kuin pää edellä. Nyt rv 37 on siis jo raivotarjonnassa.
 

Yhteistyössä