Vauva teholla, muita saman kokeneita?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja huomennakotiin?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

huomennakotiin?

Vieras
Meillä kävi tuossa loppuviikosta ikävääkin ikävämpi juttu. 4kk ikäinen lapsemme oli lattialla viltin päällä, minä vieressä lukemassa hänelle kuvakirjaa. laitoin kirjan pois ja yritin antaa pojalle lelua, ja yhtäkkiä hän sulki silmänsä ja meni tajuttomaksi, pää retkahti toiselle puolelle.
Nostin vauvan ylös ja kun hän ei siinäkään reagoinut mitenkään, sanoin miehelle että nyt äkkiä ambulanssi!
Otin pikkuiselta äkkiä bodyn pois ja otin syliin, hän rupesi pikku hiljaa virkoamaan. Oli jo mennyt sinertäväksi. Ambulanssin tullessa poika oli jo vironnut ja pirteä. Nyt on viidettä päivää teho-osastolla tarkkailussa, mitään vikaa ei ole löytynyt, verenpaineet ovat olleet korkeat mutta niitäkin on hankala mitata koska poika on pieni ja pullea joten sopivaa mansettia ei tahdo löytyä.
Jokainen voi varmasti kuvitella miten kamala tilanne tuo oli, aivan yllättäen :(
Eniten pelottaa se, että jos mitään ei saada selville, miten toimin tästä eteenpän? Luultavasti ainakin aluksi olen ylihysteerinen.. Toivoisin edes jotain selvyyttä asiaan..
Kertokaahan muutkin onko teillä samankaltaisia kokemuksia, tulisi vertaistuki tarpeeseen...
Toivotaan että huomenna saataisiin pikkuinen kotiin..
 
Anteeksi nyt en ymmärtänyt?
Siis kyllähän ne sopivia ovat, mutta kun kahdella eri kokoisella mansetilla saa niin erilaisia arvoja.
Nyt on sen verran kurja olo että tosiaan vertaistukea tulin etsimään enkä mitään provoepäilyjä.....
 
jep,poika oli vauvana teholla ja kotiin emme häntä enää saaneet.Sulla on hyvin pullat uunissa kun kuitenkin paineet ok yms.Saat varmasti hyvät ohjeet teholta vastaisuuden varalta joten älä huoli.Ja jos vähänkään mieltä painaa niin varmasti voit aina soittaa nyt hoitavalle lääkärille.Pahinta on joutua katsomaan oman vauvan/lapsen olemista teholla kun itse on jotenkin täysin "hyödyttömänä" vieressä..Ei osaa eikä voi tehdä mitään..Kaikki on epävarmaa ja tulevaisuus pelottaa.Toivottavasti teille ei tätä käy enää uudestaan ja syy on vain jokin onneton kertaluontoinen ongelma.Ensimmäisenä itelleni tuli mieleen,että vikaa olisi sydämessä,mutta lääkärihän en ole,joten siitä sen enempää.Kovasti voimia ap ja haleja sekä suojelusenkeleitä pienelle potilaalle! =)
 
Kiitos kaikille jo vastanneille. Meillä on jo pienempänä löytynyt pojalta pieni sydänongelma, pieni sydämen sivuääni sekä bikuspisesti avautuva aorttaläppä. Tietysti kun pojalle näin kävi tuli ensiksi mieleen tuo sydän, mutta tutkimuksissa ei ole mitään siihen viittaavaa löytynyt.
Olen pahoillani puolestasi, voin kuvitella kuinka rankkaa teillä on.
Itku täälläkin tulee kun koko ajan pelkää puhelinsoittoa että jotain on käynyt. Kun yöksi on kuitenkin pakko tulla kotiin nukkumaan kun vieressä asutaan..
Juuri se hyödyttömyyden tunne on pahin, ja pelko...
 
Ap lähetän sulle virtuaalivoimia ja paljon.Teillä on kamala tilanne käsillä,mutta ajattele kuitenkin niin,että ainakin lapsi on vielä täällä ja mitä todennäköisimmin pysyykin vielä monta vuotta.Hän on pieni eikä osaa itse kertoa mikä vaivaa,mutta onneksi lääkärit ovat aikamoisia tutkijoita.Varmasti kaikki tehdään ja tutkitaan ja mitään ei jätetä olettamien varaan.Koittakaa miehesi kanssa saada levätyksi ja huomenna taas pientä halimaan sairaalaan.Tiedän,että olo on kamala ja tukala kun tuntuu,että oikeasti kukaan ei ymmärrä ja niin se onkin,mutta ainakin teitä on kaksi jakamassa asia ja kaksi jatkamassa eteenpäin.
 
Meidän tytteli oli viikon teholla syntymänsä jälkeen ja kaikkea mahdollista tutkittiin. Happisaturaatio oli silloin huono. Olen itse kanssa ylihysteerinen ja kyttään tytön hengitystä päiväunilla ja varsinkin öisin. Hän on 4 kk vanha ja onneksi kaikki vielä hyvin, mutta alun huono hapetus painaa mielessä kyllä todella vahvana päivittäin (tälle ei koskaan löytynyt syytä). Jospa vaavillanne vaan verensokerit laski tai muuten vain pyörtyi?
Voin kuvitella tuskasi. Voimia ja isoja halauksia!
 
Voimia sinulle. Tuli mieleen epileptinen kohtaus, mutta sitäkin on varmaan tutkittu sairaalassa. Jos ne katkokset alkaa uusiutua, niin varmaan voitte saada jonkin apuvälineen, siis onko olemassa joku hälyyttävä laite tai sellainen ylipaine (??) hengitysmaski, että ei vaan unohda hengittää. Mutta jos mitään ei löydy, oli varmaan kertaluontoinen sattuma.
 
meidän kaksoset oli elämäsä ekat 2kk lastenklinikan k7:lla teholla.

paljon paljon voimia raskaaseen sairaala-aikaan. muistan niin elävästi viekä noi kun joka puhelinsoittoa pelkäs ja sitä vaan toimi kun robotii eikä uskaltanu tuntea mitään. jos olis antanu luvan tunta olis hajonnu siihen paikkaan.

vanhemapinryhmät sairaalassa on tosi hyviä ja parantavia, tossa tilanteesa ei voi kukaan muu ymmärtää kuin ne äidit ja isät jotak ovat läpikäyneet saman!
 
Voi kiitos, kiitos kaikille tuesta ja linkistä. Ihanaa että teidänlaisia ihmisiä on olemassa ja sinä joka laitoit kaksi viestiä, kiitos että jaksoit vastata ja antaa tukesi vaikka todella raskasta varmasti on sinullakin.
Äitioon, sitä mietinkin että jos nuo rupeavat toistumaan, niin sellainen "kannettava" pieni saturaatiomittari jossa oli niitä muitakin lukemia, olisi kyllä kultaakin kalliimpi. Se kun hälyttää heti jos tapahtuu jotain hälyttävää..
Toivottavasti saatte selvää mun sepustuksista, alkaa vaan olla jo ajatukset aika hajallaan.
Tosiaan ne paineet oli pahimmillaan sellaista että yläpaine oli melkein 140, eli ihan kuin aikuisen paineet, joka noin pienellä on huono juttu. Lääkäri sanoi että jos tuollaisena pysyvät niin rupeavat lääkitsemään mutta nyt ovat olleet ihan mallikkaita..
Voin vain kuvitella teidän tuskaanne joiden lapset ovat olleet teholla pitkään, tämäkin aika tuntuu jo ikuisuudelta...
 
Puuh.. Sitä voisi mennä nukkumaan, keräämään itselleenkin voimia. Mutta jotenkin sitä keksii itselleen kaikennäköistä tekemistä. Pojan vauvakirjaa olen täydennellyt ja soitin osastolle tuossa tunti sitten, jossa kaikki oli kunnossa, poju nukkuu jo yöuniaan..
Hyvää yötä kaikille, palailen kertomaan tilannetta kun huomenna kuullaan missä mennään..
 
Ei tänäänkään kotiin :( verenpaineet korkeita ja aivoista löytyi pieni aivoverenvuoto jonka ei pitäisi olla tän kohtauksen takana.. Eli selvittely jatkuu. Olen ihan rikki :(
 
:hug:
Omat lapset olleet kumpainenkin heti synnyttyään teholla, eikä se mitään herkkua ollu katella kun toinen letkuissa jne. :/
Toivottavasti syy löytyisi pian ja saisitte pienen kotiin.
 
Voimia :hug:
Poikamme syntyi keskosena rv 31+4. ja todella sairas monin tavoin myös hänellä oli iso aivoveren vuoto. Oli teholla 4vk. Se on hirveetä kun ei voi tehdä mitään. Koskettaakkaan ei voinut kun kosketus teki kipeää vauvan iholla :'(
Että ihminen voi olla rikki kun tollanen tulee eteen.
Hurjasti voimia ja toivoa telile :hug:
 

Yhteistyössä