vauva tulossa "väärään" aikaan...

[vieraana]

nyt 2 lasta, oli tarkoitus tehdä joskus myöhemmin lisää lapsia kyllä 1 tai 2 kun eiskoinen aloittaisi koulun. Nyt ei olisi varaa 3 lapsen päivähoitomaksuihin eikä varaa olisi olla kotihoidontuella. Kuitenkin nyt on jäänyt menkat tulematta ehkäisystä huolimatta ja testi oli positiivinen. Päähajoaa sillä en tiedä mitä tehdä, en haluisi aborttia mutta en jotenki haluisi vauvakaan. Pelottaa mitä elämä olisi 3 kanssa, mitä jos rahat ei riitä ja mitä jos ei vain jaksa. Mies ei haluisi 3 hänen mielestään nyt tällähetkellä 2 riittää, mitä jos päätän pitää lapsen ja meidän suhde huononee miehen kanssa siksi että hän ei sitä halunnut. Vaikka tiedänkin että kun lapsi syntyisi niin olisi se rakas meille silti, mutta.... Onko kellään mitään neuvoja mitä teen?

 

[KerroTokiLisää]

Meillä oli ihan samanlainen tilanne ja valvottiin kyllä monta yötä kun mietittiin että miten tästä selviää.Lopulta tultiin siihen tulokseen että antaa lapsen tulla,kyllä elämä kantaa ja vaikeuksista on yleensä selviydytty Voimia teille vaikeaan päätökseen :hug:

 

[vieras]

No tuota sinun täytyy tehdä niin kuin itselle asian parhaaksi näet.

Mutta kyllä sitä vaan jaksaa, kun siihen asennoituu positiivisesti. Mutta aina kannataa ottaa sitä omaakin aikaa ja aikaa parisuhteelle, näin jaksaa taas paremmin.

Mieti useamman kerran ennen kuin teet mitään päätöstä, jota joudut katumaan lopun elämän.

 

[Terveisiä maalta]

Itse olin vastaavassa tilanteessa n. 7 vuotta sitten. Kuopus oli silloin vain reilun vuoden ikäinen ja mulla opiskelu menossa. Abortti ei käynyt edes mielessä.

Teidän kohdalla takertuisin tuohon lauseeseen "oli tarkoitus tehdä joskus myöhemmin lisää lapsia"... Miksei siis nyt? Toki ymmärrän, että jaksaminen pelottaa ja rahojen riittäminen arveluttaa. Ja sillon, kun ehkäisy on ollut käytössä, abortti on mielestäni perustellumpi ratkaisu, kuin jos ei olisi ollut. Mieti kuitenkin tarkkaan. Mitä jos käy niin, että teet abortin miehen mieliksi "pelastaakses" teidän suhteen ja tunnet siitä syyllisyyttä ties kuinka pitkään? Mitä jos et enää koskaan onnistukaan tulemaan raskaaksi "sitten joskus", kun sitä haluaisit? (Raskautuminen kun ei ole aina niin itsestään selvää...) Miten sun pää sitten kestää ajatuksen abortista?

Mun kanta lienee selvinnyt tästä "saarnasta", mutta sanonpa lopuksi vielä sen, että muista, että se on sun päätös. Yhteinenkin tietysti, mutta loppukädessä sun enemmän kun miehen. Mieti loppuun asti. Tsemppiä! :hug:

 

[Pohtija]

Ehkäpä tuossa tilanteessa pitää vain miettiä se "pienempi" paha. Eli kumpi sitten muutaman vuoden päästä harmittaa enemmän, tehty abortti vai tehty lapsi? Vaikea varmasti tietää varmaksi... mutta ei kai siinä auta kuin tutkia itseään. Vaikea tilanne. Itsellä vain "läheltä liippasi" tilanne siinä mielessä että esikoinen oli hyvin nuori kun vapisevin käsin tein testiä, joka onneksi oli neg. Siis toinen vauva kyllä haaveissa, mutta ei juuri nyt... Jotenkin tuntui, ettei musta riitä vielä kahdelle, olisi ollut myös esikoisen puolesta huono milei. Toisaalta jo ennen testiä päätin että jos se on plussa, niin vauva myös pidetään. Kyllä elämä kantaa.

Voimia!

 

[Levoton Strutsi]

Meille tuli toinen lapsi väärään aikaan. Mies oli lähdössä inttiin ja minä siis jäämässä yksin. Mut ihan itse oltiin se mahdollisuus annettu niin mun mielestä olis ollut tyhmää tehdä abortti ja yrittää puolen vuoden päästä uudestaan. Miksi ei siis nyt kävis. Voihan se olla ettet enää tulekaan raskaaksi.