Aamulla soitin tuhannen väsyneenä miehelle ja sanoin, että en jaksa enää tuota kukkumista... Univelkaa on liikaa tai jotain... Sanoi, että mene seuraavaksi yöksi vaikka hotelliin, että saan nukuttua univelkoja pois. Enhän minä nyt kuitenkaan voi vauvaa jättää, kun tissiä syö... Houkuttelisi kyllä!!
Vauva valvottaa, auttaako miehesi ja miten?
- Viestiketjun aloittaja Ainutar
- Ensimmäinen viesti
3
3lapsen äiti
Vieras
Ihana kuulla, kuinka jotkut miehet osallistuvat yövalvomiseenkin noin reippaasti! Mieheni osallistuu kyllä kiitettävästi lasten hoitoon, mutta yövalvomiset valitettavasti jää minulle. Vauva on melkein kokonaan pullolla ja melkeinpä paremmin rauhoittuu mieheni syliin, kuin omaani eli puitteet olisi kunnossa. Hän ei jotenkin ymmärrä, että myös minä tarvitsen unta vaan vetoaa siihen kun käy töissä niin tarvitsee välttämättä unensa (myös hänkään ei ole aivokirurgi
. Olemme käyneet keskustelun jo sata kertaa läpi kuinka väsynyt olen ja aina siinä hetkessä hän vakuuttelee, pyytelee anteeksi ja aikoo auttaa enemmän jatkossa. Mikään ei muutu. Vanhemmat lapset ovat vielä taaperoita ja päivällä ei tietoakaan, että ehtisi edes istahtaa hetkeksi (koko talouden ylläpito/hoito vastuullani).
Onhan tämä melkoista ruikutusta ja aina löytyy joku provo, joka tulee sanoo et oma vika ku hankit lapsesi. Kyse ei olekaan siitä, ettenkö rakastaisi lapsiani ja kaikkeni tekisin heidän eteen, kyse on mieheni itsekeskeisyydestä. Pahinta tässä on se, kun parisuhteemme on selvästikin kärsinyt ja muuttunut. Muuttuuhan se joka tapauksessa. kun vauva syntyy. Tarkoitan, että jotenkin sitä vieraantuu, kun yö toisensa perään hoidat yhteistä lasta ja toinen vain nukkuu kauneusuniaan välittämättä pätkääkään jaksamisestasi...Vuosisadan rakkaustarinamme ei kuitenkaan kuole, vaikka jokaikinen yö käy mielessä, mitä teen tällä parisuhteella, rakastan häntä ja tekisin hänenkin eteensä mitä tahansa.<3
Kiitos vertaistuestanne!
. Olemme käyneet keskustelun jo sata kertaa läpi kuinka väsynyt olen ja aina siinä hetkessä hän vakuuttelee, pyytelee anteeksi ja aikoo auttaa enemmän jatkossa. Mikään ei muutu. Vanhemmat lapset ovat vielä taaperoita ja päivällä ei tietoakaan, että ehtisi edes istahtaa hetkeksi (koko talouden ylläpito/hoito vastuullani).Onhan tämä melkoista ruikutusta ja aina löytyy joku provo, joka tulee sanoo et oma vika ku hankit lapsesi. Kyse ei olekaan siitä, ettenkö rakastaisi lapsiani ja kaikkeni tekisin heidän eteen, kyse on mieheni itsekeskeisyydestä. Pahinta tässä on se, kun parisuhteemme on selvästikin kärsinyt ja muuttunut. Muuttuuhan se joka tapauksessa. kun vauva syntyy. Tarkoitan, että jotenkin sitä vieraantuu, kun yö toisensa perään hoidat yhteistä lasta ja toinen vain nukkuu kauneusuniaan välittämättä pätkääkään jaksamisestasi...Vuosisadan rakkaustarinamme ei kuitenkaan kuole, vaikka jokaikinen yö käy mielessä, mitä teen tällä parisuhteella, rakastan häntä ja tekisin hänenkin eteensä mitä tahansa.<3
Kiitos vertaistuestanne!
V
"Vieras"
Vieras
Meilläkin mies nukkuu eri huoneessa, koska pitää töissä jaksaa. Meillä on 1 ja 4 vuotiaat lapset. 4v nukkuu hyvin, 1v heräilee edelleenkin öisin milloin mihinkin, yleensä siihen kun tutti tippuu.
On meillä yöt rauhoittuneet siitä mitä ne vuosi sitten oli, silloin vauva nukkui päivät ja valvoi yöt. Päivä ja yö kerrallaan niistä selvisi. Mies auttoi tuolloin myös paljon, valvoi vauvan kanssa, kiitos hänelle siitä. Meillä vauva söi pullosta, muuten ei olisi tullut öistä mitään.
Esikoinen alkoi nukkumaan täysiä öitä vasta 8 kuisena, silloin kun päätin että nyt yösyömiset saa riittää.
On meillä yöt rauhoittuneet siitä mitä ne vuosi sitten oli, silloin vauva nukkui päivät ja valvoi yöt. Päivä ja yö kerrallaan niistä selvisi. Mies auttoi tuolloin myös paljon, valvoi vauvan kanssa, kiitos hänelle siitä. Meillä vauva söi pullosta, muuten ei olisi tullut öistä mitään.
Esikoinen alkoi nukkumaan täysiä öitä vasta 8 kuisena, silloin kun päätin että nyt yösyömiset saa riittää.