Vauvalle ei kelpaa muut kuin äiti, varsinkaan illalla

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Mama
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

Mama

Vieras
Meidän vajaa 5kk vauvalle ei nykyisin iltaisin kelpaa muut kuin äiti. Siinä ei varmaan sinänsä ole mitään outoa ja ihmeellistä, mutta kummastelen kyllä että niin vahvasti kokee "eroahdistusta" tai jotain vastaavaa jo tässä iässä.. Edes isi ei kelpaa syöttämään illalla tai laittamaan hänet sänkyyn nukkumaan, eikä myöskään yösyöttöihin. Isä on koko vauvan elämän ajan hoitanut häntä paljonkin, iltoja, päiviä, yösyöttöjä, kaikkea.

Jos yritämme niin että isä hoitaa iltatoimet ja nukkumaan laiton, niin siitä seuraa ihan järkyttävä huuto ja ei rauhoitu millään, olin itse paikalla tai en. Sama yöllä. Jos itse teen sen, niin koko ilta menee ihan ilman itkuja ja iltarutiinien jälkeen kannan hänet hereillä sänkyyn jonne nukahtaa mielellään itsekseen.

Tämä on sinänsä tosi liikuttavaa, on ihana olla noin tärkeä pienelle, mutta olisi mukava jos joku ilta pääsisi vaikka lenkille tai uimaan kun mies tulee töistä kotiin. Saati sitten joskus tyttökavereiden kanssa ulos tuulettumaan. Myöskään mummi ei kelpaa, ei edes päivällä. Saman tien jos jätän mummille esim. tunniksi hoitoon, niin kun laitan oven perässäni kiinni, niin lapsi alkaa itkemään aivan järkyttävää itkua eikä rauhoitu ennen kuin tulen takaisin.

Tämä on varmasti ohimenevää, mutta mielelläni kuulisin vastaavia kokemuksia, myös eri ikäisten vauvojen vanhemmilta.

Kiitos jo etukäteen asiallisista kommenteista! :)
 
Imetys tosiaan lähentää äidin ja vauvan välejä todella paljon. Vauva ei periaatteessa ole vielä "irautunut" sinusta joten kaipaa sinun läsnäoloa. Asennoidu siihen että tätä kestää ainakin sen vuoden verran jotta jaksat.
 
en tiiä että lohduttaako tää mut meilä oli esikoisen kanssa just tollasta,nyt ikää 4v eikä vieläkään hyväksy isää kaikkiin asioihin mukaan jos oon lähettyvillä mutta heti jos lähen ulos nii kyl sitte iskä kelpaa apuun
 
Alkuperäinen kirjoittaja hei2:
imetätkö?

Valitettavasti en, se loppui kokonaan kun vauva oli vajaa 2kk vanha.. :( Olisin kyllä halunnut imettää pitkään, mutta moni asia meni pieleen imetyksessä ja lopulta maito ehtyi pumppauksesta ja 24h imetyksen yrittämisestä huolimatta..

Annan kyllä aina pulloruoankin sylissä imetysasennossa (yölläkin), vauva on ihan samassa asennossa kuin imettäessä. Voisikohan tuohonkin vaikuttaa se että mies syöttää eri asennossa vauvaa??

 
Alkuperäinen kirjoittaja tyyne tyllerö:
en tiiä että lohduttaako tää mut meilä oli esikoisen kanssa just tollasta,nyt ikää 4v eikä vieläkään hyväksy isää kaikkiin asioihin mukaan jos oon lähettyvillä mutta heti jos lähen ulos nii kyl sitte iskä kelpaa apuun

Mä mietinkin just, että tätä voi hyvinkin kestää pidempäänkin kuin vaan tän vauvavuoden. On se sinänsä tosi ihanaa, mutta oman jaksamisen kannalta olisi kiva saada joskus sitä ihan omaa aikaa. Mutta nyt on ehkä parasta asennoitua siihen että jonkin aikaa äiti on se ykkönen. Nopeestihan tää aika menee ja sit joskus onkin jo ikävä sitä että lapsi haluaa olla koko ajan lähellä. :) Miten oot ite kokenut tuon asian?
 
Meillä taitaa olla sama juttu kohta, päivälleen 1 kk teidän omaa vanhemman vauvan kanssa.;-) Tänään oli eka kerta, olin aamupäivällä 3 h poissa ja vauva isin kanssa, oli kitissyt koko ajan, ja kun tulin kotiin, oli kuin enkeli. Mun kanssa ei kitise ollenkaan. Tuohon liittyi sitten vielä alkava vierastus, sekin ilmeni ekaa kertaa tänään. Saa nähdä mihin tämä kehittyy.

Toivotaan että teillä on ohimenevää tuo vaihe.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mama:
Alkuperäinen kirjoittaja tyyne tyllerö:
en tiiä että lohduttaako tää mut meilä oli esikoisen kanssa just tollasta,nyt ikää 4v eikä vieläkään hyväksy isää kaikkiin asioihin mukaan jos oon lähettyvillä mutta heti jos lähen ulos nii kyl sitte iskä kelpaa apuun

Mä mietinkin just, että tätä voi hyvinkin kestää pidempäänkin kuin vaan tän vauvavuoden. On se sinänsä tosi ihanaa, mutta oman jaksamisen kannalta olisi kiva saada joskus sitä ihan omaa aikaa. Mutta nyt on ehkä parasta asennoitua siihen että jonkin aikaa äiti on se ykkönen. Nopeestihan tää aika menee ja sit joskus onkin jo ikävä sitä että lapsi haluaa olla koko ajan lähellä. :) Miten oot ite kokenut tuon asian?

välillä ärsyttää todella paljon ku tytölle ei kelpaa isän apu mutta vaikka neiti on ollu koko ikänsä äiti myönteinen niin silti ei ole ollu mitään eroahdistuksia
 

Yhteistyössä