Vielä tuosta seksuaalisesta vetovoimasta...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja anne-marie
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja n1:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mä en edes halua kuvitella, että me mentäis tän mun himokaverin kanssa joskus yhteen. Siitä nyt ei mitään tulis. Jos ei olis tätä outoa vetovoimaa, en kahta kertaa katsoisi. Meillä ei ole niin mitään yhteistä seksin lisäksi. Onneksi ei tartte edes teeskennellä, että olis kiinnostunut toisen työasioista tms :) Oman mieheni elämästä jaksan olla kiinnostunut ja oikeasti välittää, mitä hän asioista ajattelee...

Sama juttu. Oma mies on kiltti ja tunnollinen urheilijamies. Tämä himomies taas tatuoitu hd-äijä.
Ja minä tuiki tavallinen suomalainen nuori nainen.

Ah, miun nykynen himomies on just sellanen kiltin olonen urheilijamies. Ei meillä oo mitään muuta yhteistä kun seksi, eikä tartte ollakkaan. Kaikki asiat mistä ohimennen puhutaan, on sellasia, mistä ollaan ihan eri mieltä. Mut ei se haittaa :D Tällästä vetovoimaa ei vaan pysty järjellä selittämään.

Mä NIIN ymmärrän tuon sun viimeisen lauseen!!! Se vaan ON järjetöntä :) Mutta samalla se tunne on jotain niin kaikkinielevää, pakottavaa, ahdistavaa...Oikeesti joskus säikähtää itseänsä, kun muistaa sen fiiliksen. "Millään ei mitään väliä, kunhan vaatteet lentää veks ja iho saa koskea ihoa"
 
Mä tähän halusin viel lisätä, että tiedän ettei tuollaista "tilaisuutta" enää varmaankaan tule.
Ja tämän jutun pointti oli, että halusin tietää kuinka moni muu on kikenut tällasta järjetöntä kaikennielevää himoa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja huhuh:
mä oon tuntenut. vitsit sitä ei tajua ennenkuin sen kokee, miten sukat pyörii jalassa ja punastuu pelkästä katseesta!

Joo. Ja se nimenomaan EI ole mitään rakastumista,vaan ihan silkkaa puhdasta yksinkertaista himoa. Sellasta, että katseellaan syö toista, ja tuntuu ette yksinkertaisesti kykene olemaan riipimättä silta toiselta kledjuja nurkkkaan ja..ja.. ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Mä NIIN ymmärrän tuon sun viimeisen lauseen!!! Se vaan ON järjetöntä :) Mutta samalla se tunne on jotain niin kaikkinielevää, pakottavaa, ahdistavaa...Oikeesti joskus säikähtää itseänsä, kun muistaa sen fiiliksen. "Millään ei mitään väliä, kunhan vaatteet lentää veks ja iho saa koskea ihoa"

Niin totta. Tänään just oltiin yhteyksissä sen miehen kanssa kun olin junassa ja leikiteltiin ajatuksella, että oltais yhdessä junassa. Mut se ei oikeesti vaan onnistuis, en usko että pystyttäis olemaan irti toisistamme mitään muutaman tunnin junamatkaa, jos pitäis istua vierekkäin kuitenkin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja n1:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Mä NIIN ymmärrän tuon sun viimeisen lauseen!!! Se vaan ON järjetöntä :) Mutta samalla se tunne on jotain niin kaikkinielevää, pakottavaa, ahdistavaa...Oikeesti joskus säikähtää itseänsä, kun muistaa sen fiiliksen. "Millään ei mitään väliä, kunhan vaatteet lentää veks ja iho saa koskea ihoa"

Niin totta. Tänään just oltiin yhteyksissä sen miehen kanssa kun olin junassa ja leikiteltiin ajatuksella, että oltais yhdessä junassa. Mut se ei oikeesti vaan onnistuis, en usko että pystyttäis olemaan irti toisistamme mitään muutaman tunnin junamatkaa, jos pitäis istua vierekkäin kuitenkin.

No me ei olla yhteyksissä. Tai no, ollaan fb:ssa kavereita, että sikäli...
Mutta mä TIEDÄN että jos kohdallemme tulisi tuollainen "tilaisuus" niin eipä todellakaan kyettäisi jättämään käyttämättä.
Kyllä siinä vessa vihittäis.
 
Oishan se kyllä kiva tuntea tuollai, nii isoa vetovoimaa että on "pakko"... Edes pelkästään tuntea se, vaikkei sille tekiskään sit mitään. Toivoisin että ukko kokis myös, tuntuu että se väheksyy koko seksuaalista vetovoimaa/intohimoa (tai halua ylipäätään) (ja se suututtaa mua..).
 
Alkuperäinen kirjoittaja Orion-:
Oishan se kyllä kiva tuntea tuollai, nii isoa vetovoimaa että on "pakko"... Edes pelkästään tuntea se, vaikkei sille tekiskään sit mitään. Toivoisin että ukko kokis myös, tuntuu että se väheksyy koko seksuaalista vetovoimaa/intohimoa (tai halua ylipäätään) (ja se suututtaa mua..).

Tietkö, meil on kyllä nykyisellään hiukan samaa..Siis oman miehen puolelta.
Sen takia kait tämä Himomies onkin hiipinyt nyt hieman useammin mieleenikin.
Ja jonkinasteista kriisiäkin oman itseni kanssa saanut aikaan. Haluanko mä todella olla ja elää "laimeassa" pitkän historian avioliitossa, ku tiedän että tuollaista intohimoa on olemassa..? Siis kuitenkaan en elättele kuvitelmia/osaa edes ajatella yhteistä tulevaisuutta tämän himomiehen kanssa.
 
Mä olen jo jonkin aikaa miettiny annanko himolle vallan, ja antaisin vain mennä, se hetki kun saa sen himoitsemansa ihmisen on taivaallinen... Toki tähän mennessä olen pitänyt järjen ja antanut asian olla, eikä toki ole tullut sopivaa saumaakaan, mutta en pysty ikinä lupaamaan ettei mitään tapahtuis kun tulis sopiva paikka ja aika. Toki välitän miehestäni, enkä haluaisi häntä satuttaa, mutta sitä on vaan niin hankala selittää... en mä rakasta sitä toista vaan pelkästään nimenomaa himoitsen.
 
No miun ja miun puolison välillä on taas voimakas seksuaalinen vetovoima ja intohimo,ei voija välillä pitää näppiä erossa toisesta :D niin oli ihan alusta asti jo.Yheksän,lähes kymmenen vuotta sitten tavattiin,yhdessä yli seitsemän vuotta,melkein kaheksan, eikä tuo vetovoima ja himo ole laantunut vuosien varrella yhtään.:)
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä