Ei tainneet olla typerien vihreiden päätökset kovin kestävällä pohjalla!!! Nooh, lyödään taalat venäläisten ja kiinalaisten taskuun - se vihreiden mielestä kannattaa ja on kestävää kehitystä!!!!
Turve sopii moneen käyttöön
Turve on ainutlaatuinen luonnonvara, jonka monipuolisia ominaisuuksia hyödynnetään moneen muuhunkin tarkoitukseen kuin energiantuotantoon.
Turvetta käytetään maataloudessa kuivikkeena, imeytysaineena ja kompostoinnissa, puutarha- ja avomaaviljelyssä kasvualustana, maanparannusaineena ja lannoitteena, viherrakentamisessa ja maisemanhoidossa, suodattimena, öljyntorjunnassa, kompostoinnin tukiaineena kompostointilaitoksissa, kylpy- ja hoitoturpeena sekä tekstiileissä.
Moniin näistä tarkoituksista käytetään suon pintakerroksen heikosti maatuneita turpeita, jotka eivät sovellu energiatuotantoon. Sen sijaan niillä on rakenteensa ansiosta hyvä nesteenpidätyskyky. Lisäksi heikosti maatuneet turpeet sitovat ravinteita, metalleja ja kaasuja.
Reilu kymmenen prosenttia käytöstä
Näihin muihin tarkoituksiin käytetään noin 1,5 – 3 miljoonaa kuutiometriä turvetta vuodessa. Tämä on vajaa 10 – 15 prosenttia Suomessa vuosittain tuotetusta turpeesta.
Suurimmat käyttökohteet ovat maa- ja hevostalouden kuivikekäyttö, kasvualustakäyttö sekä viherrakentaminen ja maisemanhoito. Muihin tarkoituksiin, kuten öljyjen imeytykseen tai kypy- ja hoitoturpeeksi turvetta käytetään suhteellisen pieniä määriä.
Turpeen energiakäyttö
Turve on viime vuosikymmeninä ollut olennainen osa Suomen energiahuoltoa. Parhaimmillaan miljoonan suomalaisen kotia, koulua tai työpaikkaa on lämmitetty turpeella. Energiaturve on kotimainen polttoaine, joka on korvannut ennen kaikkea hiiltä. Turpeen merkitystä on lisännyt se, että turve mahdollistaa seospoltossa muiden vaikeammin hyödynnettävien polttoaineiden, kuten metsähakkeen ja peltobiomassojen, käyttöä.
Turpeen osuus kaukolämmön tuotannossa on viime vuosina ollut 10-15 prosenttia ja monissa maakunnissa sen osuus on edelleen lähes neljännes. Kaikesta Suomen polttoaineiden käytöstä turpeen osuus on ollut viime vuosina 3-4 prosenttia. Yhteensä turvetta on käytetty energiantuotannossa 2010-luvulla keskimäärin noin 16 terawattituntia (TWh) vuodessa.
Määrä vastaa lähes 2 miljoonaa tonnia öljyä. Mikäli ulkomailta ostetaan kivihiiltä turpeen energiamäärän verran, joudutaan siitä maksamaan noin 200 miljoonaa euroa, kun kivihiilen hinta on 8–12 euroa/MWh.
Energiantuotantoon käytetään pitkälle maatuneita, suuren lämpöarvon sisältäviä turpeita. Ne soveltuvat energiantuotantoon korkean hiilipitoisuuden vuoksi.
Viime vuosina turpeen energiakäyttö on vähentynyt päästöoikeuden hinnan ja kotimaisten politiikkatoimien vuoksi. Energiaturpeella on kuitenkin edelleen merkitystä huolto- ja toimitusvarmuuspolttoaineena sekä monien laitosten biopolttoaineiden käytön kasvun turvaajana.
www.hs.fi
