Terve vaan.
Muistaakohan miua kukaan. Jonkun verran täällä aikanaan hölpöttelin ja sitten siirryin takavasemmalle taukoilemaan ja ehtimään ommaa elämää.
Elämä löytyi.
Mutta nyt se iski. Vauvakuume. Meni jo onneksi ohi, ehkä. Yksi pieni vuoden ikäinen on ja ehän mie oikeesti ole vielä valmis uuteen yritykseen (mies kyllä ois, satavarmasti). Oon vaan hämmästynyt, kun tällainen kummaisa tunne kouraisi sydänalaani.
Mistähän sen tietää, että on oikea aika - varsinkin kun meidän historialla saa "jynssätä" ihan kunnon tovin ennen tärppiä?
Ei miulla muuta. Tämmöinen vaan välähti tässä ootelessa, että koskakohan typykkä mahtaa herätä päiväuniltaan.
Voikaa hyviten :hug:
Muistaakohan miua kukaan. Jonkun verran täällä aikanaan hölpöttelin ja sitten siirryin takavasemmalle taukoilemaan ja ehtimään ommaa elämää.
Elämä löytyi.
Mutta nyt se iski. Vauvakuume. Meni jo onneksi ohi, ehkä. Yksi pieni vuoden ikäinen on ja ehän mie oikeesti ole vielä valmis uuteen yritykseen (mies kyllä ois, satavarmasti). Oon vaan hämmästynyt, kun tällainen kummaisa tunne kouraisi sydänalaani.
Mistähän sen tietää, että on oikea aika - varsinkin kun meidän historialla saa "jynssätä" ihan kunnon tovin ennen tärppiä?
Ei miulla muuta. Tämmöinen vaan välähti tässä ootelessa, että koskakohan typykkä mahtaa herätä päiväuniltaan.
Voikaa hyviten :hug:
