Voi että mua ärsyttää, kun mies koko ajan valittaa, että neuvon turhasta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Lenne"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
L

"Lenne"

Vieras
Grrr.....miehen jatkuva nassutus, että neuvon turhasta.

Tausta on se, että olen lasten kanssa kotona ja mies töissä. Neuvoni koskevat usein lapsia ja kumpuaa ihan vaan siitä, että kun olen heidän kanssa koko ajan, niin ehdin perehtyä lastenhoitoon ja tiedän mikä heille toimii. Viimeisen valitus oli, kun kommentoin, että ei voi kuopukselle yli 3t pullossa seissyttä vastiketta antaa, vaan ottaa puhtaan pullon ja uuden maidon. Tai vaikka pyydän pojan kohdalla käyttämään jäähyrangaistusta ihan vaan poäättömän naputuksen sijaan. Tai vaikka, kun ollaan lähdössä ulois, niin kannattaa antaa vaihtehtoja, mitä pukea sen sijaan, että antaa yhden ja kun se ei käy, niin puetaan huuttava ja potkiva lapsi. Muutenkin tuntuu, että lasten kasvatus minulla ja mies käy kylässä meillä ja toimii silloin lasten kanssa ihan miten vaan.
 
Totuushan on, että miehet (eivätkä useimmat naisetkaan) kestä neuvomista. Ja monien tämän palstan mammojen mukaan, miestä ei missään nimessä saakkaan neuvoa, vaan miehen pitää antaa hoitaa "omalla tyylillään", vaikka se oma tyyli tarkoittaisi viikon vanhan pakastepitsan syöttämistä 3 kk vanhalle vauvalle.

Yritä vain pitää neuvomiset ihan minimissä, eli vain silloin, kun on jotain oikeasti tärkeä asia kyseessä. Esim. nuo rangaistukset kannattaa kyllä ehdottomasti pitää niin, että molemmat antaa samalla tavoin, muuten lapset oppivat heti, kumman kanssa pääsee helpommalla.

Ja neuvomisen tyyli kannattaa pitää mahdollisimman hyväntuulisena ja neutraalina, tyyliin "kannattaa kokeilla tuoreen maidon antamista", tai "pitäsköhän tuo kakkavaippa laittaa mielummin roskikseen tuosta vessan lattialta". Eli ei suoraan neuvo, vaan antaa miehen itse muka tehdä sen oikean päätelmän päässään.
 
  • Tykkää
Reactions: MorbidMama
[QUOTE="...";27206461]Totuushan on, että miehet (eivätkä useimmat naisetkaan) kestä neuvomista. Ja monien tämän palstan mammojen mukaan, miestä ei missään nimessä saakkaan neuvoa, vaan miehen pitää antaa hoitaa "omalla tyylillään", vaikka se oma tyyli tarkoittaisi viikon vanhan pakastepitsan syöttämistä 3 kk vanhalle vauvalle.

Yritä vain pitää neuvomiset ihan minimissä, eli vain silloin, kun on jotain oikeasti tärkeä asia kyseessä. Esim. nuo rangaistukset kannattaa kyllä ehdottomasti pitää niin, että molemmat antaa samalla tavoin, muuten lapset oppivat heti, kumman kanssa pääsee helpommalla.

Ja neuvomisen tyyli kannattaa pitää mahdollisimman hyväntuulisena ja neutraalina, tyyliin "kannattaa kokeilla tuoreen maidon antamista", tai "pitäsköhän tuo kakkavaippa laittaa mielummin roskikseen tuosta vessan lattialta". Eli ei suoraan neuvo, vaan antaa miehen itse muka tehdä sen oikean päätelmän päässään.[/QUOTE]

Tää on kyllä niin totta!!! Lähinnä huvittaa lueskella näitä juttuja välillä, miten miehen toimintatavat on täysin tabu koko parisuhteessa. Naista saa ja pitää tietenkin neuvoa, ihan sama olipa kyseessä lasten tai kodin hoito, ihan sama vaikkei mies niistä mitään tietäisikään.

Muutenkin asiaa tuo ylläoleva teksti, lasten kasvatuksessa vanhempien tulee olla molempien johdonmukaisia ja pitää sama linja.

Kuulostaa ap:n mies ihan mun mieheltä vielä joku aika sitten. Nykyään onneks ei tule sitä v***luryöppyä jos jostain asiasta mainitsee, vaan mies ihan oikeasti ajattelee asiaa ja tajuaa että muitakin toimintatapoja on kuin se oma.
 
Oo, ihanaa joku laittoi sen mitä mä oon monasti miettinyt, mutten ole viitsinyt tehdä aloitusta kun täällä tosiaan miestä ei saa neuvoa ja isä on ihan yhtä hyvä hoitaja kuin äitikin jne.
Mutta kun aina ei niin ole, ja jos sen kerrot niinnsitten ihmetellään miten oot sellaisen kanssa lapsia tehnyt ja syy on sinun kun et ole antanut osallistua...

Meillä ihan samanlaista, mies einole looginen antamissaan rangaistuksissa esimerkkinä parinpäivää sitten tapahtunut:

3v potki pikkuveljeään,
Mies sanoi : pyydä anteeksi pikkuveljeltä
3v : enkä pyydä
Tätä jankattiin hetki kamalalla huudolla molempien puolelta
3v: mä meen sitten jäähylle
Mies: etkä mene, pyydät nyt anteeksi.

Lisää huutoa ja itkua, kunnes mies lopulta kuitenkin laittoi lapsen jäähylle. Lapsi tietenkin jo aivan raivoissaan ja huutaa. Mies huutelee takaisin että "nyt hiljaa jne." ( vaikka olen sanonut että jäähyllä lapselle ei puhuta)

Jäähy kun loppui, lapsi kyllä pyysi anteeksi isältään, muttei pikkuveljeltään.

Jotenkin raivostuttavaa, että asia joka olisi voiti hoitaa sillä että lapsi menee heti jäähylle ( koska tietää hyvin että toisen satuttamisessa on nollaraja), istuu jäähyn ja pyytää anteeksi. Sillä aikaa olisi voinut lohduttaa potkittua pikkuveljeä.

Sen sijaan huudetaan ja raivotaan ensin 10 min, pikkuveli huutaa kun sitä potkittiin ja huutaa lisää kun muut huutaa, ja loppujenlopuksi istutaan kuitenkin sillä jäähyllä, eikä edes pyydetä anteeksi ja kaikilla on hermot mennyt.

Näitä tälläisiä riittää, samoin kuin tilanteita joissa olen yritäänyt miehelle sanoa että ei tarbitse löhteä siihen lapsen kiukutteluun mukaan, vaan olla rauhallinen niin loppuu. Ja muutenkin välillä ihan turhaa showta kaikki, jos lapsi ei suostu pukemaan, niin muutaman kehoituksen jälkeen puen sen sitten vaikka väkisin. Muuten ei päästä ikinä lähtemään ja muut odottaa kuumissaan.
Mies sanoo " pue nyt päälle." " nyt ihan oikeasti, lopeta pelleily", ja jankkaa ja jankkaa vaan, eikä ne vaattet mene päälle ja mitään ei tapahdu, ja taas huudetaan ja raivotaan ja aikaa menee kaikkeen ihan muuhunnkuinnsiihen itse asiaan.
 
Ihana huomata, että muillakin on sama haaste kotona. Olin tämän avauksen laitettuani ihan varma, että vastaukset tyyliin "kuulostat kauhean kontrolloivalta vaimolta; kai poloinen miehesi pääsee edes pikkujouluihin tuulettumaan nakit silmillä" & "miehesi kuulostaa väsyneeltä. Tee lastenhuoneeseen sinulle ja lapsille perhepeti, jotta poloinen saa nukuttua" :D
 
Seurasin viikko sitten harrastuspaikan aulassa vanhempia ja lasta. Lapsi olisi halunnut mennä hetkeksi leikkipaikalle. Isä sanoi lapselle ihan asiallisesti, että mene vain hetkeksi. Äiti kävi naputtamaan isälle, kaikkien kuullen, myös siis lapsen, että ei sitä voi sinne päästää kun sitten se ei tule sieltä nätisti pois. Lapsi leikki hetken ja isä pyysi pois, että lähdetään kotiin. Taas äiti aloitti naputuksen. Et pyydä sitä noin montaa kertaa, vaan jos se ei tule ensimmäisellä pyynnöllä niin sitten se pitää kantaa pois. JA sama jatkui. Et jankkaa sen kanssa pukemisesta vaan jos se ei itse pue yhden kehotuksen jälkeen,niin sitten puet sen väkisin. Et osa sitä syliin, kun kyllä tuon ikäisen pitää jo jaksaa kävellä itse autolle. Älä anna sen juoda niin paljoa juomapullosta, kun muuten tulee vessahätä ennen kuin päästään kotiin asti (!!).

KESKUSTELKAA niistä kasvatusperiaatteista, neuvominen on tarkoitettu opettaja-oppilassuhteeseen tai lapsi- vanhempisuhteeseen, ei parisuhteeseen. Älkääkä ikinä ohjatko tai käylkö näitä keskusteluja lapsen läsnäollessa toista kyseenalaistaen.
 

Yhteistyössä