Ikäihmisten hoito

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Olen äitini omahoitaja. Hän on 87 vuotias ja on vakaasti sitä mieltä että lasten velvollisuus on hoitaa iäkkäät vanhempansa. Siispä ajan 400 km kerran viikossa, hoidan ostokset, siivoukset, pyykin, vien tarvittaessa valmiit viikon ruoat, hoidan puutarhan jne. Soitan kaksi kertaa päivässä kuulumiset.
Hän on hoitanut minut kun olin pieni lapsi ja myös omat vanhempansa joten hoidan velvollisuuteni.
 
Olen äitini omahoitaja. Hän on 87 vuotias ja on vakaasti sitä mieltä että lasten velvollisuus on hoitaa iäkkäät vanhempansa. Siispä ajan 400 km kerran viikossa, hoidan ostokset, siivoukset, pyykin, vien tarvittaessa valmiit viikon ruoat, hoidan puutarhan jne. Soitan kaksi kertaa päivässä kuulumiset.
Hän on hoitanut minut kun olin pieni lapsi ja myös omat vanhempansa joten hoidan velvollisuuteni.
Muuttaako hän sitten teille vai sinä sinne parin vuoden päästä?
 
Niin, tuo on vähän kaksipiippuinen juttu. Oma äiti asuu toisella puolella maapalloa, joten hieman on hankala hoitaa... Mutta äitipuoli, joka on ollut lähes koko elämäni kuvioissa ja naimisissa isän kanssa, niin on sitten toinen juttu. Jos olen vielä työelämässä, kun se vaativan hoidon tarve tulee, niin ei sitä oikein millään pysty hirveän intensiivisesti olemaan paikalla, kun on oman torpan velvollisuudetkin hoidettavana. Toki autan mitä pystyn, mutta meillä ei ole matkan varrella ollut aina kovin kehuttavia välejä, joten yhteen emme tule muuttamaan, se on vissi. Siitä ei tule, kun ruumiita. Tarkoitan siis, että jompi kumpi vetää kuvainnollisesti itseltään "ranteet auki", kun ei kestä toista henkisesti. Isä on jo edesmennyt - onneksi, ettei näe tätä vanhustenhoidon syvenevää kurjuutta.
 
Muuttaako hän sitten teille vai sinä sinne parin vuoden päästä?
En muuta ja ei muuta kotiini koska rollaattorilla on hankala liikkua portaissa. Ajatuksena on että ostamme isomman kaupunkiasunnon jossa huone hänelle. Kaikki aikanaan katsotaan.
Hän on vielä hyväkuntoinen vaikka lonkat on leikattu ja liikkuminen on heikentynyt mutta pärjää.
Toinen vaihtoehto on kotihoidon palvelut.
 
En muuta ja ei muuta kotiini koska rollaattorilla on hankala liikkua portaissa. Ajatuksena on että ostamme isomman kaupunkiasunnon jossa huone hänelle. Kaikki aikanaan katsotaan.
Hän on vielä hyväkuntoinen vaikka lonkat on leikattu ja liikkuminen on heikentynyt mutta pärjää.
Toinen vaihtoehto on kotihoidon palvelut.
Mihin puolisosi vanhemmat laitetaan? Isäsi jo menehtynyt?
 
Ei kukaan vielä työssäkäyvä ihminen voi ottaa muistisairasta ihmistä asumaan siihen "ylimääräiseen" huoneeseen.. Ei häntä voi jättää yksin yli kahdeksaksi tunniksi ja toivoa parasta
 
Toinen vanhemmistani sairastui muistisairauteen ja hän oli kotona toisen vanhemman kanssa ja autoin niin paljon kuin pystyin. Muut sisarukset vähemmän, koska asuivat muualla. Sitten hänen menehdyttyä olin apuna toiselle vanhemmalle, joka sairastui jo aiemmin. Häntä autoin ehkä enemmän, kauppaostoksissa ja muissa ja lääkärikäynneissä ym. Mutta hän sai myös apua kotiin.

Lapset olivat vielä aika pieniä tuolloin. Oli se raskasta aikaa, mutta tein kaikkeni, ja toinen vanhempi sai asua kotona loppuun asti.

Kun on vakavia sairauksia, niin ei se kotona hoitaminen niin vaan suju. Etenkin muistisairaalla sairauden edetessä voi esiintyä agressiivisuutta, ruokailu ei enää suju entiseen tapaan jne.

Risto voisi itse kokeilla tätä kaikkea JA hoitaa omia lapsia ja työt samalla ja ehkä muistaa itsekin elää välillä.
 
Toinen vanhemmistani sairastui muistisairauteen ja hän oli kotona toisen vanhemman kanssa ja autoin niin paljon kuin pystyin. Muut sisarukset vähemmän, koska asuivat muualla. Sitten hänen menehdyttyä olin apuna toiselle vanhemmalle, joka sairastui jo aiemmin. Häntä autoin ehkä enemmän, kauppaostoksissa ja muissa ja lääkärikäynneissä ym. Mutta hän sai myös apua kotiin.

Lapset olivat vielä aika pieniä tuolloin. Oli se raskasta aikaa, mutta tein kaikkeni, ja toinen vanhempi sai asua kotona loppuun asti.

Kun on vakavia sairauksia, niin ei se kotona hoitaminen niin vaan suju. Etenkin muistisairaalla sairauden edetessä voi esiintyä agressiivisuutta, ruokailu ei enää suju entiseen tapaan jne.

Risto voisi itse kokeilla tätä kaikkea JA hoitaa omia lapsia ja työt samalla ja ehkä muistaa itsekin elää välillä.

Lisään, että luin nopesti tuon jutun. Hyviä kommentteja haastatelluilta ikäihmisiltä!

Muutenkin jokainen perhe/suku tekee, kuten parhaaksi näkee, ja yhteiskunnan on kyllä kyettävä tarjoamaan hoivaa ikäihmisille tarpeen niin vaatiessa.
 
Mukava, kun aloittamani ketju poiki hyvää ja asiallista keskustelua.
Hyvin monen ikäihmisen omaiset asuvat ulkomailla.
Annetaan heidän nauttia elämästään ja yritetään saada Suomi-neito tolpilleen. Ikäneitona hän kärsinee monista ikääntymisen tuomista ongelmista.
 
En muuta ja ei muuta kotiini koska rollaattorilla on hankala liikkua portaissa. Ajatuksena on että ostamme isomman kaupunkiasunnon jossa huone hänelle. Kaikki aikanaan katsotaan.
Hän on vielä hyväkuntoinen vaikka lonkat on leikattu ja liikkuminen on heikentynyt mutta pärjää.
Toinen vaihtoehto on kotihoidon palvelut.
Tietysti lonkkaleikkauksen jälkeen on hyvä mahdollisuus pärjätä. Lihaskuntoa tarvii pitää yllä päivittäin sopivalla liikunnalla.
 
En muuta ja ei muuta kotiini koska rollaattorilla on hankala liikkua portaissa. Ajatuksena on että ostamme isomman kaupunkiasunnon jossa huone hänelle. Kaikki aikanaan katsotaan.
Hän on vielä hyväkuntoinen vaikka lonkat on leikattu ja liikkuminen on heikentynyt mutta pärjää.
Toinen vaihtoehto on kotihoidon palvelut.
Itse olen ymmärtänyt että Murto nimenomaan tarkoitti että kaikenlaisten palvelujen sijaan jälkeläiset hoitavat eli tämä ei ole niin sanotusti vaihtoehtona. Tietysti jos rahaa löytyy niin sitten voi palkata täysin omista varoistaan avustajan.
 

Yhteistyössä