Erottiin äxän kanssa monta vuotta sitten. Äxä on nähnyt poikaa milloin on sattunut passaamaan. Pitkiä aikoja ollut myös näkemättä.
No joka tapauksessa, viime syksynä pojalla oli paha olla ja otin siten yhteyttä ammattiauttajaan. Suuri ongelma oli ilmeisestikin tapaamisten epäsäännöllisyys ja vaihtuvat perhekuviot.
Äxä sitten vaihteeksi erosi keväällä ja uusi on kierroksessa. Pojan vuoksi sanoin sille vaatimuksen, että vähintään kerran kuussa on oltava tapaaminen ja hänen on oltava yksin lapsen kanssa. Uutta vaimoa ei tartte taas heti esitellä, että hetken voitte tavata kahdestaan.
No tämähän on sitten kääntynyt niin, että minä en anna lapsen tavata isäänsä ja olen aivan kauhea muutenkin. Entinen anoppikin on sotkenut itsensä soppaan ja vähän väliä soittaa miten olen hankala ja huono lapselleni, kun estän tapaamiset. Vaikka olen sanonut, että en estä, vaan vaadin, että niitä tapaamisia on oltava.
Äxä sitten soitti aikaisemmin ja sopi, että poika menis hälle tänä keskiviikkona. Keskiviikkona sitten soitti ja perui, sanoi lähtevänsä reissuun.
Kuulin sitten kyliltä, että entinen anoppi taas pauhaa, että miten en anna lapsen tavata isäänsä ja samaan hengen vetoon, että kyllä hänen poika on todelakin ansainnut olla juhannuksen rauhassa ilman lapsia.!!!!
Siis mitä!!!! En anna nähdä lastaan, mutta ilmeisestikin tukin sitä isänsä luo, kun hän on ansainnut rauhaa ja lepoa. (jumalatonta ryyppäämistä on ansainnut)
Ihan sama miten päin teen, niin joka tapauksessa näköjään heidänmielestään väärinpäin.
No onneksi meillä oli kuitenkin hauska päivä. Grillailtiin ja touhuttiin yhdessä, saappaanheittoa ja jalkapalloa jne. Että eipä ne onnistuneet meidän juhannusta pilaamaan. Mukavaa, kun poikakin oli kotona, olis ollut vähän orpo olo muuten.
No joka tapauksessa, viime syksynä pojalla oli paha olla ja otin siten yhteyttä ammattiauttajaan. Suuri ongelma oli ilmeisestikin tapaamisten epäsäännöllisyys ja vaihtuvat perhekuviot.
Äxä sitten vaihteeksi erosi keväällä ja uusi on kierroksessa. Pojan vuoksi sanoin sille vaatimuksen, että vähintään kerran kuussa on oltava tapaaminen ja hänen on oltava yksin lapsen kanssa. Uutta vaimoa ei tartte taas heti esitellä, että hetken voitte tavata kahdestaan.
No tämähän on sitten kääntynyt niin, että minä en anna lapsen tavata isäänsä ja olen aivan kauhea muutenkin. Entinen anoppikin on sotkenut itsensä soppaan ja vähän väliä soittaa miten olen hankala ja huono lapselleni, kun estän tapaamiset. Vaikka olen sanonut, että en estä, vaan vaadin, että niitä tapaamisia on oltava.
Äxä sitten soitti aikaisemmin ja sopi, että poika menis hälle tänä keskiviikkona. Keskiviikkona sitten soitti ja perui, sanoi lähtevänsä reissuun.
Kuulin sitten kyliltä, että entinen anoppi taas pauhaa, että miten en anna lapsen tavata isäänsä ja samaan hengen vetoon, että kyllä hänen poika on todelakin ansainnut olla juhannuksen rauhassa ilman lapsia.!!!!
Siis mitä!!!! En anna nähdä lastaan, mutta ilmeisestikin tukin sitä isänsä luo, kun hän on ansainnut rauhaa ja lepoa. (jumalatonta ryyppäämistä on ansainnut)
Ihan sama miten päin teen, niin joka tapauksessa näköjään heidänmielestään väärinpäin.
No onneksi meillä oli kuitenkin hauska päivä. Grillailtiin ja touhuttiin yhdessä, saappaanheittoa ja jalkapalloa jne. Että eipä ne onnistuneet meidän juhannusta pilaamaan. Mukavaa, kun poikakin oli kotona, olis ollut vähän orpo olo muuten.
