Mies on saanut pelata ihan omassa rauhassa tota hemmetin wot peliä about kolme kuukautta, siis ilman että mä olisin juur sanaakaan siitä sanonut. Nyt viimeisen kahden viikon aikana mulla on alkanu menee totaalisesti hermo siihen KOSKA tuo lähtee aamulla töihin, tulee kotiin, syö (jos ehtii), käy suihkussa ja ehkä leikkii 10-15min lasten kanssa ja sitten istuu koneelle eikä persettään siitä ennen nukkumaan menoa nosta.. Multa kysyy mitä ruokaa mutta ei edes nykyään kysy mitä mulle kuuluu.
Alkuunsa sanoin siitä kivasti, sitten vähän kovan kivasti, sitten pikkusen vähemmän kivasti ja nyt viime lauantaina "juhlisti" synttäreitään koneella muutaman olusen juoden ja pelaten (suprise!!) ei siinä mitään, annoin pelata kun kerta synttäritki oli ja kaikkea...
NO miehellä nousee volyymi (ei mitään paljoa mutta makuuhuoneessa on kone ni pieniki meteli riittää kun pelikavereitten kanssa on pakko juoruta) enkä sitten saanut nukuttua käytännössä ollenkaan. Puoli kolmeen asti valvoin ja koitin sitten saada nukuttua ja nukahdinkin ja heräsin ihan kauheeseen naurumetakkaan klo.04.00.
Sitten vaan jossakin napsahti ja mä tiuskin, että mä menen sohvalle ja huomenna pistän sen koneen pil*unpäreiks.
Aamulla mä sit ehkä kaks tuntia nukkuneena nousin lasten kanssa (ihmeen pirteenä kuitenkin) ja tämä yks nousi joskus puolenpäivän aikaa. Mitään ei olla sen sunnuntai aamupäivän jälkeen puhuttu paitsi se, että ilmotin miehelle että se alkaa nyt tästä hetkestä miettimään haluaako olla sen koneensa kanssa vai meidän kanssa ja että aina kun avaa koneen ja pelaa, ni mä en puhu sille yhtään mitään ja nukun sohvalla.
Tiedä sitten pitäiskö tässä kattoa vähän peiliinkin kun en aiemmin ole märissy vaan antanu sen koukuttua tohon peliin ihan rauhassa... Ja kun tietääkseni mä en ole ollut mikään nalkuttava ämmä vaan erittäin ymmärtäväinen sitä kohtaan, että haluaa vähän olla rauhassakin työpäivän päätteeksi mut nyt tulee sellanen fiilis että mä olen kuitenkin tietämättäni tehny jotain mikä saa ton ennemmin istumaan koneella, eikä mun kanssa.
Puuh, mitä mä teen ton kanssa!? Olenko mä ihan kamala nyt sitten kun tuo kerran on kamalan loukkaantunut?
Hermot tässä menee, jos ei olis elukoita hoidettavana ni lähtisin isukille (600km päähän) loimailemaan lasten kanssa ja tuo sais miettiä elämänsä uudelleen... :kieh:
Aiai, kylläpä helpotti purkaa tää vitutus jonnekkin.. Kitoos
Alkuunsa sanoin siitä kivasti, sitten vähän kovan kivasti, sitten pikkusen vähemmän kivasti ja nyt viime lauantaina "juhlisti" synttäreitään koneella muutaman olusen juoden ja pelaten (suprise!!) ei siinä mitään, annoin pelata kun kerta synttäritki oli ja kaikkea...
NO miehellä nousee volyymi (ei mitään paljoa mutta makuuhuoneessa on kone ni pieniki meteli riittää kun pelikavereitten kanssa on pakko juoruta) enkä sitten saanut nukuttua käytännössä ollenkaan. Puoli kolmeen asti valvoin ja koitin sitten saada nukuttua ja nukahdinkin ja heräsin ihan kauheeseen naurumetakkaan klo.04.00.
Sitten vaan jossakin napsahti ja mä tiuskin, että mä menen sohvalle ja huomenna pistän sen koneen pil*unpäreiks.
Aamulla mä sit ehkä kaks tuntia nukkuneena nousin lasten kanssa (ihmeen pirteenä kuitenkin) ja tämä yks nousi joskus puolenpäivän aikaa. Mitään ei olla sen sunnuntai aamupäivän jälkeen puhuttu paitsi se, että ilmotin miehelle että se alkaa nyt tästä hetkestä miettimään haluaako olla sen koneensa kanssa vai meidän kanssa ja että aina kun avaa koneen ja pelaa, ni mä en puhu sille yhtään mitään ja nukun sohvalla.
Tiedä sitten pitäiskö tässä kattoa vähän peiliinkin kun en aiemmin ole märissy vaan antanu sen koukuttua tohon peliin ihan rauhassa... Ja kun tietääkseni mä en ole ollut mikään nalkuttava ämmä vaan erittäin ymmärtäväinen sitä kohtaan, että haluaa vähän olla rauhassakin työpäivän päätteeksi mut nyt tulee sellanen fiilis että mä olen kuitenkin tietämättäni tehny jotain mikä saa ton ennemmin istumaan koneella, eikä mun kanssa.
Puuh, mitä mä teen ton kanssa!? Olenko mä ihan kamala nyt sitten kun tuo kerran on kamalan loukkaantunut?
Hermot tässä menee, jos ei olis elukoita hoidettavana ni lähtisin isukille (600km päähän) loimailemaan lasten kanssa ja tuo sais miettiä elämänsä uudelleen... :kieh:
Aiai, kylläpä helpotti purkaa tää vitutus jonnekkin.. Kitoos
