N
nokinenä
Vieras
Oltiin tänään kylässä vanhemmalla pariskunnalla (lapseton). Ovat siis reilu 60v.
Nainen oli sitten laittanut ruokaa meidän perheelle, paisitilihaa, perunoita ja kastiketta.
Tuota ruskeaa kastiketta nainen alkoi tekemään, kun oltiin siellä. Me istuttiin olkkarissa. Samassa niille tupsahti pikavisiitille naapureita ilmeisesti, tuomaan jotain joulukukkaa. Nämä sitten oli molemmat sitä vastaanottamassa.
Me ei tiedetty tämän naisen ruuanlaitosta, että mitä tekee. Yhtä äkkiä alkoi tulemaan karsea käry keittiöstä ja nainen sitten sinne ryntäsi. Poltti siis ihan mustaksi tuon kastikkeen (jauhot ja voin). Keittiö oli ihan harmaa savusta.
No, sitten meidät pyydettiin syömään ja yllätys yllätys, nainen oli tehnyt kastikkeen loppuun tästä palaneesta suurusteesta!!!!!!
Kastike, jossa lihat oli, oli ihan tummanruskeaa ja seassa oli mustia hippusia!!
Nainen lastasi kastiketta meidän poikien lautaselle. Mä sitten jo ehdin onneksi laittamaan tytöille voita perunoitten päälle, että säästyivät kastikkeelta. Se onni sentään, että' kastike oli niin ohutta, ettei tarttunut perunoihin, vaan suurin osa oli lautasella.
Turha kai sanoakaan, että perunat oli ihan kovia...
Kuopus ei syönyt yhtään, isommat pojat vähän. Mies oli ihan tuskissaan, muutenkin tarkka ruuasta.
Kun kuopukselle tuli kakkahätä kesken ruuan, niin vein sen vessaan. Aattelin just ennen kuin menin, että siirrän omia perunoitani kuopuksen lautaselle, että muka kuopus ruuan jättänyt syömättä (niinkuin jättikin siis, mutta vähän lisäystä siihen).
No kun tultiin takasin, meidän muksut nauroivat kipparassa, kun isänsä oli laittanut omat perunansa kuopuksen lautaselle.
Isäntäväki oli olkkarissa (eivät moskaansa syöneet).
No, mä kääräisin omat perunani talouspapruun ja roskiin...
Siis kaikkeen sitä joutuu. Pariskunta vielä ruotsinkielinen, niin kommunikointi ei niin hyvin suju, että olisi nätistä päässyt puhumalla tilanteesta.
Näillä on miehen mukaan aina ollut tapana, ettei ruokaa laiteta yhtään hukkaan. Mutta liika on kyllä liikaa!!!
Nainen oli sitten laittanut ruokaa meidän perheelle, paisitilihaa, perunoita ja kastiketta.
Tuota ruskeaa kastiketta nainen alkoi tekemään, kun oltiin siellä. Me istuttiin olkkarissa. Samassa niille tupsahti pikavisiitille naapureita ilmeisesti, tuomaan jotain joulukukkaa. Nämä sitten oli molemmat sitä vastaanottamassa.
Me ei tiedetty tämän naisen ruuanlaitosta, että mitä tekee. Yhtä äkkiä alkoi tulemaan karsea käry keittiöstä ja nainen sitten sinne ryntäsi. Poltti siis ihan mustaksi tuon kastikkeen (jauhot ja voin). Keittiö oli ihan harmaa savusta.
No, sitten meidät pyydettiin syömään ja yllätys yllätys, nainen oli tehnyt kastikkeen loppuun tästä palaneesta suurusteesta!!!!!!
Kastike, jossa lihat oli, oli ihan tummanruskeaa ja seassa oli mustia hippusia!!
Nainen lastasi kastiketta meidän poikien lautaselle. Mä sitten jo ehdin onneksi laittamaan tytöille voita perunoitten päälle, että säästyivät kastikkeelta. Se onni sentään, että' kastike oli niin ohutta, ettei tarttunut perunoihin, vaan suurin osa oli lautasella.
Turha kai sanoakaan, että perunat oli ihan kovia...
Kuopus ei syönyt yhtään, isommat pojat vähän. Mies oli ihan tuskissaan, muutenkin tarkka ruuasta.
Kun kuopukselle tuli kakkahätä kesken ruuan, niin vein sen vessaan. Aattelin just ennen kuin menin, että siirrän omia perunoitani kuopuksen lautaselle, että muka kuopus ruuan jättänyt syömättä (niinkuin jättikin siis, mutta vähän lisäystä siihen).
No kun tultiin takasin, meidän muksut nauroivat kipparassa, kun isänsä oli laittanut omat perunansa kuopuksen lautaselle.
Isäntäväki oli olkkarissa (eivät moskaansa syöneet).
No, mä kääräisin omat perunani talouspapruun ja roskiin...
Siis kaikkeen sitä joutuu. Pariskunta vielä ruotsinkielinen, niin kommunikointi ei niin hyvin suju, että olisi nätistä päässyt puhumalla tilanteesta.
Näillä on miehen mukaan aina ollut tapana, ettei ruokaa laiteta yhtään hukkaan. Mutta liika on kyllä liikaa!!!
