J
Järki vs. tunteet
Vieras
Olen tutustunut yhteen mieheen. Tää mies on kiltti ja ihana, vastuuntuntoinen ja kaikkea. Ja rakastunut muhun. Mutta mä en tunne mitään sitä kohtaan. En ainakaan intohimoa.
Silti mä tiedän että jos en ota sitä elämääni, saan olla yksin koko elämäni.
Mut .. tänäänkin yksi mies johon olen ollut ihastunut kauan. Otti mut kainaloonsa ja rutisti. Leikillään kai. Tämä sama mies pyörii koko ajan mielessäni, en voi unohtaa. Samanaikaisesti tiedän että mun pitäis ajatella vain tätä miestä joka musta välittää kaikkine virheineni. Joka rakastui muhun vaikka en ole lähelläkään täydellistä. Mut tän toisen miehen kanssa tunnen jotain, jota en tunne tän rakastuneen kanssa.
Mitä mä teen?!
Alanko suhteeseen ihmisen kanssa joka rakastaa mua oikeasti? On kiltti, hyvä, rauhallinen, omalla tavallaan täydellinen? Vai hylkäänkö hänet sen takia että omien syideni vuoksi en kykene parisuhteeseen, ja jään loppuelämäkseni yksin haaveilemaan sellaisesta rakkaudesta jota en koskaan saa?
Järki vs tunteet..
Silti mä tiedän että jos en ota sitä elämääni, saan olla yksin koko elämäni.
Mut .. tänäänkin yksi mies johon olen ollut ihastunut kauan. Otti mut kainaloonsa ja rutisti. Leikillään kai. Tämä sama mies pyörii koko ajan mielessäni, en voi unohtaa. Samanaikaisesti tiedän että mun pitäis ajatella vain tätä miestä joka musta välittää kaikkine virheineni. Joka rakastui muhun vaikka en ole lähelläkään täydellistä. Mut tän toisen miehen kanssa tunnen jotain, jota en tunne tän rakastuneen kanssa.
Mitä mä teen?!
Alanko suhteeseen ihmisen kanssa joka rakastaa mua oikeasti? On kiltti, hyvä, rauhallinen, omalla tavallaan täydellinen? Vai hylkäänkö hänet sen takia että omien syideni vuoksi en kykene parisuhteeseen, ja jään loppuelämäkseni yksin haaveilemaan sellaisesta rakkaudesta jota en koskaan saa?
Järki vs tunteet..