Toggle sidebar

Voi miten taas sattuu tää yksinoleminen. Miksi just mun täytyy olla se yksi harvoista, joille ei ole olemassa yhtäkään oikeaa eikä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja sadan vuoden yksinäisyys
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
S

sadan vuoden yksinäisyys

Vieras
Ei ole ollut koskaan ketään.. kukaan ei ole rakastanut. Vuosia jo mennyt, eikä muutosta ole näkyvillä. Enää en jaksa edes verrata itseäni niihin kaikkiin muihin, joilla on se toinen aikuinen joka rakastaa. Tai on edes joskus kyennyt rakastamaan. Minussa on jokin vika, jotain niin kauheaa, ettei mua voi rakastaa. Ja sen täytyy olla jotain hirveää, koska ihmishirviöitäkin joku rakastaa. Itsekin joskus rakastin sellaista.. minun täytyy olla jollain tavalla vieläkin pahempi, kun olen edelleen ilman rakkautta.

En jaksa enää itkeä, suru on asettunut pysyvästi minuun. Jos saisin edes tietää syyn sille, miksei yksikään pysty rakastamaan minua. Olisi ehkä helpompi jatkaa.

 
Älähän nyt :hug: Mä olen itse asiassa alkanut nauttimaan tästä.. ei mulla riitä edes aikaa miehelle, on lapset ja työ. Ja sitäpaitsi, ystävät on aina olemassa.
 
Oon yli kolmekymppinen ja ihan yhtä kauan elänyt niin ettei mua ole kukaan rakastanut. Ja puhun nyt nimenomaan romanttisesta rakkaudesta. Treffipalstoilla mun seuraani hakeutuu vain joko pelimiehet tai sitten muuten omituiset tapaukset, joilla ei ihan oikeasti ole ollut kaikki ok.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä:
Sulla on huono itsetunto, ja se näkyy. Rupee hokeen itelles, että oot ihana ja mahtava, kun uskot itsekin niin, muutkin näkee sut.
Click to expand...

Voi ystävä kiltti. Mulla on ollut ihan loistava itsetunto aikoinani, eikä silti mikään muuttunut. Mä olen kuullut nuo monet kerrat, samoin sen että "kun lakkaat etsimästä, se oikea löytyy" ja että "ei kotoa kukaan tule hakemaan". Ja voin kyllä sanoa että tuon turhempaa sanahelinää ei olekaan. Ei sillä ole mitään merkitystä, etsiikö vai ei. Tottakai tässä tämän elämän aikana on oppinut olemaan yksin ja olemaan itsenäinen ja vahva, mutta ei se poista sitä kaipuuta, että olis joku joka rakastaa, joku jota saa rakastaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Olisko mahdollista, että etsit ihan vääränlaista miestä itsellesi?
Click to expand...

Miten vääränlaista?
En todellakaan halua mitään päihdeongelmaista tai työtävieroksuvaa pummia tai jotain kriminaalia. Siinä ne on ne mun suurimmat kriteerit. Jos ei ole muuta tarjolla kuin em. ryhmistä niin olkoon sitten kokonaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Olisko mahdollista, että etsit ihan vääränlaista miestä itsellesi?
Click to expand...

Miten vääränlaista?
En todellakaan halua mitään päihdeongelmaista tai työtävieroksuvaa pummia tai jotain kriminaalia. Siinä ne on ne mun suurimmat kriteerit. Jos ei ole muuta tarjolla kuin em. ryhmistä niin olkoon sitten kokonaan.
Click to expand...

No mitkä ne sun kriteerit sitten on?
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Olisko mahdollista, että etsit ihan vääränlaista miestä itsellesi?
Click to expand...

Miten vääränlaista?
En todellakaan halua mitään päihdeongelmaista tai työtävieroksuvaa pummia tai jotain kriminaalia. Siinä ne on ne mun suurimmat kriteerit. Jos ei ole muuta tarjolla kuin em. ryhmistä niin olkoon sitten kokonaan.
Click to expand...

Niin siis miksi sun on "pakko" löytää mies? Ei se mies sun itsetuntoas paranna!
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Voi ystävä kiltti. Mulla on ollut ihan loistava itsetunto aikoinani, eikä silti mikään muuttunut. Mä olen kuullut nuo monet kerrat, samoin sen että "kun lakkaat etsimästä, se oikea löytyy" ja että "ei kotoa kukaan tule hakemaan". Ja voin kyllä sanoa että tuon turhempaa sanahelinää ei olekaan. Ei sillä ole mitään merkitystä, etsiikö vai ei. Tottakai tässä tämän elämän aikana on oppinut olemaan yksin ja olemaan itsenäinen ja vahva, mutta ei se poista sitä kaipuuta, että olis joku joka rakastaa, joku jota saa rakastaa.
Click to expand...

No sitten se on sun ristis olla yksin, kaikille ei oo ketään.

 
Jos olet itse ihan ok näköinen ihminen, kiva, normaali, työssäkäyvä, iloinen, niin joku sulle kyllä löytyy. Ja jos ei ole miestä löytynyt, niin ehkä kannattaa löysentää kriteejejä, jos sellaisia on, ja mennä sinne missä ne vapaat miehet liikkuu. Harvemmin ne tulee kotiovelle koputtelemaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä:
Sulla on huono itsetunto, ja se näkyy. Rupee hokeen itelles, että oot ihana ja mahtava, kun uskot itsekin niin, muutkin näkee sut.
Click to expand...

Voi ystävä kiltti. Mulla on ollut ihan loistava itsetunto aikoinani, eikä silti mikään muuttunut. Mä olen kuullut nuo monet kerrat, samoin sen että "kun lakkaat etsimästä, se oikea löytyy" ja että "ei kotoa kukaan tule hakemaan". Ja voin kyllä sanoa että tuon turhempaa sanahelinää ei olekaan. Ei sillä ole mitään merkitystä, etsiikö vai ei. Tottakai tässä tämän elämän aikana on oppinut olemaan yksin ja olemaan itsenäinen ja vahva, mutta ei se poista sitä kaipuuta, että olis joku joka rakastaa, joku jota saa rakastaa.
Click to expand...

Kyllähän siitä unelmoi joskus, mutta ei se mies sulle onnea tuo. Luuletko sä todella, että menetät jotain ihan kamalan uskomatonta? Etkä voi olla onnellinen saati jaksaa elämää ilman miestä?

 
Hmm.. ehkä miehet eivät kestä negatiivisuuttasi?
Ei pahalla. Ota niskaote ja muuta suhtautumisesi positiiviseksi niin saat kivan miehen.
Lupaan että niin käy 100% varmuudella. Help me god.

Negatiivisuus ja surullisuus tarttuu.. Ihmiset karttavat sellaista koska se tuhoaa tieltään kaikki läheiset.

T: Kokemusta marttyyri-isästä... :(
 
Tiedän ihmisiä, jotka eivät ole löytäneet sitä oikeaa kunnes yli nelikymppisinä. Tätini esim. oli sinkkuna kunnes täytti 42 v. ja sitten löysi miehen, ja nyt heillä on jopa pieni tyttö! Joskus ikisinkut ovat aika tapoihinsa juuttuneita. On oma koti josta ei voi luopua, ja missä mikään koriste-esine ei saa liikkua paikaltaan, on 15 kissaa ja jos mies ei niistä pidä niin miehen pitää lähteä, eletään rutiininomaisesti kuin vanhapiika, ei mitään spontaaniutta. Ja istutaan kotona telkkarin ääressä kissan kanssa, ja itketään, että miksi minulla ei ole miestä. Paras keino on hankkia paljon erilaisia menoja ja harrastuksia ja mainostaa että olet vapaa ja miestä vailla. Ja vähän hiljaisemmalle ja omissa oloissaan viihtyvälle ei ehkä ole niin helppoa.
 
Oonko mä sanonut että mun on pakko löytää mies? Justhan mä sanoin että olen mieluummin sitten yksin kuin huonossa suhteessa. Enkä mä normaalisti ole negatiivinen tai surkea, mutta näitä säälinpuuskia tulee aina silloin tällöin, kun tulee ikävä toisen ihmisen lähelle.

En mä omasta mielestäni ole sieltä rumimmasta päästä ihmisiä. Ihan tyhmäkään en ole, käyn töissä, tykkään ihmisistä ja elämästä yleensä. En ole ilkeäkään vaan mielestäni mukava ja huumorintajuinen. Ainakin on sanottu että mun kanssa tulee helposti toimeen.
Musta ois kiva löytää joku samantyyppinen mies. Tavallinen, normaali, semmoinen jonka kanssa ois samat elämänarvot. Siinäpä ne kriteerit.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa