voi taivas mä jään nyt ihan sanattomaks :O

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja jadal
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
J

jadal

Vieras
Siis anteeks jo etukäteen jos aihe kyllästyttää, mutta en tiedä pitäiskö mun nyt suuttua, itkeä vai nauraa.

Nimittäin tuo appiukko hämmästyttää nyt todenteolla. Hän on jo sen verran höpsähtänyt, ettei sitä voi noiden pienempien lasten kanssa yksin jättää.

No mä jäin nyt sitten appiukon ja näiden nuorempien kanssa kotiin, ja mies lähti äitinsä kanssa asioille ja hakemaan esikoista eskarista.

Niin ukkopa saa päähänsä lähteä ulos tuon tytön kanssa, vaikka häntä on monesti siitä kielletty. Mä yritin monta kertaa sanoa, ettei nyt lähdetä, ja odotetaan mummoa ja siskoa jne... Mutta yks vaan höyryää ja etsii vaatteita lapselle. Mun puhetta eu kuunneltu yhtään, kuin olisi seinille puhunut. Lopulta mä jo soitin miehelle, että mitä mä teen, kun appiukko ei kuuntele yhtään mitä mä sanon. Sain sitten venytettyä pihalle lähtöä onneksi, ja mies pisti viestin, että päästä vaan, oon kohta pihassa.

Olishan se varmaan kuunnellut, jos mä olisin kunnolla suuttunut, mutta hoitui onneksi näin nyt. Mä vaan oon oppinut, ettei vanhemmille ihmisille aleta ääntä korottamaan.

En kyllä enää ikinä jää appiukon ja lasten kanssa yksinäni, niin jäi kyllä monttu auki. mä sanon, ettei nyt mennä, niin ukko vaan höpöttää, nyt mennään, kyllä mummo yllättyy kun me ollaan pihalla :o
 
Onko se jotenkin dementti, vai miksi ette halua, että se vie lasta pihalle? Olin joskus dementiakodissa työhön tutustumisessa yläasteella ja joskus tuli paniikki, kun mummeli meinasi vaan mennä ulos ja alkoi olla vihamielinen, kun sanoin, ettei saa mennä.
 
isäni sairastaa alzheimer'a ja hänelle tulee noita "tempauksia", kun ns. normaalit olosuhteet muuttuvat ts. arjen rutiinit vaihtuvat.
olen ollut isän lapsenlikkana, kun äitini on ollut esim. reissussa ja huh huh, millaisia oikkuja isä keksikään |O
 
Kyseessä on varmaan jonkinlainen sairaus, dementia tms....?

Hankala tilanne, tuohon varmaan on neuvoja saatavilla jostain miten tilanteet pystyy hoitamaan "oikein" ja niin että pärjää? Ehkä, en tiedä... Varmasti kamala tilanne. Suuttuminen tuskin olisi ollut oikea suhtautumistapa joten hyvä että hillitsit itsesi :)
 
Periatteessa järki pelaa kyllä, mutta on vähän alkanut tulla "vanhuuden höperöksi". Se kun ei vaan tajua, mitä 2vuotiaan kanssa voi tehdä, ja saattaa ihan hölmöyttään aiheuttaa vaaratilanateita.
 
Alkuperäinen kirjoittaja jadal:
Periatteessa järki pelaa kyllä, mutta on vähän alkanut tulla "vanhuuden höperöksi". Se kun ei vaan tajua, mitä 2vuotiaan kanssa voi tehdä, ja saattaa ihan hölmöyttään aiheuttaa vaaratilanateita.

Ouh, varmasti rankkaa :/
 
Alkuperäinen kirjoittaja jadal:
Periatteessa järki pelaa kyllä, mutta on vähän alkanut tulla "vanhuuden höperöksi". Se kun ei vaan tajua, mitä 2vuotiaan kanssa voi tehdä, ja saattaa ihan hölmöyttään aiheuttaa vaaratilanateita.

Hassu juttu, ettei sitten mene puhe perille. Jos vastaava tilanne tulee, niin nappaa vaikka se mukelo syliin, ja sano että nyt äiti antaa sulle jääkaapista välipalaa tms.
 
onneksi kuitenkinselvisit.mun anopillaa on ikää yli 85 vee ja dementia alkaa pikkusen vaivaamaan.en oikein tiedä olisko pitänyt itkeä vai nauraa kun söi shebaa perunoiden kanssa ja kehuo kuin hyää kalaa :/.otettiin miehen kanssa vaivihkaa purkki pois ja nakattiin roskiin.
 
kai se pitää sitten mua vaan vähän pikkutyttönä, jota ei tartte kuunnella tms. Sivuutti vaan mut täysin :o

Kyllä sitten sellaiset kuunteli, kun sanoin, ettei ilman vaippaa voi mennä yms, mutta kieltoja ei yhtään.

Pihalle olisin ollut menossa myöhemmin, siksi en itse ollut lähdössä.
 

Yhteistyössä