Ä
äitix2
Vieras
Miehen kans mökötystä ollut viimeiset pari päivää. Anteeksipyyntöä odotan mutta varmaanki turhaan... 
Kaikki alkoi sunnuntaina kun mies meni leikkaan ruohoa ja aikasemmin sanoin, että siistitään yhessä toi piha et minä leikkaan nurmen ja mies ajelee trimmerillä. Mies jotain siihen murahti ettei sillä trimmerillä nyt kannata leikellä tai jotain... Noh, mies sit meni leikkaan ruohoo ja mä jäin tekeen sisähommia. Kohta tuli kun myrskynmerkki sisälle et, ei hän yksin jaksa kaikkee täällä tehä. Minä ihan et mitä v*ttua HÄH? Jotai risuja oli mulla jäänyt kukkapenkin viereen, sitä siivotessani, ni siitä kauhiat raivarit sai ja kun yleensähän minä en mitään hommaa saa loppuun asti koskaan tehä, kun pitää lähtee pyllyä pyyhkimään tai ruokaa antamaan... Ja haukku ihan patalaiskaksi mut ja et mun muuttaa jonnekin kerrostaloon jos ei hommat kiinnosta. Ja tiedoksi vaan että mä teen meillä kaikki sisähommat, mutta mies tekee silloin kun olen töissä niin saattaa siistiä keittiön, mutta sillon kun olen kotona niin ei laita tavan arkihommiin tikkua ristiin. Ruohonki leikkaan ihan mielellään ja pihahommia siinä missä mieskin. Ja mielestäni olen tarjonnut apua useinki tälläisiin isompiin hommiin mut ei kun ei. Ja tämä kun on sellainen tapaus että saattaa sitten valittaa miten huonosti joku homma on tehty jos olen tehnyt. On tää vaan niin pirun vaikeeta elää tuollaisen täydellisen ihmisen kanssa. Mutta lasten takia en haluaisi muuttaa pois. Ennen kaikkee pelkään että miten riitaisaksi menisi lastenhuoltajuus... on niin pirun vaikeeta kertookin tuosta ukosta kun se osaa olla välillä niin jakomielinen mutta kiitos kun sain kertoa. En tiedä miten tästä eteenpäin jatkan, kun alkaa olo olla jo aika väsynyt tuohon turhanpäiväseen kiukutteluun...
Kaikki alkoi sunnuntaina kun mies meni leikkaan ruohoa ja aikasemmin sanoin, että siistitään yhessä toi piha et minä leikkaan nurmen ja mies ajelee trimmerillä. Mies jotain siihen murahti ettei sillä trimmerillä nyt kannata leikellä tai jotain... Noh, mies sit meni leikkaan ruohoo ja mä jäin tekeen sisähommia. Kohta tuli kun myrskynmerkki sisälle et, ei hän yksin jaksa kaikkee täällä tehä. Minä ihan et mitä v*ttua HÄH? Jotai risuja oli mulla jäänyt kukkapenkin viereen, sitä siivotessani, ni siitä kauhiat raivarit sai ja kun yleensähän minä en mitään hommaa saa loppuun asti koskaan tehä, kun pitää lähtee pyllyä pyyhkimään tai ruokaa antamaan... Ja haukku ihan patalaiskaksi mut ja et mun muuttaa jonnekin kerrostaloon jos ei hommat kiinnosta. Ja tiedoksi vaan että mä teen meillä kaikki sisähommat, mutta mies tekee silloin kun olen töissä niin saattaa siistiä keittiön, mutta sillon kun olen kotona niin ei laita tavan arkihommiin tikkua ristiin. Ruohonki leikkaan ihan mielellään ja pihahommia siinä missä mieskin. Ja mielestäni olen tarjonnut apua useinki tälläisiin isompiin hommiin mut ei kun ei. Ja tämä kun on sellainen tapaus että saattaa sitten valittaa miten huonosti joku homma on tehty jos olen tehnyt. On tää vaan niin pirun vaikeeta elää tuollaisen täydellisen ihmisen kanssa. Mutta lasten takia en haluaisi muuttaa pois. Ennen kaikkee pelkään että miten riitaisaksi menisi lastenhuoltajuus... on niin pirun vaikeeta kertookin tuosta ukosta kun se osaa olla välillä niin jakomielinen mutta kiitos kun sain kertoa. En tiedä miten tästä eteenpäin jatkan, kun alkaa olo olla jo aika väsynyt tuohon turhanpäiväseen kiukutteluun...