Voiko jo melkein 1v ikäisestä tenavasta nähdä, että hänestä tulee ylivilkas menijä ja

[äire]

mahd. ADHD - diagnoosi myöhemmässä leikki-iässä?

Ensimmäinen meillä on jo koululainen. Hän sai ADHD- ja autismidiagnoosin reilun 5v iässä.

Tämä toinen on myöhemmin keväällä täyttämässä vuoden ja viime syksynä ennen tätä liikkelle lähtöä vaikutti rauhalliselta kaverilta.

Mutta nyt vuodenalusta, kun lähti todenteolla liikkeelle, niin välillä tulee mieleen, että onko yhtä vilkas vilperi tulossa, kuin mitä ekakin oli tässä vaiheessa.

Ainakin tuntuu, että vauhti on kiihtyvässä määrin lisääntymässä. Konttaa ja tohnottaa paikasta toiseen. Haluaa tutkia ja koskea kaikkeen mahdolliseen + mahdottomaan. Kun kielletään tekemästä jotain ei sallittua, niin vaikuttaa kanssa hyvin tempperamenttiselta kaverilta. Samaa oli ekallakin. Vaan tuntuu, että tämä toka on vielä tempperamenttisempi tapaus mitä eka. Voi olla ensi syksynä oksat pois, kun mahdollinen eka uhmakausi on tulossa.

Lisäksi tällä tokalla on lisäksi melkoinen kiipeilyvimma. Tuollaista ei ollut ekalla tässä vaiheessa.

Ikää on tälle tokalle vasta tulossa se 10kk, mutta siitäkin olen jo hieman huolissani, että miksi ei oikein sanoja tule? Lähinnä tunnistan vain sanan "äiti". Ja muu on sitä vauvan omaa mökellystä. Eka sanoi tunnistettavia sanoja noin 11kk ikäisenä, tyyliin "anna" ja "kello". Muutenkin hän oppi nopsasti puhumaan.

Siinä tämä toinen on erilainen verrattuna ensimmäiseen, että hän on hyvin seuraa rakastava ja itkee perään, jos menen toiseen paikkaan missä hän on. Eka taas viihtyi omissa oloissaan.

Kerhossakin ensimmäinen oli jo hiljalleen tässä vaiheessa melkoinen menijä ja sitä tuntuu tämä toinenkin hiljalleen olevan. Ei viihdy hetkeäkään paikallaan, vaan pitää kohnottaa kontaten paikasta toiseen. En kerkeä pahemmin toisten äitien kanssa keskustelemaan, kun pitää vahtia minne pieni on milloinkin livahtanut menemään.

Oikein hattua nostan yhdelle äidille millä on kanssa vilkkaan oloinen ( keväällä jo 2v ) tenava ja silti käy kerhossa. Itse aikanaan lopetin kerhossa käymisen ekan kanssa juuri hänen vilkkaan menonsa takia. Nolotti, kun toisten tenavat istuivat kiltisti aloillaan ja minulla taas ei.

 

[njoo...]

Meilläkin vilkas tapaus ja aikainen liikkeelle lähtijä.. Nyt on 1v3kk eikä "äitää" kummempia sanoja tule ollenkaan. Puheen kehityksestä en ole yhtään huolissaan.. Alkaa puhumaan sitten kun kerkeää. Kuitenkin ymmärtää puhetta todella hyvin ja suht monimutkaisiakin juttuja tekee pyynnöstä. Esikoinen puhui todella aikaisin ja aikainen liikkuja oli hänkin, että ihan eri tavalla kehittyvät ja niinhän sen pitääkin mennä.

Kerhossa olen käynyt viikottain, vaikka molemmat ovat touhukkaita ja vilkkaita (esikoinen täyttää kolme vuotta kesällä) enkä paljoa kerkeä jutella muiden äitien kanssa. Enkä minä ala nolostelemaan lapsiani.. Minusta on ihanaa kun omat lapset touhuavat ja ovat mukana menossa eivätkä vaan istu paikoillaan. Tempperamenttisia ovat ja neuvotella saa jatkuvasti esikoisen kanssa millainen on kiva kaveri.. Tällä hetkellä haluaisi omia kaiken millä muut leikkii. Mutta mitenkäs muuten niitä sääntöjä lapsi oppisi ellei niitä opetettaisi ja kerrattaisi


Ei ehkä kannata verrata lapsia toisiinsa. Aika näyttää miten käy ja jos vaikka olisikin ylivilkkautta niin miten asian diagnosointi vaikuttaisi tulevaisuuteen tai teidän arjen toimiin? Älä nolostele lapsiasi.. Reippaasti vaan toteat, että sinulle on nyt syntynyt kaksi touhukkaampaa lasta ja that's it.
Niin minä teen ja sitten me taas mennään ja touhotetaan jonnekin

 

[alkuperäinen]

njoo, sinulla on kyllä ihana asenne, hatunnosto sinullekin!!

Itseä vain aikanaan nolotti ja hermostutti ekan tohnotus kerhossa paikasta toiseen että tuumin, että saamari samaa menoa se on kotonakin, joten pysytään kotona. Eka myös aloitti ja meni 3v kerhoon, mutta eihän siitäkään mitään tullut. Lopulta minun oli käytävä lapsen kanssa yhdessä kerhoa, kun tädit eivät pärjänneet vili-vilperin kanssa. Päivähoitoon lapsi lähti reilu 4v vanhana ja kyllä sielläkin oli yhtä sun toista ongelmaa vastassa. Tarvittiin lopulta oma avustaja lapselle. Samoiten eskarivuosiin. Koulussa lapsi on nyt erityisryhmässä ja koulu menee ihan ok. Toki läksyt eivät ole kovin mieleinen juttu. Muutenkin on hyvin omatahtoinen lapsi ja koen olevani osittain samanlainen kuin lapseni, siksi tahdon liiankin herkästi alkaa huutamalla komentamaan lasta, kun en koe saavani häntä hyppysiini.

Toivottavasti saisin tämän toisen paremmin hyppysiini ja tottelemaan mitä hänelle sanotaan. Tosin vielä näin pienen kanssa kieltäminen on sitä sun tätä. Ei näin pieni vielä usko yhtään mitään, vaan tekee uudestaan ja uudestaan kiellettyjä juttuja. Kun sitten lopulta oikein kovasti komennan, niin pieni saattaa parahtaa itkemään. Johtuen siitä, että häntä harmittaa, kun ei saa jotain hänestä hauskaa juttua tehdä. Osoitti jo vahvan luonteensa noin 5kk ikäisestä alkaen. Usein omaa tahtoa näytetään vasta tässä iässä missä tenava nyt on.

Mutta kaikista ikävin juttu on tämä kiipeily. Ei ole hauskaa, kuin toinen "palastaa" (kiipeää) jatkuvasti sohvalle ja olla sydän syrjällään milloin käy pahakin vahinko, kun toinen alas putoaa. Saatikka kun hän haluaa tulla vielä alas pää edellä, ei peppu edellä, miten pitäisi tulla.

 

[prmd]

Mitä olette syöneet raskaana ollessanne ja mitä kemikaalilisäainesyötäviä ja juotavia antaneet adhd lapsillenne?

 

["Vieras123"]

Mielestäni voi. Meillä hoitaja näki jo synnytysosastolla, että tytöstämme tulee voimakastahtoinen. Ja oikeassa oli!!! Oli ainut lapsi joka huusi valohoidossa, muut vauvat vaan nukkui tyytyväisenä...