Voiko kiusattu olla osittain itse syyllinen tilanteeseensa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja -
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mun mielestä ei missään nimessä voi millään lailla olla syyllinen tilanteeseensa.

Voi tosin olla, että kohteeksi joutuu helpommin, jos reagoi alussa nälvimisiin ym. jotenkin "otollisesti" eli on helppo kiusattava. Mutta ei silloinkaan missään nimessä ole syyllinen tilanteeseen!
 
Kiusaamisen vastaisessa taistelussa auttaisi kovasti, jos yksipuolisesta kiusaajan demonisoinnissa ja kiusatun avuttomana uhrina esittämisestä päästäisiin.

Amerikassa esim. kiusatulle opetetaan sosiaalisia taitoja. Suomessa tällainen lähestymistapa olisi pyhän kiusatun uhrin häväistys. Sen mukaisesti ongelmiin on sitten vähemmän keinoja käytettävissä.

Toinen ajattelutapa, josta näiden nollatoleranssi-utopia-huutelijoiden olisi syytä päästä: "Kaikki mikä tuntuu kiusaamiselta kiusatusta on sitä". Appelsiinitikun tarina kertoo hyvin, että ei usein ole. Usein "kiusattu" voi olla sosiaalisesti taitamaton tai niin pihalla tilanteesta, että pitää kiusaamisena sellaista, mikä sitä ei ole.
 
Alkuperäinen kirjoittaja äitimuoriska;25642429:
Kiusaamisen vastaisessa taistelussa auttaisi kovasti, jos yksipuolisesta kiusaajan demonisoinnissa ja kiusatun avuttomana uhrina esittämisestä päästäisiin.

Amerikassa esim. kiusatulle opetetaan sosiaalisia taitoja. Suomessa tällainen lähestymistapa olisi pyhän kiusatun uhrin häväistys. Sen mukaisesti ongelmiin on sitten vähemmän keinoja käytettävissä.

Toinen ajattelutapa, josta näiden nollatoleranssi-utopia-huutelijoiden olisi syytä päästä: "Kaikki mikä tuntuu kiusaamiselta kiusatusta on sitä". Appelsiinitikun tarina kertoo hyvin, että ei usein ole. Usein "kiusattu" voi olla sosiaalisesti taitamaton tai niin pihalla tilanteesta, että pitää kiusaamisena sellaista, mikä sitä ei ole.

Ensimmäinen asia mistä pitäisi päästä on ihmisten epämääräinen käsitys kiusaamisesta. Se vie keskustelut ihan väärään suuntaan. Epäilen, että määritelmä ei ole sinulle tuttu. Kiusaaminen on tarkoituksellista, jatkuvaa toisen ihmisen fyysistä tai henkistä vahingoittamista. Minun on vaikea uskoa, että kukaan, joka tuntee tämän määritelmän voi hyväksyä kiusaamisen tai sitten minun ja heidän arvoissaan on jotain todella perustavanlaatuisia eroja.

Miksi muuten monet olettavat, että kiusatuilla ei ole sosiaalisia taitoja? Se ei välttämättä pidä lainkaan paikkaansa. Kiusatut varmaan pitkään jatkuneen kiusaamisen jälkeen ovat sosiaalisesti arkoja, mutta kukapa ei olisi kun ei tiedä mitä saa niskaansa jos uskaltaa sanoa jotain. Kiusaaminen tuhoaa kiusatun lapsuuden ja mahdollisuuden kasvaa tasapainoiseksi aikuiseksi normaalisti. Sellaiselle pitää minusta olla nollatoleranssi. Kenelläkään ei ole oikeutta vahingoittaa toista tällä tavalla. Ei edes lapsella.
 
  • Tykkää
Reactions: Millenia
Ihan ensimmäiseksi sanon, että osalla täällä ei näytä olevan selkeää käsitystä, mitä koulukiusaaminen on. Se on jatkuvaa, tarkoituksellista toisen ihmisen vahingoittamista henkisesti tai fyysisesti.

Jos nyt puhutaan koulukiusaamisesta, niin ensinnäkin on syytä muistaa, että on kyse lapsista. Pienistä ihmisistä, joiden minäkuva ja identiteetti sekä käytöstavat ja arvot ovat vielä kovasti kesken. Lasten kohdalla väitteet siitä, että lapsessa on jotain sellaista, mikä tavallaan oikeuttaa kiusaamisen on kerta kaikkiaan käsittämätöntä. On lapsia, joiden käytöksessä saattaa olla piirteitä, jotka ärsyttävät muita, mutta se ei oikeuta kiusaamista (ks. määritelmä yllä!) Myös koulukiusaajat ovat lapsia, joten heitäkään ei saa syyllisyää liikaa, mutta on ehkä syytä kysyä miksi vanhemmat tai opettajat sallivat käytöksen, joka tarkoituksellisesti vahingoittaa toista ihmistä tai miksi lapsia ei yritetä kasvattaa pienestä siihen, että toisia ihmisiä kunnioitetaan silloinkin kun heistä ei pidä.

Minusta on muuten kumma, että tästä samasta asiasta jaksetaan puhua vuosikausia, mutta en ole koskaan kuullut keskustelua siitä, että mikä on vikana kiusaajissa kun heidän pitää korottaa itseään polkemalla muita... Mitä se kertoo yhteiskunnasta?

Ehkä tuo syyllistämisnäkökulma ylipäätään on ongelmallinen, kun sekä uhrit että tekijät ovat lapsia. Pitäisi säästää taivastelut sinne opettajien ja vanhempien suuntaan, jotka eivät saa hommaa kuriin. Nimittäin tässä on ristiriita, jos uhria suojellaan lapsuuden tähden mutta kiusaajaa saa silti syyllistää sopivasti.

Jos kysymys olisikin vain kasvatuksen puutteesta, niin homma olisi hoidettu yhdellä jälki-istunnolla tai kotiarestilla , jossa selitettäisiin pontevasti, että kuules kun toisia pitää kunnioittaa. Kuitenkin luulisin, että lapsesta tulee kiusaaja kun hän on kroonisesti vihainen, ja tuollainen valistava kasvatus vain pahentaa sitä vihaa.

Kyllähän tuosta keskustellaan koko ajan, että mikä **ttu vaivaa kiusaavia kusipääkakaroita. Ja se menee äkkiä demonisoinnin puolelle, mikä on tietysti ymmärrettävää, kun niin moni aikuinen ei ole koskaan päässyt käsittelemään omia asiaan liittyviä traumojaan.

Jos kiusaaminen määritellään noin tiukasti, niin keinotkin siihen puuttumiseen pitäisi olla heti paljon ammattimaisemmat. Silloin tuo nollatoleranssikin on hiukan epäilyttävä linja, paitsi jos se kohdistuu nimenomaan aikuisiin. Että ei suvaita sitä, että asioihin ei puututa. Kun vakava kiusaaminen ei mitenkään lopu sillä, että joku ilmoittaa autoritatiiviseen sävyyn ettei tällainen passaa. Syihin ja mekanismeihin pitää puuttua ja jos lopulta muuta ei voida, niin siirtää kiusaaja muualle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja äitimuoriska;25642429:
Kiusaamisen vastaisessa taistelussa auttaisi kovasti, jos yksipuolisesta kiusaajan demonisoinnissa ja kiusatun avuttomana uhrina esittämisestä päästäisiin.

Amerikassa esim. kiusatulle opetetaan sosiaalisia taitoja. Suomessa tällainen lähestymistapa olisi pyhän kiusatun uhrin häväistys. Sen mukaisesti ongelmiin on sitten vähemmän keinoja käytettävissä.

Toinen ajattelutapa, josta näiden nollatoleranssi-utopia-huutelijoiden olisi syytä päästä: "Kaikki mikä tuntuu kiusaamiselta kiusatusta on sitä". Appelsiinitikun tarina kertoo hyvin, että ei usein ole. Usein "kiusattu" voi olla sosiaalisesti taitamaton tai niin pihalla tilanteesta, että pitää kiusaamisena sellaista, mikä sitä ei ole.

Miten paljon tiedät amerikkalaisten touhuista? Toimiiko tuo?
 
Alkuperäinen kirjoittaja äitimuoriska;25642429:
Kiusaamisen vastaisessa taistelussa auttaisi kovasti, jos yksipuolisesta kiusaajan demonisoinnissa ja kiusatun avuttomana uhrina esittämisestä päästäisiin.

Amerikassa esim. kiusatulle opetetaan sosiaalisia taitoja. Suomessa tällainen lähestymistapa olisi pyhän kiusatun uhrin häväistys. Sen mukaisesti ongelmiin on sitten vähemmän keinoja käytettävissä.

Toinen ajattelutapa, josta näiden nollatoleranssi-utopia-huutelijoiden olisi syytä päästä: "Kaikki mikä tuntuu kiusaamiselta kiusatusta on sitä". Appelsiinitikun tarina kertoo hyvin, että ei usein ole. Usein "kiusattu" voi olla sosiaalisesti taitamaton tai niin pihalla tilanteesta, että pitää kiusaamisena sellaista, mikä sitä ei ole.
Eikä kiusaajille opeteta sosiaalisia taitoja? Vähän vaikeaa on nähdä tuota kohtelua muuna kuin häväistyksenä, jos kiusattu saa tavallaan rangaistukseksi jotain kurssitusta siitä, miten pitää käyttäytyä ettei toiset kiusaa. Sosiaalisia taitoja tulisi opettaa kaikille. Kiusaamisen ennaltaehkäisyksi.
 

Uusimmat

Yhteistyössä