Voiko olla näin arka? 3-v

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Hiukunen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Hiukunen

Uusi jäsen
17.10.2007
2
0
1
Meidän 3-vuotias poika on TODELLA ujo, ei vastaa juuri kenenkään kysymyksiin (paitsi meidän vanhempien) eikä juuri katso silmiin uutta ihmistä (tai uutta ja uutta, se voi yhtä hyvin olla esim päiväkodinopettaja). Toisia lapsia melkein pelkää, jos ne tulevat liian lähelle. Kotona on reipas ja uhmakas, mutta ei nyt mikään "pälättäjä".

Poikamme käy päiväkodissa, tosin vain parina päivänä viikossa, sillä olemme toisina päivinä kotona. Hän on ollut päiväkodissa nyt pari kuukautta, ennen sitä oli pph:lla. Joka kerta kun hänet sinne vie, niin hän vain seisoo tuppisuuna ja katsoo poissaolevan näköisenä. Tarhatädit ovat kyllä sanoneet, että hän reipastuu hetken ajan päästä, mutta että poikamme ei tarhassa juuri puhu. Kysymyksiin vastaa, mutta ei juttele spontaanisti. Muiden lasten kanssa on aika arka ja leikit, jota leikkii muiden lasten kansssa sujuvat, jos ne ovat hänen aloittamiaan tai juoksu-leikkejä. Ohjatussa leikeissä (esim yheitlaulussa) on kyllä mukana, mutta ei osallistu aktiivisesti lauluun. Yhteisleikeissä ei yleensä aluksi ole kiinnostunut, mutta pitkän ajan päästä saattaa mennä mukaan. Poikamme alkoi puhumaan myöhään, oli 2-vuotias ensimmäisen sanansa sanoessaan ja kun muihin samanikäisiin vertaa, niin kielellisesti on kyllä jäljessä. Tai sitten ei vaan halua puhua :) . Liikunnalisesti sitten taas onkin hyvin lahjakas.

Toivottavasti ymmärrätte huoleni! Ei sillä, ujo saa tottakai olla, mutta tuntuu, että poika jää vähän näkymättömiin esim tarhassa, jossa monet muut lapset ovat näkyvämpiä.
Onko muilla arkoja lapsia?
 
Meidän esikoinen, 3.5v, on aika pitkälle samantyylinen vieraassa ympäristössä. Lämpeää tosi hitaasti. Kotona sitten kyllä pälättää koko ajan ja energiaa on vähän liikaakin.

Itsekin olin pienenä tosi ujo, mutta en ole koskaan tuntenut että se olisi ollut mikään haitta elämässäni. Ikä kyllä on tuonut lisää itsevarmuutta mutta ei minusta koskaan mitään suupalttia tule.
 
Meillä on 6v tyttö, joka ei vieläkään ole suostunut puhumaan esikoulussa juuri mitään. Eikä edes puhumalla vastaa, jos kysytään jotain, vaan vastaa nyökyttämällä päätään tms. Kotona tyttö taas on aivan erilainen. Vauhtia piisaa ja puhuu kuin papupata. Eskarissa menee leikkeihin mukaan ja tekee kaiken reippaasti, mitä pitääkin. Ja silmiin katsoo aina jos joku tulee puhumaan hänelle. Mutta ei vaan suostu suutaan avaamaan. Ensin luulivat eskarissa, että tyttö ei osaa puhua. Osaa kyllä, kuulisivatpa vaan kuinka paljon ja hyvin. Itse kanssa olen ollut ujo pienenä, samoin mieheni. Ymmärretään hyvin, että joku vaan voi olla niin ujo. Mutta kun nyt kuitenkin vastata pitäisi, jos joku kysyy jotain. Koska ensi vuonna kuitenkin alkaa koulu, ja siellä ei pärjää, jos ei mitään suostu sanoon. Tyttö on aina ollut tosi hyvä piirtämään. Piirustuksia tuleekin joka päivä useampia. =)
 
mulla tuo nyt 2.5 vuotias tyttö oli 2 vuotta aloittaessaan päiväkodin.alku oli vaikeaa ja oli arka ja pelokaskin mutta nyt kuulemma puhua pälpättää niin ettei loppua tule.istuu hoitajien sylissä ym.

ehkä poikasi tarvitsee vaan aikaa ja jos puheentuotto ei ole vielä helppoa niin arastelee sitten sitäkin.
 

Yhteistyössä