Voiko sellainen nainen/ mies olla hyvä ihminen, joka on osallisena pikkulapsiperheen hajoamiseen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
Vaikka eron aiheuttaa aina puolisot itse, voiko sellainen ihminen olla vilpitön ja puhdasmielinen, joka kannustaa uutta kumppaniaan jättämään perheensä.

Ts. aloittaa sivusuhteen pienten lasten äidin/ isän kanssa tämän ollessa vielä avioliitossa ja on mustasukkainen käryn käytyä uuden kumppanin tulevasta ex -pso:sta. Pelkää, että uusi kumppani palaa lastensa ja ex -puolisonsa luo.

Olen itse joutunut tällaisen tilanteen eteen, enkä voi käsittää pettäjän enkä uuden salarakkaasta seurustelukumppaniksi muuttuneen ihmisen toimintaa. En osaa suhtautua "puhtaalta pöydältä" sellaiseen henkilöön, joka vapaaehtoisesti on osana ja auttavana tekijänä hajottamassa monilapsista pikkulapsiperhettä. Minun puolestani sydänkäpyset saavat elää omaa elämäänsä, ei kuulu sinänsä minulle, mutta on vaikeaa olla heihin luontevasti yhteydessä niin kuin tuli oltua ko perheeseen ennen sen hajoamista...

Mitä muut ajattelevat tästä?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mrs Shillelagh:
Ei ole pahoja ihmisiä, on vain tekoja, joilla on tekoa vastaavat seuraukset.

Uskotko, että pahan teon tehnyt ihminen, joka ei kadu tekoaan, tekee uudelleen jotain pahaa? Vai onko hän pahasta teostaan huolimatta luottamuksen arvoinen? Pitääkö häneen yrittää luottaa hänen moraalisesti arveluttavasta aiemmasta toiminnastaan huolimatta?
 
no tilanteet on välillä niin mukaansatempaavia, että järki ei aina pysy mukana.

ei mun mielestä ole hyvä ihminen, jos tietoisesti kannustaa toista jätäämään perheensä eikä esim yrittämään pelastaa liittoa johon lapset syntyneet. kodinrikkoja, minkäs teet...
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Mrs Shillelagh:
Ei ole pahoja ihmisiä, on vain tekoja, joilla on tekoa vastaavat seuraukset.

Uskotko, että pahan teon tehnyt ihminen, joka ei kadu tekoaan, tekee uudelleen jotain pahaa? Vai onko hän pahasta teostaan huolimatta luottamuksen arvoinen? Pitääkö häneen yrittää luottaa hänen moraalisesti arveluttavasta aiemmasta toiminnastaan huolimatta?

Kyllähän nuo usein tekevätkin. Riippuu ihmisestä. Moraalin määrittelee loppupelissä jokainen yksilö itse. Eikä keneenkään tarvitse luottaa. Sinähän sen itse päätät mitä teet, ja kannat siitä vastuun.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Mrs Shillelagh:
Ei ole pahoja ihmisiä, on vain tekoja, joilla on tekoa vastaavat seuraukset.

Uskotko, että pahan teon tehnyt ihminen, joka ei kadu tekoaan, tekee uudelleen jotain pahaa? Vai onko hän pahasta teostaan huolimatta luottamuksen arvoinen? Pitääkö häneen yrittää luottaa hänen moraalisesti arveluttavasta aiemmasta toiminnastaan huolimatta?

On tutkittu tosiasia että pettämisestä alkanut suhde harvoin kestää. Sitähän se miehesi uusi puoliso pelkää että sama toistuu hänen kohdallaan.
 
Vaikea kysymys...Ei tuo kuitenkaan ihmisestä tee täysin läpimätääkään. Ei ihmisiä voi kovin helposti jaotella hyviin ja huonoihin. Kaikilla on puolensa.

Onhan tollanen kamala tilanne, mutta niitäkin sattuu ja paljon, valitettavasti. Nykyelämän meno tuntuu menevän enemmän ja enemmän siihen suuntaan että kaikki on sallittua eikä mikään pyhää. Ja onhan houkutusten määrä kasvanut ja pettäminen tuhottoman paljon helpompaa nykyään. On kännytkät ja netit...Hieman eria asia oli vielä 20 vuotta taaksepäin kun lankapuhelin oli käytössä ja tietokoneet oli huoneen kokoisia. Toki silloinkin osattiin, mutta kyllähän nuo Facebookit ym systeemit on tehnyt yhteydenotoista/yhteydenpidosta helpompaa...näin on myös helpompi langetakin "katsomaan onko ruoho vehreämpää aidan toisella puolella"
 
Alkuperäinen kirjoittaja hmm:
no tilanteet on välillä niin mukaansatempaavia, että järki ei aina pysy mukana.

ei mun mielestä ole hyvä ihminen, jos tietoisesti kannustaa toista jätäämään perheensä eikä esim yrittämään pelastaa liittoa johon lapset syntyneet. kodinrikkoja, minkäs teet...

Ei se toinen osapuoli ole vastuussa kodin rikkoutumisesta, kyllä se on ihan se perheen äiti tai isä joka tekee valinnan lähteä tuolle tielle. Mielellään tietysti syyttää sitä vierasta ihmistä kuin suostuu näkemään että se oma tuttu puoliso on se petollinen tilanteessa.
 
Noin yleisesti ottaen tottakai voi olla hyvä ihminen. Jos ajattelen vaikka minua ja miestäni, niin ei meitä kukaan voisi viekkaudella ja väärydellä perheestämme erottaa. Kyllä siinä ratkaisevaksi nousisi oma tahto lähteä.
 
No mielestäni yksittäinen teko (jos ei siis esim. pahasta rikoksesta kyse) ei yleensä tee ihmisestä hyvää/huonoa. Mutta pettäminen ja varattuunn ihmiseen sekaantuminen on mielestäni aina väärin. Oli se varattu ihminen sitten esim. ystävän tai tuntemattoman ihmisen kumppani.
 
Nämä on vaikeita asioita ja kysymykseen ei varmaankaan ole sitä yhtä ainoaa vastausta. Tunteet määräilee meitä ihmis poloja aika paljon ja kun hormoonit tempaavat mukaansa on soppa valmis.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Hmmm:
Alkuperäinen kirjoittaja hmm:
no tilanteet on välillä niin mukaansatempaavia, että järki ei aina pysy mukana.

ei mun mielestä ole hyvä ihminen, jos tietoisesti kannustaa toista jätäämään perheensä eikä esim yrittämään pelastaa liittoa johon lapset syntyneet. kodinrikkoja, minkäs teet...

Ei se toinen osapuoli ole vastuussa kodin rikkoutumisesta, kyllä se on ihan se perheen äiti tai isä joka tekee valinnan lähteä tuolle tielle. Mielellään tietysti syyttää sitä vierasta ihmistä kuin suostuu näkemään että se oma tuttu puoliso on se petollinen tilanteessa.

No onhan se osittain vastuussa, jos oikein houkuttelee ja painostaa toista perheensä jättämään, ei siitä mihinkään pääse. Tietysti eniten saa syyttää sitä joka syrjähyppyyn alunperin lähti...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Niin..:
Nämä on vaikeita asioita ja kysymykseen ei varmaankaan ole sitä yhtä ainoaa vastausta. Tunteet määräilee meitä ihmis poloja aika paljon ja kun hormoonit tempaavat mukaansa on soppa valmis.

sitä voisi käyttää.Jos kerran tunteet määrää,miksei voi antaa järjen määrätä?
 
Alkuperäinen kirjoittaja ihmiselle on annettu myös järki:
Alkuperäinen kirjoittaja Niin..:
Nämä on vaikeita asioita ja kysymykseen ei varmaankaan ole sitä yhtä ainoaa vastausta. Tunteet määräilee meitä ihmis poloja aika paljon ja kun hormoonit tempaavat mukaansa on soppa valmis.

sitä voisi käyttää.Jos kerran tunteet määrää,miksei voi antaa järjen määrätä?

On toki, mutta harvemmin järki voittaa tunteet.
 
Tottakai.
Isäni on ollut yhdessä jo parikymmentä vuotta naisen kanssa joka oli avioliiton aikainen "salarakas".
Oikein mukava ihminen nyt kun olen häneen aikuisena tutustunut, itseasiassa voin myöntää pitäväni hänestä valtavasti..
Lapsena ja teininä tunsin suurta katkeruutta ja vihaa, onkin tosi hyvä ettei isäni ikinä pakottanut minua missään tilanteessa naista tapaamaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Niin..:
Alkuperäinen kirjoittaja ihmiselle on annettu myös järki:
Alkuperäinen kirjoittaja Niin..:
Nämä on vaikeita asioita ja kysymykseen ei varmaankaan ole sitä yhtä ainoaa vastausta. Tunteet määräilee meitä ihmis poloja aika paljon ja kun hormoonit tempaavat mukaansa on soppa valmis.

sitä voisi käyttää.Jos kerran tunteet määrää,miksei voi antaa järjen määrätä?

On toki, mutta harvemmin järki voittaa tunteet.

Se taas johtuu siitä että ihminen on itsekäs,viis muista kunhan vaan minulla menee hyvin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja jaa:
salarakas...voi jesses...noh, oli miten oli, kaikki jotka rikkovat pienperheen ovat päästään viallisia.

Vihaan sanaa salarakas,sillä yritetään peittää vaan halpa huoraaminen kauniimpaan muotoon.
 

Yhteistyössä