"Voinko auttaa?"

[JONSERED Karhunkantaja]

Tuntuu, että tuota lausetta ei juuri missään kuule... Itse olen yrittänyt kasvattaa lapseni siihen, että jos joku tarvitse apua, sitä tarjotaan. Ja sama kääntäen, jos itse tarvitsee apua, sitä voi rohkeasti pyytää.

Kaikki ovat joissain asioissa hyviä ja joissain tarvitaan apua. Miksi tämä on unohdettu? Avun tarjoamisen kuuluisi olla luontevaa ja automaattista.

 

[Tribaali]

Asiaa puhut..

 

[whatever]

mun mies on sellanen ihminen joka herkästi tarjoaa apuaan, mutta monesti tuo avun tarjoaminen nykyään jää koska vastaanotto on monesti ala-arvosta, eli sitä apua ei kelpuuteta

 

[lumihiutale82]

totta.
kerran eräs pyörätuolilla liikkunut mies kertoi että häneltä loppui sähköpyörätuolista akku suojatien eteen....puoli tuntia oli siinä kököttänyt kun ihmiset vaan kävelivät ohi..sitten oli joku vanha mummo tarjonnut apuaan.

 

[JONSERED Karhunkantaja]

Tuntuu siltä, että kaikesta pitää suoriutua itse. Ja jos minä olen suoriutunut, eivät muutkaan apua ansaitse.

*taas tiedostava päivä menossa =) *

 

[mää]

Joo...paitti kun menee vaatekauppaan ja myyjä tulee kysymään "Voinko auttaa?" niin se kyllä on ärrrsyttävää...

 

[JONSERED Karhunkantaja]

mun mies on sellanen ihminen joka herkästi tarjoaa apuaan, mutta monesti tuo avun tarjoaminen nykyään jää koska vastaanotto on monesti ala-arvosta, eli sitä apua ei kelpuuteta

Vääränlaista ylpeyttä. Mutta millä sen saisi kitkettyä? Ehkä sillä, että avunsaaminen ja vastaanottaminen olisi arkipäivää...

Tai jos pitäisikin kysyä saanko auttaa?

 

[vieras]

Nykyään tosiaan tuntuu, että kaikki elää omaa elämäänsä. Itse yritän myös olla ystävällinen ja avulias aina kun voin, samoin lapsiani opetan siihen. Kohtele muita kuten toivoisit itseäsi kohdeltavan. Toisaalta, maailmassa on myös sairaita ihmisiä ja aina ei voi toisen perimmäistä tarkoitusta tietää. Tuli mieleen kun muutama viikko sitten olin kävelemässä kotiin ja näin vanhan mummon kahden painavan ostoskassin kanssa kävelevän vähän vaivalloisesti eteenpäin. Kysyin, että voinko auttaa ostosten kantamisessa, minulla ei ole kiire minnekään. Mummo jäi tuijottamaan kuin ihmettä, varmasti heti epäili tarkoituksiani. Apuani ei ottanu vastaan, pelkäsikö sitten tavaroidensa puolesta... tänä päivänä tuollainen avun tarjoaminen tuntemattomille kun on tosi harvinaista, ainakaan vilpittömästi.

 

[JONSERED Karhunkantaja]

Joo...paitti kun menee vaatekauppaan ja myyjä tulee kysymään "Voinko auttaa?" niin se kyllä on ärrrsyttävää...

Joo. Mutta silloin voi sanoa ei kiitos.

 

[KiviäkinKiinnostaa]

Ja minusta taas tuntuu että olen viimeaikoina törmännyt vain ystävällisiin ja avuliaisiin ihmisiin varsinkin kun kaupungilla liikkuu rattaiden kanssa niin kaikkialla on joku ollut auttamassa ovien kanssa.

 

[JONSERED Karhunkantaja]

Ja minusta taas tuntuu että olen viimeaikoina törmännyt vain ystävällisiin ja avuliaisiin ihmisiin varsinkin kun kaupungilla liikkuu rattaiden kanssa niin kaikkialla on joku ollut auttamassa ovien kanssa.

Ihanaa! Välillä näinkin.

 

[Uska]

Sitä minäkin olen miettinyt.

yksi tapahtuma sai itseni raivon valtaan ,eli

Kolmosta odotin ja mahani kanssa lyllersin kauppaan päin ja näin kauempaa,että mummo kaatui pyörän+ostoksensa levisi pitkin katua..
Ihmiset vain kävelivät ohi..
Kun pääsin kohdalle ei mummo ollut päässyt ylös niin aloin auttamaan häntä.
Nostin pyörän pois päältä ja aloin auttamaan mummoa jaloilleen,niin siinä vaiheessa vasta alkoi ihmisiä kuhisemaan ympärillä ja kysen tarviiko apua jne.Vaikka osa oli seisoskellut siinä lähettyvillä koko tapahtuneen ajan.
|O

 

[hei]

Totta puhut!!!! Ja toisaalta pitäisi myös osata vastat:"KYLLÄ KIITOS!"

Usein (tuntemattomalle) avun tarjoaja pelkää,että saa vastauksen "Ei kuulu sinulle!""Älä työnnä nokkaas joka paikkaan!"

 

[KiviäkinKiinnostaa]

Ja minusta taas tuntuu että olen viimeaikoina törmännyt vain ystävällisiin ja avuliaisiin ihmisiin varsinkin kun kaupungilla liikkuu rattaiden kanssa niin kaikkialla on joku ollut auttamassa ovien kanssa.

Ihanaa! Välillä näinkin.

Kyllä tuo kieltämättä mieltä lämmittää että on apua saanut ennen kuin on ehtinyt sitä edes pyytää. Mikähän noita avuliaita ihmisiä oikein vaivaa kun jotenkin sitä on saanut tottua siihen toiseen ääripäähän jotka eivät auta vaikka pyytäisi.