Vuodatusta perhetuttavista

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mamikka
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

mamikka

Vieras
Minulla vuoden ikäinen poika ja ystäväpariskunnalla on samanikäinen poika. Minä olen lapseni kanssa kotona ja odotan toista lasta syntyväksi talvella kun taas tää ystäväpariskunta laittoi oman lapsensa alle 1-vuotiaana hoitoon kun nainen palasi työelämään. Solvaa minua sitten aina muille (ei siis ikinä mulle suoraan, vaan meidän yhteisille tuttavillemme ja heiltä sitten saan kuulla), että ku oon "vaan" kotiäiti ja kuulemma työnkarttaja yms. mitä kaikkee. Oon kuulemma laiska, mitään aikaan saamaton ja vaikka mitä. Ärsyttää tuollainen. Ihan kuin tuon ikäisen hoitaminen ois laiskottelua. Mikä tätä naista vaivaa, ku vähättelee mua ku oon "vaan" kotiäiti ja itse kovankin luokan uraäiti. Minäkään ikinä hänen valintojaan kritisoinut, vaikka omasta mielestäni tuon ikäinen ei kuuluis vielä hoitoon, mut jokainen tekee niiku tekee. Miks hän näkee minun valinnoista niin paljo vaivaa? En oo viitsinyt asiasta hälle mitään sanoa vaan annan olla ihan omassa arvossaan. :(


 
Tiedät itse mikä on oikea tilanne. Itsellä samanikäinen poika kun sinulla ja en vielä todellakaan veisi hoitoon. Ole ylpeä kotiäitiydestäsi ja nauti lapsestasi.
 
tällä sun tuttavanaisellas on huono omatunto joo siitä kun laittoi lapsensa niin aikasin hoitoon..koska kyllähän hänenkin on tajuttava,ettei lapsenhoito TODELLAKAAN mitään laiskottelua ole. ehkä on kateellinen kun joutui lähtemään töihin tai ei koe pystyvänsä itse jäämään kotiin...
älä välitä sen puheista! typerää tollanen..ja lapsellista vielä päivitellä varsinkin yhteisille tutuillenne!
 
Voi kultaseni, mää olen kuullut tuota samaa jo kohta viisi vuotta.. :hug:
Itte sää oot valintasi tehnyt ja ylpeenä sun pitää sitä jatkavan niin kauan kun ihan itte haluat.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Kannattaahan sun asiasta mainita. Saat sitten myös tietää, jos tämä yhteinen tuttava puhuu joutavia.

Oon kuullu ihan luotettavista lähteistä. muutamalta eri ihmiseltä.

Lisäks tää nainen karttelee mua, vaikka ennen lapsia oltiin ihan hyviä kavereita; vietettiin aikaa yhdessä mut enää ei. Lapset muutti välejä. Meillä ilmeisesti niin erilaiset tavat kasvattaa lapsia.
 
Mä olen ollut kohta jo 4 vuotta kotiäiti, ja mitä pitempään olen, sitä vakuuttuneemmaksi tulen, että pienten lasten paikka on kotihoidossa jomman kumman vanhemman kanssa. Olen ihan korkeasti koulutettu, itse asiassa psykologi vielä, että ihan ois "mahdollisuus uraankin" olemassa, mutta on ihan itsestään selvyys, että lasten kotihoito on nyt tällä hetkellä tärkeämpää ja töitä ehtii sitten myöhemmin. Kaikenlaisia kommentteja voi aina tulla, mutta olen kuullut joskus jännän toteaman, että kuolinvuoteellaan KUKAAN ei haikaile sitä, että olisipa pitänyt tehdä elämän aikana enempi töitä. Niitä katujia kuulema puolestaan on, jotka katuu, että olisi pitänyt olla enempi läheisten kanssa. Aion muuten ainakin vuoden olla vielä kotona, ja sitten toiveissa vielä lisää lapsia myöhemmin, kenties töissä käyn kuitenkin välillä.
 

Yhteistyössä