WTC 8 vuotta sitten...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Galluppia puskee
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Niin omat:

Olin esikoisen kanssa hoitovapaalla kotona, vähän "järkytyin" uteliaana luonteena seurasin paljon tilannetta.

Edelleen herättää paljon uteliaisuutta minussa.
Ottamatta sen enempää kantaa jälkitoimenpiteisiin jenkkien osalta..
 
Niin omat:

Olin esikoisen kanssa hoitovapaalla kotona, vähän "järkytyin" uteliaana luonteena seurasin paljon tilannetta.

Edelleen herättää paljon uteliaisuutta minussa.
Ottamatta sen enempää kantaa jälkitoimenpiteisiin jenkkien osalta..
 
Olin äidilläni kissavahtina. Odotin toista lasta sillon. Mielenkiinnolla ja yllättyneenä seurasin kyllä kaikki uutiset sinä päivänä aiheesta. Kaverikin oli illalla kylässä, pohdimme tapahtunutta yhdessä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Galluppia puskee:
"pakko" vähän kaivella menneitä...

Mitä teit/ missä olit?
Mitä mietit?

Mitä mietit nyt 8 vuotta jälkeen?


Olin 11 vuotias ja kaupassa ostoksilla ei vaikuttanut mun elämään mitenkään... Jälkeen päin kauhistellut asiaa ja ottanut asioista selvää
 
Sillon ku eka torni sortu, olin just autossa tulossa sairaalasta laparoskopiasta. Siinä vaihees en itte tienny tosta mitää mut ku soitin äitipuolelle et mennään siel käymään, et mitä hän ja isä hommailee ni totes vaa et kattelee telkkarista ku kohta alkaa kolmas maailmansota.. :D

Katottii sit CNN uutiskanavaa suorana just ku toinen torni romahti.
 
olin tullu luennoilta himaan ja laittanut telkkarin auki. ihmettelin mitä oli tapahtunut ja soitin faijalleni. suorassa lähetyksessä törmäsi toinen kone torniin. siinä tuli istuttua koko ilta bbc:n äärellä...
 
Olin tyòmatkalla Istraelissa. Kuulin asiasta toimistohuoneessa, mutta asian vakavuus paljastui vasta myòhààn hotellihuoneessa telkkarista. Silloin vasta ymmàrsin miksi moni soitteli meille myòs Italiasta ja Suomesta, sillà terrori-iskua pelàttiin sitten heti myòs Israelissa.
 
Lukiossa olin.Muistan,että ranskan tunnilla asiaa puitiin jonkun verran.Sain sinä päivänä tekstarin veljeltä,että kolmas maailmansota on nyt alkanu..Kotona sit avasin telkkarin ja heti tuli ruutuun kuvaa miten ne koneet osu torneihin ja ihan ekana ajattelin,että tän on pakko olla feikki..ikävä kyllä ei ollut.
 
Isän 50v juhlissa. En suoraansanottuna enää edes muista kovin selkeästi mitä tuli mietittyä, mutta kyllähän tuo uskomattomalta tuntui ja pelottavaltakin.

Nykyään en oikeastaan jaksa enää ajatella mitään.
 
Mä olin opiskelemassa illan iltalukiota varten. Silloinen poikakaveri, nykyisellään aviomies tuli töistä ja räpläs television auki ja kuvan siihen (oli vähän vaiheessa mun tv asiat..... ) että sai mutkin ajan tasalle.

Liikaa mielestäni kohkattiin silloin, vaikka vakava asia toki. Mutta sen jälkeen mua on alkanut suunnattomasti ärsyttää median 'mässäilyt' tragedioilla.
 
Oltiin isännän kanssa leffassa Helsingin keskustassa ja kun leffan jälkeen kierreltiin, niin ihmeteltiin, et minkä takia ihmiset on kerääntyny jonkun kodinkonekaupan telkkareiden luokse.

En muista mitä ajattelin, mut nykyisin uskon, ettei kaikki mennyt niinkuin George W. Bush väittää niiden menneen.
 
Olin juuri tullut töistä kotiin ja makoilin sängyllä. Miehen kanssa juteltiin puhelimessa kun molemmat tahoillaan katsottiin telkkaria.
Aika uskomattomalta tuntui eikä sitä meinannut uskoa todeksi.

Mielenkiintoiset salaliittoteoriat kyllä nosti päätään mielessä..
 
Mä katoin telkkarii ja sitä näytettiin. Mulle tuli hysteerinen olo ja naureskelin, kun en oikein tajunnut, että semmoinen voi olla totta. Se oli niin absurdia, ihan kun jostain elokuvasta. Tuli olo, että se oli muulle maailmalle järjestetty näytös tai jotain.
 
Olin töissä kun kaveri Lontoosta laitto tekstarin että New Yorkissa on toiseen WTC torniin törmännyt pienkone (sillä hetkellä ei ollut tietoa että minkälainen kone oli kyseessä ja luultiin että kyse on jostain pienestä kakspaikkasesta). Sen jälkeen tuli toinen tekstari samalta kaverilta: se kone olikin iso matkustajakone... Ilmeisesti tahallaan päin lennetty. Laitoin silloiselle miehelleni viestiä että telkkari auki CNN:n kohdalta, oon tulossa kotiin. Kaverini mies tuli myös meille. Istuimme epäuskoisen näkösenä sohvalla telkkarin edessä ja katsoimme kun toinen kone iskeytyi etelätorniin... Vähän ajan päästä sanoin että noi tornit tulee alas, kukaan ei uskonut silloin mutta kaikki tietää sen nyt.

Muistan tuon päivän niinkun se olis eilinen. Pelkäsin siellä töissä olleen kaverini puolesta. Mistään ei saanut tietoa ja kaikki nettisivutkin olivat tukossa. Puhelinliikenne jenkkeihin oli ihan kaaosta. Lopulta sain viestin että kaverini on kunnossa, ei ollut ehtinyt edes työpaikalleen vielä ennen iskuja ja istui ruuhkassa. Sillä hetkellä häntä ei vituttanut yhtään myöhästymisensä.
 
Olin hakemassa kuopusta kokkikerhosta. Kävelin paikallisen pitserian ohi ja näin ikkunasta, miten sisällä olevassa telkkarissa lentokone lensi WTC:n tornia päin. Ehdin ajatella, että mikäs katastrofileffa tuo on, kun kännykkäni soi ja exä kehotti laittamaan telkkarin auki ja katsomaan uutisia.

Olin muuten täsmälleen samassa paikassa kun sain tiedon Estonian uppoamisesta.
 

Yhteistyössä