YH-miehet, arjen sankarit

[Suikka]

Tuli mieleen yksi tavallaan aika kumma juttu.. Ajatelkaa olevanne baarissa tai ravintolassa. Seurueeseen tulee mies, joka kertoo olevansa lapsen yksinhuoltaja ja viettämässä vapaailtaa. Kaikki hämmästyvät ja (etenkin naiset) pitävät häntä arjen sankarina. Hän saa selkään taputuksia, kehuja ja kiinnostuneita kysymyksiä. Apuakin tarjotaan, jos vaikka tarvitsee ikkunoita pestä tai ommella verhot. Onhan se suorastaan upeaa, miten mies lapsen kanssa selviää. Hän on vapaailtansa ansainnut ja ilman muuta isälle muutama tuoppi tarjotaan.
Entä jos samalla tavoin baariin astelee yh-nainen. Aika moni miettii, mitä hän täällä tekee? Pitäisi olla lapsia hoitamassa.. Etsiikö uutta miestä, muksuille isää ja elättäjää? Ja mistähän nuokin kaljarahat on tienattu? Joku sanoo töykeästi päin naamaa, joku tyytyy kuiskuttelemaan vieruskaverin kanssa. Kukaan tuskin tuumii, että nainen olisi vapaailtansa ansainnut, saati mikään sankari.
Tämä oli yleistys ja kärjistys, kuten varmaan ymmärrätte. Mutta jotain tuttua tästä kuviosta löytyy... Mies on sankari, nainen luuseri. Miksi?? Molemmat tekevät saman työn, kokevat samat asiat. Miksei yh-nainen saa koskaan tippaakaan arvostusta muilta kuin kanssasisariltaan? Miksi mies sensijaan saa. En ole koskaan kenenkään kuullut moittivan yh-miestä. Naisia kyllä.
Minusta kumpi vain, mies tai nainen voi olla yhtälailla hyvä vanhempi ja lapsen huoltaja. Se on tapauskohtaista. En todellakaan koeta mollata yh-isiä. Henk.koht. tunnen yhden aika läheisesti ja on mainio isä ja tosi mukava ihminen. Ihmisten erilainen suhtautuminen vain kummastuttaa. Oletteko huomanneet saman?
Ja ennenkuin hyökkäätte, kerrottakoon että tarinan nainen en ole minä. Viimeisestä baari/vapaaillasta on jo reilu vuosi aikaa, enkä seuraavasta vielä tiedä. Tosin kyllä minusta äitikin saa käydä viihteellä sillointällöin. Joku tykkää käydä jumpassa, joku karaokebaarissa. Jokaisella oma tapansa tuulettua. Kommentteja?

 

[saunan takana tilaa]

Mä uskon että se on se äitimyytti,kunnon äiti hoitaa lapsensa itse.Jos yh onkin isä,heti alkaa aivot raksuttaa että lapsen äiti on ollut niin kelvoton että on menettänyt lapsen isälle.
Isä taas on sankari kun ottaa kontolleen oman lapsensa hoitamisen,se kun on naisen tehtävä eikä miehen.
Mies on se joka käy töissä ja hankkii perheelle elannon ja eron tullen muuttuu viikonloppuisäksi ja nainen on se jolle jää lapset,aina.
Siksi yh isiä on arvostettu aina paljon enemmän.
Nyt kun suuntaus alkaa olla se että isätkin on heränneet taistelemaan oikeuksistaan saada asua ja elää omien lapsiensa kanssa vaikka ero tulisi ja yh isyys yleistyy,uskon että se sädekehä katoaa myös miesten pään ympäriltä.
Toivottavasti joku ymmärsi mitä ajan takaa.

 

[Suikka]

Joo, tiedän. itse miettinyt samaa kuin "saunan takana tilaa". Mutta kummastuttaahan se, miten samassa elämäntilanteessa olevat ihmiset voi olla niin "eriarvoisia" pelkän sukupuolen perusteella. Muutenkin se on niin, esim. miehillä aina isommat palkat jne. mutta tuntuu että tässä yh-asiassa se oikein korostuu. Ollaan nyt oikein "feministejä..." Niin se vaan on.
Ja aika monet naiset on suoraansanottuna käyneet läpi helvetin ennenkuin ovat yh:ksi päätyneet. (Tosin tarinoita on monenlaisia ja näitä varmaan on miehilläkin.) Omasta kokemuksesta voin sanoa, että mulla ainakin oli nuorimmaiseni isän kanssa niin rankka taival, että olen pelkästään huojentunut "jäätyäni" yksin. Eikä tee mieli ottaa ketään uutta kuvioihin, vaikka kolmatta vuotta yksin muksujen kanssa elelen. Varmaan aika monta vuotta menee ennenkuin luotan keneenkään niin paljon että päästäisin elämääni. Mut se taas menee vähän asian sivusta.. Eli odotellaan, josko tulee uusia vastauksia.

 

[YH-isä 79]

No joo... täytyy sanoa ettei olo paljon sankarilta tunnu vaikka yh-isä olenkin (pojat 2 ja 5v).

Olen käynyt läpi täydellisen helvetin ex-vaimoni osalta... vuosia kestänyttä pettämistä. Lopulta lähti uuden miehen mukaan, MUTTA vasta kun suostuin maksamaan hänen uuden elämänsä. Eli nyt sitten maksan lasteni, ex-vaimoni ja oman elämäni. Kevyttä hyväksikäyttöä...

En ole tuolla liikkuessani huomannut minkään valtakunnan ihailua tai sankaruutta. Sääliä kai lähinnä. Eli se siitä myytistä.

 

[YH-ISKÄ 33V]

ehkä se monen naisen silmissä tuolta näyttääkin.. ja myös oon kohdannut juuri sitä käsitystä että oliko ex-vaimo sitten huumeiden käyttäjä tai alkoholisti kun lapset mulle jäi, no ei todellakaan ollut tässä tapauksessa...
no juuri sellainen kodin suhteen kun moni nainen valittaa miehestään mut äitinä kuitenkin kelpo äiti lapsilleen..
ja kyllähän sitä yh-iskääkin kapakassa katotaan et missäs lapset... minäkin olin kuulemma kylähuhujen mukaan tosi rappiolla eron aikoihin kun lasten ollessa exällä olin kapakassa
Oikeesti olin kavereille kuskina selvinpäin niinä iltoina kun oltiin sovittu et lapset on exällä, ei niin että olisin vienyt lapsia exälle sen takia että itse olisin ollut menossa..
kyllähän oma äitinikin joskus ihmettelee missä lapset on jos eivät ookkaan mukana, onhan niillä onneksi toinenkin vanhempi...
en mä oo kokenu mitään ylimalkaista yh-isän palkintopallille nostamista vaikka tavallaan valtavirtaa vastaan kävelijöitä ollaankin.. kyllä sitä huoltajuussopimuksia kirjotellessakin kohtas sossussa aika moisia ennakkokäsityksiä kun ihan suoraan exältäkin ihmeteltiin et miten nyt lapset voi isälle mennä.. ja monella muullakin tapaa huomas sosiaalitantan käsityksen isän mahdollisuuksista olla hyvä vanhempi lapsilleen..
mut siis kyllähän se yleinen kysymys on yh-isällekkin et missäs lapset jos yksin liikut

 

[anne-68]

Just samaa olen pohtinut usein kun jossakin foorumissa on mollattu yh-äitejä!Eli et isät ovat sankareita ja pyhimyksiä,äidit työtä vieroksuvia,hutsuja ja juoppoja...On se kumma juttu!!!Mitä ihmisten päässä oikeen liikkuu???Mahtaak ne itsekään tajuta mitä puhuvat,en usko.Enkä kyllä välitäkään henk koht.Ärsyttää vaan kun kuitenkin on paljon äitejä jotka ottavat itseensä inhan arvostelun,vaikka mitään tarvetta siihen ei olekaan.Kukaan ei ikinä kai mieti et MIKSI ne äidit ovat yh:a?Monikin meistä on katsonut sen parhaimmaksi ratkaisuksi lastensa kannalta,vaikka itse joutuisikin tekemäään kahden ihmisen hommat sen jälkeen,olisi taloudellisesti luultavasti paljonkin tiukemmalla jne.Ja vielä se että jos nainen jättää lapset isälle,ei riitä että isä on sankari,vaan nainen on SILLOINKIN se paha akka??!!KELVOTON äidiksi siis.Hulluja on tämä maailma täys.Ei jaksa käsittää.Eikä vaivata päätään,alkaa ärsyttää!Hyvää yötä!

 

[taustalla]

\

Just samaa olen pohtinut usein kun jossakin foorumissa on mollattu yh-äitejä!Eli et isät ovat sankareita ja pyhimyksiä,äidit työtä vieroksuvia,hutsuja ja juoppoja...On se kumma juttu!!!Mitä ihmisten päässä oikeen liikkuu???Mahtaak ne itsekään tajuta mitä puhuvat,en usko.Enkä kyllä välitäkään henk koht.Ärsyttää vaan kun kuitenkin on paljon äitejä jotka ottavat itseensä inhan arvostelun,vaikka mitään tarvetta siihen ei olekaan.Kukaan ei ikinä kai mieti et MIKSI ne äidit ovat yh:a?Monikin meistä on katsonut sen parhaimmaksi ratkaisuksi lastensa kannalta,vaikka itse joutuisikin tekemäään kahden ihmisen hommat sen jälkeen,olisi taloudellisesti luultavasti paljonkin tiukemmalla jne.Ja vielä se että jos nainen jättää lapset isälle,ei riitä että isä on sankari,vaan nainen on SILLOINKIN se paha akka??!!KELVOTON äidiksi siis.Hulluja on tämä maailma täys.Ei jaksa käsittää.Eikä vaivata päätään,alkaa ärsyttää!Hyvää yötä!

Lisäisin vielä Anne kirjoitukseen, että ihmetellään,että miksi on valinnut niin huonon miehen että erota pitää. Tai että kumpikin on huonoja kun ei kykene pysyvään suhteeseen.


Kyllä lapsensa kanssa oleva isä, oli sitten yh tai ei,< niin herättää naisen kiinnostusta paljon useammin kuin päinvastoin. Naisista se kun on niin ihanaa että mies välittää lapsestaan.