Yhdessä vai erikseen

[....]

Meillä on suhde mennyt todella tyhjäksi, en tunne miestä kohtaan enään mitään, ei jutella mistään ja eletään niinkuin kämppikset, ei aviopari. Olen miettinyt eroa, mutta lasten takia en halua erota koska mies ei kuitenkaan ole väkivaltainen tms ei huudeta ja tapella, ei vaan rakasteta toisiamme. Voiko elää yhdessä samassa talossa, olematta yhdessä, you know?
Jotenkin ero tuntuisi itsekkäältä, kun liitossa ei kuitenkaan ole mitään vakavaa ongelmaa esim tappelua mistä lasten pitäsi kärsiä.
Minusta voisimme miehen kanssa asua yhdessä mutta emme olisi yhdessä, molemmat saisivat tehdä mitä haluavat ja kummallakaan ei olisi nalkuttamista. Rahat olisi molemmilla omat ja molemmat osallistuisivat lasten hoitoon-

 

[Millenia]

No tuota, meinaatko että miehesti suostuu vapaisiin menemisiin ja tulemisiin. Omat rahat on myös aika vaikeaa toteuttaa lapsiperheessä, vaikka toki jotkut osaavat senkin. Mutta tunteeko mies edes samalla tavalla? Joskus se toinen osapuoli voi vielä rakastaa.

Kyllähän lasten takia voi jonkun aikaa olla yhdessä jos suhde on muuten ok, mutta ei sitäkään nyt loputtomiin kannata tehdä. Sopuisa ero ei ole lapsille mitenkään hirveän traumaattinen kokemus. Se on se, kun vanhemmat alkavat kostamaan toisilleen käyttäen lapsia välikappaleina. Tietysti ihan pienet ei välttämättä ymmärrä miksi vanhemmat eroaa.

 

[Niin]

Niin, minuakin jäi pohdituttamaan mitä mies tuumii, oletteko jutelleet?

Ja minkä ikäisiä lapset ovat?

 

[ap]

Lapset on 3kk ja 2v. Ollaan juteltu mutta ei miehestä saa mitään kunnon vastausta. Mutta ei miehelläkään tunteita ole ja on sanonut että jos lapsia ei olisi niin ois jo lähtenyt

 

[noh]

Ehkä teidän kannattaisi nyt koettaa jaksaa sinnitellä vielä jonkin aikaa. Juuri nuo vuodet kun lapset ovat pieniä (alle 3v) ovat rankimpia ja niiden aikana voi tulla mieleen, että rakkaus on loppu vaikkei oliskaan.

 

[kulissiperheen lapsi]

Itse olen asunut tuollaisessa perheessä, jossa vanhemmat eivät enää rakastaneet toisiaan vaan olivat vaan naimisissa ja "kämppiksiä". Sain tietää asiasta kun olin reilu parikyppinen. Se oli järkyttävä shokki! Älä tee sitä lapsillesi.. en tiedä miten tämän nyt selittäisin, mutta minulla ei ole tavallaan minkäänlaista oikeaa kuvaa, miten ihmiset rakastavat toisiaan avioliitossa, kun vanhempani ei ole sitä tehneet. Tai siis olen koko lapsuuteni luullut että niin tulee toimia kuin he toimivat ja nyt jälkikäteen sain tietää että kaikki oli kulissia. Olen miettinyt asiaa ja olen sitä mieltä että parempi olisi erota kuin "huijata" lapsia ja antaa niille vääränlainen kuva avioliitosta.

 

[Kyllä]

Miettisit vielä. Teidän kuopus on niin pieni vielä että varmasti on raskasta, yövalvomisia ja muuta. Koita joskos saisitte järjestettyä teille miehesi kanssa kahdenkeskistä aikaa tehdä jotain mukavaa. Voisi auttaa.

 

[ap]

Mies ei halua kahdenkeskistä aikaa viettää, olen kokeillut järjestää, mutta ei halua. En tiedä haluanko elää loppuikääni suhteessa josta ei saa mitään irti, mutta pelkästään tästä syystä en halua erotakkaan koska se tuntuu niin itsekkäältä. Helppoa olisi jos noita pikkuisia ei olisi.

 

[ahma]

keskustele miehen kanssa, että jospa menisitte hakemaan ulkopuolista apua. Olisi parempi kaikkien osapuolten kannalta, etenkin lasten, että näin toimittaisiin. Jos te ette hankkineet lapsia valmiiksi kuolleeseen systeemiin, niin ei ole vielä kovin kauaa siitä kun jotain on tunnettu.

Ja kun ei se ole lainkaan niin selvää että teillä ei mitään keskinäisiä tunteita enää ole. Se ettei haluta viettää aikaa keskenään, viittaisi ennemminkin syvään pettymykseen ja kiukkuun kuin tunteettomuuteen - ja nämä ovat hoidettavissa. Ihminen on kuitenkin sosiaalinen eläin, kyllä kämppiksen kanssa mieluummin kaveeraa kuin on selät vastakkain, jos ei ole jotain syytä murjottaa.

Tee miehelle selväksi, että terapiaan suostuminen ei sido häntä suhteeseen tai tarkoita valehtelemista tai lopunkin vallan luovuttamista naiselle. Miehillä tahtoo olla tätä käsitystä, että nämä parisuhdekoulutusyritykset ovat jotenkin feminiininen hanke. Päinvastoin, tarkoitus on nimenomaan saada selvää itsekunkin syvistä tarpeista.