Yksin lomailu parisuhteessa

[säpäle harmaana]

[QUOTE="vieras";29155136]Sehän riippuu ihan elämäntilanteesta, minkä verran voi lomailla yksinään olematta itsekäs. Kun useinkaan yhteistä lomaa ei tosiaan ole viittä viikkoa, vaan lastenhoidon tai työnantajan määräyksen takia lomat voi osua niin, että yhteistä lomaa olis just se yksi viikko. Tai kaksi viikkoa. Jos molemmat haluaa viettää viikon lomat kavereiden kanssa, niin perhelomaa ei jääkään sitten yhtään.

Joten jos ei ole lapsia tai lapset on jo isoja, niin viikko vuodessa "omaa lomaa" on ihan kohtuullista. Pikkulapsiperheissä taas voi olla liikaa tuokin. Ja tietysti, jos perheessä on niin tiukka taloudellinen tilanne, että pitää säästää pari vuotta että perhe pääsee viikoksi kanarialle, ei ole kohtuullista, että kumpikaan vanhemmista törsää säästöt omiin lomiinsa.[/QUOTE]

Näin juuri.

 

["mies"]

[QUOTE="vieras";29155307]Omituisempana pidän sitä, että jotkut ei osaa olla yhtään yksin vaan jo yhdessä illassa alkaa itku, kun mies on jossain ja on niin ikävä.[/QUOTE]

Kyllä tuo pitää naiselle sallia, sehän on vaan merkki että välittää Kauniit tunteet, ja joskus myös rumat, on tosi tärkeitä.

Toki jokaisen pitäis kyetä olemaan yksin, silloin esim. suhteet onnistuvat paremmin kun ei ole riippuvainen eikä halua liiallisesti olla mieliksi. Äärimmilleen vietynä taas tulee halu itsenäisyyteen, joka voi ollakin huono asia suhteelle. Rakkauden pointsi pitäis olla, että kun löytää sopivan, myös tykkää ihan luonnostaan olla tämän kanssa ja jakaa elämänsä tämän kanssa. Jos tää ei tunnu hyvältä, ei kyse olekaan rakkaudesta vaan jostain muusta.

 

["vieras"]

En tiedä. Musta tuntuu, että usein homma menee näin:

- Mä lähden jätkien kanssa kuukaudeksi kanadaan kalastamaan ja katsomaan jäkistä. (Sanoo mies)
- Juu, selvä. Minä lähden pirkon kanssa viikoksi kreikkaan kesällä. (toteaa vaimo)
- Mitä sä alat heti uhkailla ja kiristää? (hermostuu mies)
- E-e-en mä mitään kiristä. Ajattelin, että sun on hyvä tietää. (hämmästelee vaimo)
- Vituuuuu-uuu-uuuu mä soitan jätkille, että mä en SAA lähteä, kun sä kiellät.

Joo ja sit mies sanoo vielä, että senku meet mutta pennut otat sit mukaan, m en niitä ala vahtii kokonaista viikkoo

 

[Peyote]

En mä ainakaan oo mielellään erossa miehestä. Saatan olla viikonlopun poissa, mutta kaipaan miestä paljon ja huomaan miten aina hänen kanssa on kaikista mukavinta ja vaivattominta. Olen huomannut, ettei mieskään hingu pois mun luota.

 

[Vaimo-Rakas]

En mä ainakaan oo mielellään erossa miehestä. Saatan olla viikonlopun poissa, mutta kaipaan miestä paljon ja huomaan miten aina hänen kanssa on kaikista mukavinta ja vaivattominta. Olen huomannut, ettei mieskään hingu pois mun luota.

Ei se välttämättä ole mitään "hingun pois kumppanin luota"-hommaa! Esimerkkinä edelleen se Teno. Mä en jaksa viikkoa istua veneessä odottamassa nappaako vai ei. Enkä halua sellaisen takia laittaa lapsia hoitoon, en myöskään sääskien syötäväksi halua viedä viikoksi lapsia viedä mihinkään vedettömään mökkiin.
Toinen vaihtoehto on moottoripyöräily meidän perheessä. Tykkään pärristä mutta en niin paljon että jaksaisin 600-1000km päivässä istua kyydissä. (itse en aja) Mies saa mennä niille rundeille ilman minua.
Mies taas ei ole kiinnostunut minun ja ystävättärieni juoruilusta joten ei se mistään hinnasta lähtisi minun kanssa jonnekin toiselle puolelle Suomea seuraneidiksi. Menen siis yksin niille reissuille.
Meillä on aina ikävä toisiamme jo parin päivän erossa olemisen jälkeen, mutta sehän on pelkästään ihana ja vahvistava tunne. Ikävästä huolimatta haluamme tehdä niitä tiettyjä juttuja myös erikseen.
Silti meillä on yhdessä hauskinta, mutkattominta ja mukavinta. Mutta kun me saadaan olla vapaa-ajat yhdessä muutenkin niin muutaman kerran vuodessa kumpikin kyllä on valmis kärsimään ikävästäkin saadakseen vaihtelua ja ainutlaatuisia kokemuksia.

Säästämällä lapsenvahtikertoja noissa tilanteissa niin että toinen on lasten kanssa kotona, me päästään sitten kahdestaan kerran vuodessa ulkomaille ja pari kertaa vuodessa pidetään viikonlopun yli minilomaa kaksistaan.

 

[Peyote]

Ei se välttämättä ole mitään "hingun pois kumppanin luota"-hommaa! Esimerkkinä edelleen se Teno. Mä en jaksa viikkoa istua veneessä odottamassa nappaako vai ei. Enkä halua sellaisen takia laittaa lapsia hoitoon, en myöskään sääskien syötäväksi halua viedä viikoksi lapsia viedä mihinkään vedettömään mökkiin.
Toinen vaihtoehto on moottoripyöräily meidän perheessä. Tykkään pärristä mutta en niin paljon että jaksaisin 600-1000km päivässä istua kyydissä. (itse en aja) Mies saa mennä niille rundeille ilman minua.
Mies taas ei ole kiinnostunut minun ja ystävättärieni juoruilusta joten ei se mistään hinnasta lähtisi minun kanssa jonnekin toiselle puolelle Suomea seuraneidiksi. Menen siis yksin niille reissuille.
Meillä on aina ikävä toisiamme jo parin päivän erossa olemisen jälkeen, mutta sehän on pelkästään ihana ja vahvistava tunne. Ikävästä huolimatta haluamme tehdä niitä tiettyjä juttuja myös erikseen.
Silti meillä on yhdessä hauskinta, mutkattominta ja mukavinta. Mutta kun me saadaan olla vapaa-ajat yhdessä muutenkin niin muutaman kerran vuodessa kumpikin kyllä on valmis kärsimään ikävästäkin saadakseen vaihtelua ja ainutlaatuisia kokemuksia.

Säästämällä lapsenvahtikertoja noissa tilanteissa niin että toinen on lasten kanssa kotona, me päästään sitten kahdestaan kerran vuodessa ulkomaille ja pari kertaa vuodessa pidetään viikonlopun yli minilomaa kaksistaan.

Juu en mä sitä meinannut. Ihmiset on erilaisia. Me ei hirveesti olla erossa, vaikka hyvin voisikin olla. Ei olla sen tyyppisiä et ois mitään juttuja minkä takii toinen lähtis vaikka viikoks pois. Ja kun lähdetään, mennään vaan mieluummin yhdessä. Meillä on kyllä lapsetkin jo sen verran isoja et jää paljon yhteistä aikaa.

 

[uhkyfdrj]

...Sitä vaan ihmettelen, että miksi ne miehet menee aina erämaahan ja naiset kaupunkilomille?

Aiheeseen: kaikilla on omat tarpeensa, aika itsestään selvää. Jos mies haluaisi olla yksin, senkun olisi. Lähtisi Berliiniin tai mökille, välillä tekeekin niin. Mutta JOS mies alkaisi puuhailla jotain itselleen täysin omituista, kuin että haluaisi yllättäen lähteä vaikka risteilylle tai kylpylälomalle yksin, niin alkaisin kyllä pohtia että miksi.