Yksin synnyttämään

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja hyljätty
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

hyljätty

Vieras
Nyt se on tullut aika. pitää lähteä kohta yksin synnyttämään. Mies jätti, eikä välitä meistä. Ei välitä, kuinka selviämme.

Miltä se tuntuu, kun saat lapsen syliisi, eikä ole kenen kanssa jakaa sitä? Miten sen voi kestää ja käsitellä?

Miten joku voi olla noin julma ja paha, että jättää oman vaimonsa ja lapsensa kylmästi? Miten sellainen voi olla ihminen? Mitä hänen sydämensä paikalla on?

Kuinka selvisit yksin lapsen saamisesta? Hyvät neuvot tarpeen :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja hyljätty:
Miten joku voi olla noin julma ja paha, että jättää oman vaimonsa ja lapsensa kylmästi? Miten sellainen voi olla ihminen? Mitä hänen sydämensä paikalla on?

ihmisillä on yleensä ihan hyvät syyt lähteä tai olla lähtemättä.
 
kyllä se mieshuoli siinä vaiheessa unohtuu kun käärön saa syliinsä.kyllä se aina pahalle moinen tuntuu, voithan ottaa jonkun kaverin mukaan jos et halua yksin mennä ja asioilla on tapana järjestyä.ehkä tämä mies ei ollut sinun arvoisesi ja joku muu odottaa siellä jossain.onnea matkaan,selviät hyvin:)
 
Kyllä siitä saamisesta selviää loistavasti yksinkin, meillä mies lähinnä juotti mua ja pyyhki hikeä. Ja mä revin sen paitaa tai kättä, että ei ollut häävi hänenkään osansa. Se elämä lapsen kanssa kahdestaan on varmasti rankempaa, kuin se synnyttäminen.
 
Heti, kun saat vauvan syliisi, niin olet kyllä sen verran kiireinen vauvan kanssa, että et ehdi miettimään yksinoloasi. On muutkin naiset siitä selvinneet ihan hyvin, jotkut jopa kaksosten kanssa. Keskity vain nyt tulevaan vauvaan ja unohda oma surusi.
 
Minulla oli oma äitini mukana. Ja kyllä,tuollaiset miehet ovat sydämettömiä... Niinkuin lapseni biologinen "isä", En ole kuullut hänestä 3,5 vuoteen. Erosimme raskauden alussa.
 
Mä synnytin yksin, eikä se haitannu ollenkaan. Kukaan ei käynyt edes katsomassa meitä sairaalassa. En oikein osaa antaa mitään hyvää neuvoa, miten sä pärjäisit. No tsemppaan kuitenki sua kovasti!
 
No ei ne miehet montaa vuotta oo mukana olleet. Eli eiköhän siitä selviä hengissä.Ei tommosen k..pään perään kannata surra, ota joku hyvä kaveri mukaan, jos et yksin halua mennä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja nereida:
Minulla oli oma äitini mukana. Ja kyllä,tuollaiset miehet ovat sydämettömiä... Niinkuin lapseni biologinen "isä", En ole kuullut hänestä 3,5 vuoteen. Erosimme raskauden alussa.

Hups anteeksi! Unohdin kirjautua ja laitoin vahingossa nimimerkkini vastausotiskoksi :laugh: anteeksi! =)
 
Moikka,itselläni on 1,4 vuotias kaunis tyttö ja olin hänen kanssaan koko raskauden ajan yksin..ei se nyt helppoa ollut,mutta sainpahan rauhassa keskittyä pelkästään raskauteen ja nauttia siitä. Ajattelin asian niin,että kun jaksan viedä raskauden pimeän ja pitkän talven läpi maaliskuulle niin kaikki järjestyy...vauva syntyy ja kevät tulee..laitoin asiat tärkeysjärjestykseen eli unohdin ikävät asiat ja keskityin ajasta nauttimiseen vauvan kanssa. Välillemme tietysti kehittyi erittäin kiinteä side..kun tyttö oli puolivuotias,meidän elämään astui aivan ihana ihminen..joka nykypäivänä on tytön isä ja minun aviomieheni sekä tammikuussa syntyvän vauvan isä. Kyllä kaikki järjestyy,keskity vaan raskauteen ja lapseen.

p.s. synnytykseen kannattaa ottaa joku läheinen mukaan,itsellä oli täti ja serkku mukana ja jälkeenpäin olin tyytyväinen siitä,että he puliväkisin tunkivat mukaan...apu ja tuki oli todella tarpeen.
 
Oletko varma ettet halua ketään "ulkopuolista" mukaan?
VAikka jonkun joka on saanut vauvan ja tietää niistä tunteista? Itse olisin valmis menemään tueksi ja avuksi synnytykseen. Miten doulaksi pääsee tietääkö kukaan?
 
Alkuperäinen kirjoittaja marcelina:
Mä synnytin yksin, eikä se haitannu ollenkaan. Kukaan ei käynyt edes katsomassa meitä sairaalassa. En oikein osaa antaa mitään hyvää neuvoa, miten sä pärjäisit. No tsemppaan kuitenki sua kovasti!

jotenki musta tuntuu pahalta ettei kukaan oo ees käynyt katsomassa sairaalassa=( toivottavasti se johtuu jostain muusta kuin siitä ettei ketään oo kiinnostanut=( =(
 
Alkuperäinen kirjoittaja Serafina:
Heti, kun saat vauvan syliisi, niin olet kyllä sen verran kiireinen vauvan kanssa, että et ehdi miettimään yksinoloasi. On muutkin naiset siitä selvinneet ihan hyvin, jotkut jopa kaksosten kanssa. Keskity vain nyt tulevaan vauvaan ja unohda oma surusi.

Ja mihinkähän sen nukkuvan ja liikkumattoman nyytin kanssa kiire on? :whistle: Minulle löytyi hyvä kaveri joka oli innostunut ajatuksesta, että pääsisi synnytykseen mukaan. Lähinnä hyöty on juuri siitä seurasta, ettei tarvitse yksin synnytyksen jälkeen sitä kuutta tuntia vetkuttaa että pääsee polikliinisesti kotiin lähtemään, mikäli kaikki on sujunut niin ettei tarvitse osastolle jäädä. Aika siellä tulee pitkäksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Emilyn:
Alkuperäinen kirjoittaja Serafina:
Heti, kun saat vauvan syliisi, niin olet kyllä sen verran kiireinen vauvan kanssa, että et ehdi miettimään yksinoloasi. On muutkin naiset siitä selvinneet ihan hyvin, jotkut jopa kaksosten kanssa. Keskity vain nyt tulevaan vauvaan ja unohda oma surusi.

Ja mihinkähän sen nukkuvan ja liikkumattoman nyytin kanssa kiire on? :whistle: Minulle löytyi hyvä kaveri joka oli innostunut ajatuksesta, että pääsisi synnytykseen mukaan. Lähinnä hyöty on juuri siitä seurasta, ettei tarvitse yksin synnytyksen jälkeen sitä kuutta tuntia vetkuttaa että pääsee polikliinisesti kotiin lähtemään, mikäli kaikki on sujunut niin ettei tarvitse osastolle jäädä. Aika siellä tulee pitkäksi.

Pitäiskö sulle nyt hurrata ku oot oikee päässy polikliinisesti kotiin heti 6tunnin päästä. no hurraa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Emilyn:
Alkuperäinen kirjoittaja Serafina:
Heti, kun saat vauvan syliisi, niin olet kyllä sen verran kiireinen vauvan kanssa, että et ehdi miettimään yksinoloasi. On muutkin naiset siitä selvinneet ihan hyvin, jotkut jopa kaksosten kanssa. Keskity vain nyt tulevaan vauvaan ja unohda oma surusi.

Ja mihinkähän sen nukkuvan ja liikkumattoman nyytin kanssa kiire on? :whistle: Minulle löytyi hyvä kaveri joka oli innostunut ajatuksesta, että pääsisi synnytykseen mukaan. Lähinnä hyöty on juuri siitä seurasta, ettei tarvitse yksin synnytyksen jälkeen sitä kuutta tuntia vetkuttaa että pääsee polikliinisesti kotiin lähtemään, mikäli kaikki on sujunut niin ettei tarvitse osastolle jäädä. Aika siellä tulee pitkäksi.

Ei kaikki vauvat ole sellaisia että vain syö ja nukkuu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Emilyn:
Alkuperäinen kirjoittaja Serafina:
Heti, kun saat vauvan syliisi, niin olet kyllä sen verran kiireinen vauvan kanssa, että et ehdi miettimään yksinoloasi. On muutkin naiset siitä selvinneet ihan hyvin, jotkut jopa kaksosten kanssa. Keskity vain nyt tulevaan vauvaan ja unohda oma surusi.

Ja mihinkähän sen nukkuvan ja liikkumattoman nyytin kanssa kiire on? :whistle: Minulle löytyi hyvä kaveri joka oli innostunut ajatuksesta, että pääsisi synnytykseen mukaan. Lähinnä hyöty on juuri siitä seurasta, ettei tarvitse yksin synnytyksen jälkeen sitä kuutta tuntia vetkuttaa että pääsee polikliinisesti kotiin lähtemään, mikäli kaikki on sujunut niin ettei tarvitse osastolle jäädä. Aika siellä tulee pitkäksi.

Ei kaikki vauvat ole sellaisia että vain syö ja nukkuu.

Jaa mitäs ne tekee heti synnyttyään, lähtee juoksemaan niin että äiteen pitää juosta perässä :D Enkä tarkoita nyt tilanteita, jos vauvalla on jotain poikkeuksellista ja joutuu seurantaan, tehohoitoon tms. Mutta normaali terve vastasyntynyt nukkuu suurimman osan vuorokaudesta ja kyllä, olen aina ihmetellyt mikä ja mistä se "kiire" tällaisten vauvojen kanssa äideille tulee.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Emilyn:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Emilyn:
Alkuperäinen kirjoittaja Serafina:
Heti, kun saat vauvan syliisi, niin olet kyllä sen verran kiireinen vauvan kanssa, että et ehdi miettimään yksinoloasi. On muutkin naiset siitä selvinneet ihan hyvin, jotkut jopa kaksosten kanssa. Keskity vain nyt tulevaan vauvaan ja unohda oma surusi.

Ja mihinkähän sen nukkuvan ja liikkumattoman nyytin kanssa kiire on? :whistle: Minulle löytyi hyvä kaveri joka oli innostunut ajatuksesta, että pääsisi synnytykseen mukaan. Lähinnä hyöty on juuri siitä seurasta, ettei tarvitse yksin synnytyksen jälkeen sitä kuutta tuntia vetkuttaa että pääsee polikliinisesti kotiin lähtemään, mikäli kaikki on sujunut niin ettei tarvitse osastolle jäädä. Aika siellä tulee pitkäksi.



Ei kaikki vauvat ole sellaisia että vain syö ja nukkuu.

Jaa mitäs ne tekee heti synnyttyään, lähtee juoksemaan niin että äiteen pitää juosta perässä :D Enkä tarkoita nyt tilanteita, jos vauvalla on jotain poikkeuksellista ja joutuu seurantaan, tehohoitoon tms. Mutta normaali terve vastasyntynyt nukkuu suurimman osan vuorokaudesta ja kyllä, olen aina ihmetellyt mikä ja mistä se "kiire" tällaisten vauvojen kanssa äideille tulee.

jaa, meidän kuopus aloitti tankkaamisen muutaman tunnin vanhana ja käytännössä asui tissi suussa kunnes maito nousi. että ei todellakaa nukkunu niinku kaks edellistä vastasyntynyttämme.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Emilyn:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Emilyn:
Alkuperäinen kirjoittaja Serafina:
Heti, kun saat vauvan syliisi, niin olet kyllä sen verran kiireinen vauvan kanssa, että et ehdi miettimään yksinoloasi. On muutkin naiset siitä selvinneet ihan hyvin, jotkut jopa kaksosten kanssa. Keskity vain nyt tulevaan vauvaan ja unohda oma surusi.

Ja mihinkähän sen nukkuvan ja liikkumattoman nyytin kanssa kiire on? :whistle: Minulle löytyi hyvä kaveri joka oli innostunut ajatuksesta, että pääsisi synnytykseen mukaan. Lähinnä hyöty on juuri siitä seurasta, ettei tarvitse yksin synnytyksen jälkeen sitä kuutta tuntia vetkuttaa että pääsee polikliinisesti kotiin lähtemään, mikäli kaikki on sujunut niin ettei tarvitse osastolle jäädä. Aika siellä tulee pitkäksi.

Ei kaikki vauvat ole sellaisia että vain syö ja nukkuu.

Jaa mitäs ne tekee heti synnyttyään, lähtee juoksemaan niin että äiteen pitää juosta perässä :D Enkä tarkoita nyt tilanteita, jos vauvalla on jotain poikkeuksellista ja joutuu seurantaan, tehohoitoon tms. Mutta normaali terve vastasyntynyt nukkuu suurimman osan vuorokaudesta ja kyllä, olen aina ihmetellyt mikä ja mistä se "kiire" tällaisten vauvojen kanssa äideille tulee.

Miks et vastaa sulle esitettyihin kysymyksiin?
 

Yhteistyössä