Yllätin poikani suutelemasta toista poikaa, olen aivan järkyttynyt

[kyl]

Muistelkaa tuomitsijat edelleen niitä kauhisteluja ja säikähtämisiä mitä esim. tällä palstalla on pilvin pimein. Niihin verrattuna tapahtuma on kuitenkin aika merkittävä sekä lapsen että vanhempien elämässä.

 

[vieras]

Ettekö te ole sitten koskaan aikaisemmin miettineet tuleeko lapsistanne homoja vai heteroita? Itse olen ainakin miettinyt asian ihan vaan ajatuksen tasolla ja kysynyt mieheltänikin että mitä ajattelisit jos (nyt vielä pieni) lapsemme olisi homo/lesbo. En usko että järkyttyisin suuremmin, koska olen varautunut siihen että vaihtoehtoja on enemmän kuin yksi, vaikka se hetero onkin todennäköisin. Ei se homous niin harvinaista ole mitä moni luulee, sitä kun vaan ei ulkoapäin aina näe.

 

[vieras]

Miksi ap:ta yritetään syyllistää siitä, että toivoisi poikansa olevan hetero? Eikö muka kukaan muu ole nähnyt, miten helvetin vaikeaa homon elämä tässä yhteiskunnassa voi olla?

Saahan sitä salaa mielessään toivoa mitä haluaa. Mutta jos sen ikinä koskaan näyttää sille lapselle, että hän ei kelpaa sellaisena, vaan äiti toivoo jotain muuta, niin se ei ole sitten niin hyvä asia. Vai mitäpä itse tuumit?

Ei tietenkään sitä kuulu lapselle näyttää, mutta ei toista saa syyllistää sen perusteella mitä toivoo. Onhan se totta, että heteroiden elämä on moniverroin helpompaa. Puhutaan nyky-yhteiskunnasta, joka on kaikinpuolin suvaitseva, mutta se ei aina toteudu. Joku pieni maaseutupitäjä ei taida olla sen suvaitsevaisempi tänään kuin 20 vuotta sittenkään.

Ei saa syyllistää, ei. Ei äitiä, eikä varsinkaan sitä poikaa, joka on vasta teini-ikäinen ja varmasti hämillään asian suhteen. Asian, joka on osa häntä aina.

Olen itse lesbo, ja ei tämä homoseksuaalina eläminen nyt niiiin kamalaa ole =) En ole itse kokenut syrjintää missään, mutta toki on vielä asioita, joissa parannusta tarvitaan. Maailma muuttuu kuitenkin jo nopeasti tasa-arvoisemmaksi ja nyt 16v poika voi olla ihan luottavainen tulevaisuuteensa homona.

 

[Phoebsi]

Miksi ap:ta yritetään syyllistää siitä, että toivoisi poikansa olevan hetero? Eikö muka kukaan muu ole nähnyt, miten helvetin vaikeaa homon elämä tässä yhteiskunnassa voi olla?

Niinpä, ja kyllä muakin (jossain vaiheessa alkujärkytyksen jälkeen) mietityttäisi mitä meistä juorutaan. Ei ole kiva olla juorun kohteena, varsinkaan nuoren teinin.

Ja siis tottakai saa järkyttyä. On se kumma, kun kaikki pitäisi ihan vaan purematta niellä nykyään.

 

[myös äiti]

Tällaista ei kyllä kenellekään toivoisi.

mitä et siis toivoisi kenellekään. ilmeisesti tervettä, onnellista, ensi kertaa rakastunutta rohkeaa poikaa, joka uskaltaa olla avoimesti oma itsensä, eikä välitä ahdasmielisten ihmisten mielipiteistä vaan rakastaa juuri sitä henkilöä ketä sydän tahtoo rakastaa. poika voi saada kaiken mitä ikinä olet hänelle toivonut, rakkauden, oman perheen, oman kodin, hyvän tulevaisuuden. ainoa synkkä pilvi nyt hänen edessään on ahdasmieliset vanhemmat jotka ei lastaan hyväksy hieman valtaväestöstä poikkeavana. minä olen ylpeä sinun lapsestasi

 

[@7]

16-vuotias poikani oli huoneessaan kaverinsa kanssa kun menin hakemaan sieltä imuria. Poika oli imuroinut oman huoneensa ja imuri jäänyt sinne. Avasin oven ja näin poikien suutelevan. Istuivat sängyllä vaatteet päällä ja kun näin sen näyn niin menin aivan lukkoon ja poistuin vaan huoneesta. Imurikin jäi sinne. Poika lähti juuri äsken kaverinsa kanssa ulos, eivät sanoneet mitään, enkä myöskään minä. Tilanne on aivan outo ja kaikki ajatukset vaan pyörii päässä. Tällaista ei kyllä kenellekään toivoisi. Mitä ihmettä teen tai sanon? Vai onko parempi jättää asia sikseen ja vaan unohtaa?

Pojalla ei ole koskaan ollut tyttöystävää, mutta on kovin nuori vielä. Ei minullakaan ollut poikaystävää 16-vuotiaana. Poika on myös hieman ujo, voisiko siitä johtua, että halusi suudella kaveriansa kun ei ole ketään tyttöä, jota suudellla? Toivoisin pojasta ihan heteroa...elämä silloin paljon helpompaa.

Ainakin sulla on arvot kohdallaan, tottavie. Mikä ennen oli hävettävää, siitä onkin tullut nykyään ihmisille kunnia!!! Menepääs asiasta keskustelemaan poikasi kanssa, kerro mitä näit ja kysy suoraan onko hän homo. Kerro myös, että jos et hyväksy homoutta ja sitä ei suvaita -sen homouden harrastamista teidän kodissanne, mutta hän on silti teille YHTÄ rakas kuin aina ennenkin. Homo elämäntapaa et hyväksy mutta lasta rakastat kuten ennenkin!!!Eipä sille oikein voi mitään, kai?? *HUOKAUS* Eipä totisesti toivoisi omalle kohdalle...

 

[vieras]

Minulle tuli mieleen että jos ei tosiaan tyttökokemuksia ole, niin niitä voi viivästyttää myös epävarmuus mm. noissa suutelutaidoissa. Jos on sitten samaa murehtineen kaverin kanssa päätynyt treenaamaan, niin ei sen nyt luulisi maailmanloppu olevan, vaikkakin järkytys kuitenkin.

 

[vieras]

Miksi ap:ta yritetään syyllistää siitä, että toivoisi poikansa olevan hetero? Eikö muka kukaan muu ole nähnyt, miten helvetin vaikeaa homon elämä tässä yhteiskunnassa voi olla?

Niinpä, ja kyllä muakin (jossain vaiheessa alkujärkytyksen jälkeen) mietityttäisi mitä meistä juorutaan. Ei ole kiva olla juorun kohteena, varsinkaan nuoren teinin.

Ja siis tottakai saa järkyttyä. On se kumma, kun kaikki pitäisi ihan vaan purematta niellä nykyään.

sitten varmaan järkytyt lapsen silmien väristä? Vasenkätisyydestä? Sukupuolesta? Homous on ihan näihin verrattavissa oleva ominaisuus. Purematta nekin pitää niellä.

 

[Phoebsi]

Miksi ap:ta yritetään syyllistää siitä, että toivoisi poikansa olevan hetero? Eikö muka kukaan muu ole nähnyt, miten helvetin vaikeaa homon elämä tässä yhteiskunnassa voi olla?

Niinpä, ja kyllä muakin (jossain vaiheessa alkujärkytyksen jälkeen) mietityttäisi mitä meistä juorutaan. Ei ole kiva olla juorun kohteena, varsinkaan nuoren teinin.

Ja siis tottakai saa järkyttyä. On se kumma, kun kaikki pitäisi ihan vaan purematta niellä nykyään.

sitten varmaan järkytyt lapsen silmien väristä? Vasenkätisyydestä? Sukupuolesta? Homous on ihan näihin verrattavissa oleva ominaisuus. Purematta nekin pitää niellä.

No ei ole kyllä noihin verrattavissa, älä viitsi naurattaa. Ja siis järkytys on luonnollinen reaktio kun jotain yllättävää tapahtuu, siis ihan yhtä luonnolista kuin homouskin on. Vai?

 

[@7]

Tällaista ei kyllä kenellekään toivoisi.

mitä et siis toivoisi kenellekään. ilmeisesti tervettä, onnellista, ensi kertaa rakastunutta rohkeaa poikaa, joka uskaltaa olla avoimesti oma itsensä, eikä välitä ahdasmielisten ihmisten mielipiteistä vaan rakastaa juuri sitä henkilöä ketä sydän tahtoo rakastaa. poika voi saada kaiken mitä ikinä olet hänelle toivonut, rakkauden, oman perheen, oman kodin, hyvän tulevaisuuden. ainoa synkkä pilvi nyt hänen edessään on ahdasmieliset vanhemmat jotka ei lastaan hyväksy hieman valtaväestöstä poikkeavana. minä olen ylpeä sinun lapsestasi

Homoudessa ei ole kerrassaan mitään kunnioitettavaa, kiitettävää tai kaunista. Kukaan ei ole puhunut siitä että LAPSESTA EI TYKKÄISI JOS OLISI HOMO!!! Jos lapsi varastaa kaupasta, niin TOKI LAPSI ON ÄÄRIMMÄISEN RAKAS EDELLEENKIN, ei toki hyväksy varastamista mutta rakas on silti. Vaikka jos itellä ois poika ja se ois homo niin rakastaisin häntä niin että sattuu..osoittaisin hänelle kaikilla tavoin että rakastan häntä edelleenkin ja että hän on tärkeä!!! Kyllähän arvoni tietäisi ja mielipiteeni -olisihan hän nähnyt ja tiedostanut ne aina mitä olen mieltä, turha mun olisi niitä tuputtaaja vaahdota hänelle asiasta sen kummemmin, mutta rakkautta osoittaisin hänelle ja hänen homo -pokakaverillensa, vaikken heidän elämäntapaansa hyväksyisi, mutta rakkaita silti olisivat..kaikesta huolimatta!!!

 

[vieras]

Miksi ap:ta yritetään syyllistää siitä, että toivoisi poikansa olevan hetero? Eikö muka kukaan muu ole nähnyt, miten helvetin vaikeaa homon elämä tässä yhteiskunnassa voi olla?

Niinpä, ja kyllä muakin (jossain vaiheessa alkujärkytyksen jälkeen) mietityttäisi mitä meistä juorutaan. Ei ole kiva olla juorun kohteena, varsinkaan nuoren teinin.

Ja siis tottakai saa järkyttyä. On se kumma, kun kaikki pitäisi ihan vaan purematta niellä nykyään.

sitten varmaan järkytyt lapsen silmien väristä? Vasenkätisyydestä? Sukupuolesta? Homous on ihan näihin verrattavissa oleva ominaisuus. Purematta nekin pitää niellä.

No ei ole kyllä noihin verrattavissa, älä viitsi naurattaa. Ja siis järkytys on luonnollinen reaktio kun jotain yllättävää tapahtuu, siis ihan yhtä luonnolista kuin homouskin on. Vai?

Kyllä se vain on. Synnynnäinen ominaisuus siinä missä nuo muutkin. Homoutta ei opita tai sitä ei voi valita. Se joko on tai ei. Ihan niinkuin heterouskin.

Kyllä, myös tunteet ovat luonnollisia. Kaikkea ei vaan pidä näyttää sille lapselle, varsinkaan järkytystä/pettymystä tällaisessa asiassa, mihin lapsi ei itse voi vaikuttaa.

 

[joo-o]

Minä kyllä olisin järkyttynyt,sillä olen todellakin niin ahdasmielinen että en hyväksy kuin perinteisen perhemallin ja niihin ei homo- ja lesboliitot mahdu=/. Jos omat lapseni osoittautuisivat poikkeaviksi,niin silloin voisi olla tiukka neuvottelun paikka. Mutta edelleenkään en hyväksy kuin heterosuhteet.

 

[Turbojurpo]

Huh, verrata nyt homoutta varasteluun. Verrata sitä, mitä on, siihen, mitä tekee. Varastelijan pitää vain alkaa harrastaa jotain muuta yhtä jännittävää, mutta jos homo ei saa toteuttaa homouttaan, niin hänet on tuomittu elämään ilman rakkautta. Siinä on vissi ero.

 

[zxc]

Miksi ap:ta yritetään syyllistää siitä, että toivoisi poikansa olevan hetero? Eikö muka kukaan muu ole nähnyt, miten helvetin vaikeaa homon elämä tässä yhteiskunnassa voi olla?

Niinpä, ja kyllä muakin (jossain vaiheessa alkujärkytyksen jälkeen) mietityttäisi mitä meistä juorutaan. Ei ole kiva olla juorun kohteena, varsinkaan nuoren teinin.

Ja siis tottakai saa järkyttyä. On se kumma, kun kaikki pitäisi ihan vaan purematta niellä nykyään.

Järkyttyä saa, eikä tarvitse niellä, mutta sen jälkeen on syytä miettiä, mikä kuitenkin on tärkeintä. Se, että poika on onnellinen ja tietää, että äiti rakastaa häntä homoudesta huolimatta. Tottakai mietityttää myös juorut yms, mutta mitäs juoruamista loppujen lopuksi homoudessa on. "Sen poika on homo!" No niin on. Vaikeuksia voi tulla, mutta kukaan ei kai selviä tästä elämästä ilman niitä. On vain mentävä eteenpäin. Vai mikä olisi vaihtoehto?

 

[@7]

Jos se ettei hyväksy homoutta itse ja sitten tämän vuoksi alkaa vaahdota asiasta lapsillensa jotka olisivat homoja niin ei olisi mitään järkeä -se rikkoisi välejä, tulehduttaisi niitä ja lopulta lapset eivät haluaisi pitää vanhempiinsa mitään yhteyttä.

Kaikista täkreintä on rakastaa ja välittää, se on se mikä eniten puhututtaa ja kolahtaa..että : "ahaa..äiti ei kyllä hyväksy homoutta, mutta silti yhä rakastaa mua...."
Ei Jeesuskaan tuominnut syntisiä ihmisiä, hän nimenomaan osoitti rakkautta eräälle huorallekkin jota kaikki muut pilkkasivat ja syyttivät... Jeesus vain rakasti, ja siihen meidätkin on kutsuttu!!! Ja raamatussa vielä sanotaan, ettemme SAA tuomita ja sillä tuomiolla millä toisia tuomitsemme niin meidät kerran tuomitaan...tuomitseminen ei rakenna, se ei luo yhteyttä, se rikkoo hajoittaa ja etäännyttää ja haavoittaa. Se joka tuomitsee kokee olevansa parempi ja yläpuolella....et täytyy vaan todeta että asia on näin, mutta sen kanssa on opittava elämään ...!

 

[vieras]

Minä kyllä olisin järkyttynyt,sillä olen todellakin niin ahdasmielinen että en hyväksy kuin perinteisen perhemallin ja niihin ei homo- ja lesboliitot mahdu=/. Jos omat lapseni osoittautuisivat poikkeaviksi,niin silloin voisi olla tiukka neuvottelun paikka. Mutta edelleenkään en hyväksy kuin heterosuhteet.

Mistä niissä neuvotteluissa neuvoteltaisiin? Homous ei ole valinta.

 

[Phoebsi]

Miksi ap:ta yritetään syyllistää siitä, että toivoisi poikansa olevan hetero? Eikö muka kukaan muu ole nähnyt, miten helvetin vaikeaa homon elämä tässä yhteiskunnassa voi olla?

Niinpä, ja kyllä muakin (jossain vaiheessa alkujärkytyksen jälkeen) mietityttäisi mitä meistä juorutaan. Ei ole kiva olla juorun kohteena, varsinkaan nuoren teinin.

Ja siis tottakai saa järkyttyä. On se kumma, kun kaikki pitäisi ihan vaan purematta niellä nykyään.

Järkyttyä saa, eikä tarvitse niellä, mutta sen jälkeen on syytä miettiä, mikä kuitenkin on tärkeintä. Se, että poika on onnellinen ja tietää, että äiti rakastaa häntä homoudesta huolimatta. Tottakai mietityttää myös juorut yms, mutta mitäs juoruamista loppujen lopuksi homoudessa on. "Sen poika on homo!" No niin on. Vaikeuksia voi tulla, mutta kukaan ei kai selviä tästä elämästä ilman niitä. On vain mentävä eteenpäin. Vai mikä olisi vaihtoehto?

Niin, mä vaan yritän sanoa että kaikki reaktiot on aika luonnolisia ja sallittuja. Eikä siinä auta muu kuin mennä eteenpäin, mutta myös vanhempien tunteet on aitoja ja todellisia, mitä ne sitten ikinä onkaan. Aika ahdistavaa jos joku on huolissaan jostakin ja sanotaan että se on väärin ja että kaikki pitää ajattelematta hyväksyä, muuten on huono ihminen.

 

[@7]

Huh, verrata nyt homoutta varasteluun. Verrata sitä, mitä on, siihen, mitä tekee. Varastelijan pitää vain alkaa harrastaa jotain muuta yhtä jännittävää, mutta jos homo ei saa toteuttaa homouttaan, niin hänet on tuomittu elämään ilman rakkautta. Siinä on vissi ero.

Vertasin sen vuoksi homoutta varasteluun, että ihmiset täällä ymärtäisivät sen seikan, että homo lastakin voi rakastaa, siitä huolimatta vaikka ei hyväksyisi homoutta, sen vuoksi tuo ESIMERKKI!!!!!! älyhoi!!

 

[Turbojurpo]

Aika munkki pojalla muuten pienellä paikkakunnalla käynyt, kun oli löytänyt toisen jonka kanssa söpöillä.

 

[vieras]

Minä kyllä olisin järkyttynyt,sillä olen todellakin niin ahdasmielinen että en hyväksy kuin perinteisen perhemallin ja niihin ei homo- ja lesboliitot mahdu=/. Jos omat lapseni osoittautuisivat poikkeaviksi,niin silloin voisi olla tiukka neuvottelun paikka. Mutta edelleenkään en hyväksy kuin heterosuhteet.

Joo, nää on mahtavia et tällasia ihmisiä vieläkin on. Jos lapsesi sattuisi olemaan homoseksuaali, niin sitä et "neuvottelemalla" pystyisi muuttamaan, koska sellaiseksi hän olisi syntynyt, tai luoja olisi luonut jos satut uskonnollinen olemaan.

 

[asian vierestä]

Jos se ettei hyväksy homoutta itse ja sitten tämän vuoksi alkaa vaahdota asiasta lapsillensa jotka olisivat homoja niin ei olisi mitään järkeä -se rikkoisi välejä, tulehduttaisi niitä ja lopulta lapset eivät haluaisi pitää vanhempiinsa mitään yhteyttä.

Kaikista täkreintä on rakastaa ja välittää, se on se mikä eniten puhututtaa ja kolahtaa..että : "ahaa..äiti ei kyllä hyväksy homoutta, mutta silti yhä rakastaa mua...."
Ei Jeesuskaan tuominnut syntisiä ihmisiä, hän nimenomaan osoitti rakkautta eräälle huorallekkin jota kaikki muut pilkkasivat ja syyttivät... Jeesus vain rakasti, ja siihen meidätkin on kutsuttu!!! Ja raamatussa vielä sanotaan, ettemme SAA tuomita ja sillä tuomiolla millä toisia tuomitsemme niin meidät kerran tuomitaan...tuomitseminen ei rakenna, se ei luo yhteyttä, se rikkoo hajoittaa ja etäännyttää ja haavoittaa. Se joka tuomitsee kokee olevansa parempi ja yläpuolella....et täytyy vaan todeta että asia on näin, mutta sen kanssa on opittava elämään ...!

Muuten hyvä,mutta kun nyt siteeraat Raamattua, niin homous oli yksi ainoita asioita jotka ovat Jumalalle kauhistus ja kadottava synti. Jos ihminen haluaa uskova niin silloin täytyy tehdä parannus ja hyljätä homouden synti. Uskova saa toki rakastaa homoa,mutta täytyy myös sanoa että teko ei ole hyväksyttävä.

 

[Turbojurpo]

Muuten hyvä,mutta kun nyt siteeraat Raamattua, niin homous oli yksi ainoita asioita jotka ovat Jumalalle kauhistus ja kadottava synti. Jos ihminen haluaa uskova niin silloin täytyy tehdä parannus ja hyljätä homouden synti. Uskova saa toki rakastaa homoa,mutta täytyy myös sanoa että teko ei ole hyväksyttävä.

Yksi hyvä syy heittää vesilintua mokomalla kirjalla. Älköön mikään homeinen opus sanelko, mitä pitää läheisistään ajatella.

 

[joo-o]

Minä kyllä olisin järkyttynyt,sillä olen todellakin niin ahdasmielinen että en hyväksy kuin perinteisen perhemallin ja niihin ei homo- ja lesboliitot mahdu=/. Jos omat lapseni osoittautuisivat poikkeaviksi,niin silloin voisi olla tiukka neuvottelun paikka. Mutta edelleenkään en hyväksy kuin heterosuhteet.

Joo, nää on mahtavia et tällasia ihmisiä vieläkin on. Jos lapsesi sattuisi olemaan homoseksuaali, niin sitä et "neuvottelemalla" pystyisi muuttamaan, koska sellaiseksi hän olisi syntynyt, tai luoja olisi luonut jos satut uskonnollinen olemaan.

Mä en usko että ihminen on syntymästään homoseksuaali,vaan se on opittu tapa josta voi päästä eroon. Ketään ei luoja ole homoksi luonut,miksi olisi kun kerran tuomitsee itse homouden?

 

[joo-o]

Minä kyllä olisin järkyttynyt,sillä olen todellakin niin ahdasmielinen että en hyväksy kuin perinteisen perhemallin ja niihin ei homo- ja lesboliitot mahdu=/. Jos omat lapseni osoittautuisivat poikkeaviksi,niin silloin voisi olla tiukka neuvottelun paikka. Mutta edelleenkään en hyväksy kuin heterosuhteet.

Mistä niissä neuvotteluissa neuvoteltaisiin? Homous ei ole valinta.

Meillä kyllä olisi=)

 

[vieras]

Minä kyllä olisin järkyttynyt,sillä olen todellakin niin ahdasmielinen että en hyväksy kuin perinteisen perhemallin ja niihin ei homo- ja lesboliitot mahdu=/. Jos omat lapseni osoittautuisivat poikkeaviksi,niin silloin voisi olla tiukka neuvottelun paikka. Mutta edelleenkään en hyväksy kuin heterosuhteet.

Joo, nää on mahtavia et tällasia ihmisiä vieläkin on. Jos lapsesi sattuisi olemaan homoseksuaali, niin sitä et "neuvottelemalla" pystyisi muuttamaan, koska sellaiseksi hän olisi syntynyt, tai luoja olisi luonut jos satut uskonnollinen olemaan.

Mä en usko että ihminen on syntymästään homoseksuaali,vaan se on opittu tapa josta voi päästä eroon. Ketään ei luoja ole homoksi luonut,miksi olisi kun kerran tuomitsee itse homouden?

Eli säkin voisit oppia helposti pois heteroseksuaalisista tavoistasi ja ryhtyä homoseksuaaliksi kun vaan tarpeeksi haluaisit?