Yritän tukea ja olla mukana miehen veljen avovaimon raskaudessa, mutta...

[melis_sa]

Toinen asia:

Minusta tuntuu toisinaan vähän kummallista tällä palstalla, että toisen kertomaa asiaa ei kertakaikkiaan oteta sellaisena vastaan kuin on tarkoitettu.
Toinen kertoo ihan asiallisesti oman kokemuksensa ja perustelunsakin asialleen, mutta miksei sitä voida uskoa? Aletaan vääristelemään jne, ja sittempä hyvä aloitus meneekin näitten ihmeellisyyksien paikkailuun. Ja eihän sellainen ketään "palvelekaan" enää.

Tässä oli hyvä esimerkki miten turhaan energiaa voi mennä. Vai olenko ihan väärässä?

(Anteeksi jos tämä tulee nyt väärään paikkaan Paha mieli.)

 

[hannamaria]

Mitä tuo leveily ja vähättely konkreettisesti on?

Esimerkiksi:
"Voi että, kyllä hävettäis jos oisin tehnyt niinku sä!" (Sairastuin, kun olisi pitänyt olla työhaastattelu)
"Appi ja anoppi ostivat taas sitä ja tätä, tämmösenkin halusivat ostaa minulle kun kerran minä olen se, joka ensimmäisen lapsenlapsen heille antaa!"
"Appi antoi tällaisen, te ette varmaan ole saaneet..."
"Anoppi on lähes koko ajan meillä, ei ilmeisesti viihdy teidän kanssa vai johtuuko siitä että me saadaan se heidän eka lapsenlapsi?""En usko, että sun kannattaa nyt soittaa anopille, se on vaan tän vauvan perään!"
"Ethän sä tiedä mitään raskaudesta tai lapsista!" (Säälivästi. No, tiedän kyllä, toki en samalla tavalla kuin äidit itse, enkä väitäkään tietäväni esimerkiksi paremmin)
"Ihanaa ku anoppi ja appi ostelee meille kaikkea ja ovat tehneet selväksi et arvostavat MEITÄ!"

En jaksa muistella enempää. Näissä tilanteissa kommentit ovat tarkoitettu selvästi loukkaukseksi. Osan olen antanut mennä läpi korvien, mutta kun vähän väliä tulee "iskuja", hyvin harvoin sieltä suusta pääsee ulos mitään mukavaa.

Jos se onkin kateellinen sulle kun anoppi antaa teidän elää omaa elämäänsä. Mua ainakin ahdistaisi moinen yhteydenpito. Siis jos se on oikeesti ihan jatkuvaa

 

[Paha mieli]

minkä ikäinen miehen veljen avovaimo on? etä minkä ikäinen olet itse?

Avovaimo on 27-vuotias, minä 23.

Käsittämätöntä käyttäytymistä tuon ikäiseltä ihmiseltä. Käyttäytyykö hän samalla tavalla muita kohtaan?
Mä sanoisin, et anna olla omissa oloissaan.

Ei käyttäydy. Tai ainakaan sen perusteella, mitä itse olen nähnyt ja mitä tiedän. Johtuisiko sitten siitä, että hän kokee minut jotenkin kilpailijakseen (onko ihan typerä ajatus??) ja nyt kokee olevansa voittaja. Tai jotain vastaavaa? Ainakin on saanut mulle tosi pahan mielen aikaan, mutta ehkä sekin on hänen tarkoituksensa, ei kai kukaan niin hölmö ole, ettei näe ja tajua minkä fiiliksen tuolla käytöksellä saa aikaan. Mutta tuskin paljon käytöstään muuttaa.

 

[ellen]

Älä tuppaa ellei kerran tykkää!

NÄIN JUURI !!

 

[Aaban]

No mikset sano hänelle suoraan, että ei sinua haittaa ollenkaan vaikka isovanhemmat ostelevat vauvalle tavaroita ja ovat siitä kiinnostuneita. Että heillä nyt on sellainen elämänvaihe ja teillä toisenlainen, mutta entä sitten...

 

[mietin tässä]

no niin olitkin ehtinyt jo vastata. mietin kyllä ensin että jos tuo miehen veljen avokki on kovin nuori, mutta 27 on jo aikuinen. ainakin useasti...
voihan tässä sitten olla toki sellaista sinun väheksymistä sen takia että olet häntä nuorempi, vaan etpä taida olla vähempi kympsempi aikas lapselliselta kuullostaa tuo nainen
mutta mutta älä siitä välitä. jotkut ihmiset vain ovat k*sipäitä ja eipä niistä kannata välittää.
voihan olla että naisella itsellään on jotain traumoja menneisyydestä?
koita vain pitää asialliset välit tähän ihmiseen ja viettää aikaa oikeiden ystävien kanssa.
kyllä sinäkin varmasti saat sen oman nyytin vielä <3

 

[näinpä]

Mitä tuo leveily ja vähättely konkreettisesti on?

Esimerkiksi:
"Voi että, kyllä hävettäis jos oisin tehnyt niinku sä!" (Sairastuin, kun olisi pitänyt olla työhaastattelu)
"Appi ja anoppi ostivat taas sitä ja tätä, tämmösenkin halusivat ostaa minulle kun kerran minä olen se, joka ensimmäisen lapsenlapsen heille antaa!"
"Appi antoi tällaisen, te ette varmaan ole saaneet..."
"Anoppi on lähes koko ajan meillä, ei ilmeisesti viihdy teidän kanssa vai johtuuko siitä että me saadaan se heidän eka lapsenlapsi?""En usko, että sun kannattaa nyt soittaa anopille, se on vaan tän vauvan perään!"
"Ethän sä tiedä mitään raskaudesta tai lapsista!" (Säälivästi. No, tiedän kyllä, toki en samalla tavalla kuin äidit itse, enkä väitäkään tietäväni esimerkiksi paremmin)
"Ihanaa ku anoppi ja appi ostelee meille kaikkea ja ovat tehneet selväksi et arvostavat MEITÄ!"

En jaksa muistella enempää. Näissä tilanteissa kommentit ovat tarkoitettu selvästi loukkaukseksi. Osan olen antanut mennä läpi korvien, mutta kun vähän väliä tulee "iskuja", hyvin harvoin sieltä suusta pääsee ulos mitään mukavaa.

Jos se onkin kateellinen sulle kun anoppi antaa teidän elää omaa elämäänsä. Mua ainakin ahdistaisi moinen yhteydenpito. Siis jos se on oikeesti ihan jatkuvaa

Ja varsinkin sit kun vauva on syntynyt. Sitten voi olla eri ääni kellossa ja tämä vaimoke valittaa, kun ei saa olla sekuntiakaan rauhassa .

 

[OmituinenOtus]

Okei, edelliseen kommenttiini kommentoin ite ettei tuo tosiaan kuulosta pahaa tarkoittamatta touhottamiselta..

Anna olla koko naikkosen, haluaa vaan kylpeä huomiossa. Ole niinku et välittäis pätkääkää siitä leuhotuksesta, älä ainakaa ota näkyvästi nokkiis. Sehän on voitto sille, sitähän se hakee, että sää pahoittaisit mieles. Koeta parhaan kykys mukaan suhtauta yltiö-ystävällisesti koko touhuun sen minkä pakosta olette tekemisissä!

 

[Paha mieli]

No mikset sano hänelle suoraan, että ei sinua haittaa ollenkaan vaikka isovanhemmat ostelevat vauvalle tavaroita ja ovat siitä kiinnostuneita. Että heillä nyt on sellainen elämänvaihe ja teillä toisenlainen, mutta entä sitten...

Olen sanonut. Tai siis en nyt ihan noilla sanoilla, mutta siis tehnyt selväksi että minusta on pikemminkin ihanaa että appivanhemmat ovat tukena, kuin entä jos asia olisi päinvastoin. Ja olen kyllä ihastellut appivanhempien ostamia tavaroita ja muistuttanut kuinka hienoa on, että niin auttavat. Eli yrittänyt olla noteeraamatta sitä pahansuopaisuutta, mikä liian usein keskustelua hallitsee.

PAINOTAN, että minua ei haittaa myöskään tavaroiden esittely tai vastaava, vaan siihen liittyvä selkeä leveily, ylimielisyys ja minun vähättelyni, kuten sanottu.

 

[nirri]

Mitä tuo leveily ja vähättely konkreettisesti on?

Esimerkiksi:
"Voi että, kyllä hävettäis jos oisin tehnyt niinku sä!" (Sairastuin, kun olisi pitänyt olla työhaastattelu)
"Appi ja anoppi ostivat taas sitä ja tätä, tämmösenkin halusivat ostaa minulle kun kerran minä olen se, joka ensimmäisen lapsenlapsen heille antaa!"
"Appi antoi tällaisen, te ette varmaan ole saaneet..."
"Anoppi on lähes koko ajan meillä, ei ilmeisesti viihdy teidän kanssa vai johtuuko siitä että me saadaan se heidän eka lapsenlapsi?"
"En usko, että sun kannattaa nyt soittaa anopille, se on vaan tän vauvan perään!"
"Ethän sä tiedä mitään raskaudesta tai lapsista!" (Säälivästi. No, tiedän kyllä, toki en samalla tavalla kuin äidit itse, enkä väitäkään tietäväni esimerkiksi paremmin)
"Ihanaa ku anoppi ja appi ostelee meille kaikkea ja ovat tehneet selväksi et arvostavat MEITÄ!"

En jaksa muistella enempää. Näissä tilanteissa kommentit ovat tarkoitettu selvästi loukkaukseksi. Osan olen antanut mennä läpi korvien, mutta kun vähän väliä tulee "iskuja", hyvin harvoin sieltä suusta pääsee ulos mitään mukavaa.

Miehesi veljen vaimo on vain vailla huomiota ja nyt kun sitä saa, hän haluaa kaikille sen näyttää ja tuntee olevansa nyt erityisasemassa. Ole sinä edelleen oma vahva itsesi äläkä anna toisen itsensä pönkkittämisen masentaa itseäsi vaan anna sen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Sinä tiedät olevasi anopillesi yhtä tärkeä kuin toinen miniä, joten sinun ei tarvitse pönkittää sitä noin rumasti =)

No tämän seurauksena olen alkanut jo tosissani pohtia, että olenko sittenkään anopille tärkeä. Entä jos jäämmekin lapsettomiksi, voiko lapset olla tärkeyden mitta sitten loppupeleissä? Entä jos saamme lapsia, ovatko he isänsä puolen isovanhemmille enää mitään, kun eivät ole niitä ensimmäisiä kullanmuruja...

Itse pääasiaa kommentoimatta tuli mieleen tuosta lasten lasten tärkeydestä isovanhemmille. Meillä on 2 lasta, miehen veljellä 3. He asuvat lähellä isovanhempia,me toosi kaukana. Meidän lasten synttärit unohtuu yleensä aina eikä heillä ole etäisyydestä johtuen muutenkaan koskaan samanlainen suhde kuin miehen veljen lapsilla ja isovanhemmilla keskenään on. Itse meitä ei harmita, osataan elää sen kanssa. Voitaishan meki lähempänä asua vaan kun ei haluta. Mutta, joskus isompina lapsista voisi olla kiva, jos isovanhemmat muistais edes ne synttärit. Siinä vaiheessa kun muksut alkaa enempi ymmärtää. Ei lahjan ison tarvi olla, vaikka edes kortti tai puhelinsoitto. Joskus taitaa olla vaan niin, etteivät lapsenlapset ole koskaan aina ihan samalla viivalla, syystä tai toisesta. Harmihan se on, ettei kaikki isovanhemmat osaa olla tasapuolisia, mutta ei auta olla kovin herkkähipiäinen. Antaa vaan mennä asioiden korvast asisään ja toisesta ulos. Onhan sitä elämää muutakin kuin appien ja anoppien / lasten isovanhempien kanssa.

 

[Aniida]

:hug: oli kuka tahansa täällä mitä mieltä tahansa, musta toi kuulostaa tosi inhottavalta. Itse olimme ne jotka "ekana" sai kummienkin vanhempien ekan lapsen lapsen. Mutta emmä edes ajattelut sitä sillon. Olin innoissani siitä että ME saatiin vauva meidän perheeseen, en sitä että HE saavat ensimmäisen lapsen lapsen.

Jos olisin ap niin sanoisin aika suoraan tälle naiselle, että "tiedätkö, tollanen loukkaa mua aika paljon. Että itse kullakin on tässä takana enemmän tai vähemmän onnistuneita yrityksiä ja että mä yritän olla sun tukena tässä raskaudessa, yrittäsisit sinäkin olla minun tukena" siis ystävällisesti mutta jämäkästi niine ttä toinen ymmärtää että sua loukkaa. Musta tää sun käly käyttäytyy pahasti.

 

[hannamaria]

:hug: oli kuka tahansa täällä mitä mieltä tahansa, musta toi kuulostaa tosi inhottavalta. Itse olimme ne jotka "ekana" sai kummienkin vanhempien ekan lapsen lapsen. Mutta emmä edes ajattelut sitä sillon. Olin innoissani siitä että ME saatiin vauva meidän perheeseen, en sitä että HE saavat ensimmäisen lapsen lapsen.

Jos olisin ap niin sanoisin aika suoraan tälle naiselle, että "tiedätkö, tollanen loukkaa mua aika paljon. Että itse kullakin on tässä takana enemmän tai vähemmän onnistuneita yrityksiä ja että mä yritän olla sun tukena tässä raskaudessa, yrittäsisit sinäkin olla minun tukena" siis ystävällisesti mutta jämäkästi niine ttä toinen ymmärtää että sua loukkaa. Musta tää sun käly käyttäytyy pahasti.

Mä en sanoisi puupäälle noin. Ajattelisi sanojan olevan kateellinen onnestaan

 

[Paha mieli]

Itse koen, että paras olla vain hiljaa. Jättäytyä suosiolla ihan taka-alalle, säilyttää kuitenkin jonkinlaiset viileähköt välit.

 

[Pikku Palleroinen]

Minun suvussa ja kaveri piirissä on muutama tollainen ihminen :headwall: Ja tiedän miten raivostuttavaa se on kun ne vähättelee ja siis kai sitä kehumista joskus jaksaa mutta kun se on joka tavaran kohalla samaa...Koita jaksaa ei kai siihen muu auta :hug:

 

[Maija ja poijjaat]

Tai toivotaan, että käy kuten meille. Esikoinen oli appivanhemmille 1. lapsenlapsi ja koko raskausajan olivat tohkeissaan ja onneissaan, mutta kun vauva syntyi, loppui kiinnostus. Kävivät 5km päästä katsomassa pienokaista puolen vuoden aikana 2 kertaa ja joululahjaakaan ei eka lapsenlapsi saanut. Kahden vuoden jälkeen esikoinen on ollut pari kertaa muutaman tunnin pätkän hoidossa mummolassa, toisilla isovanhemmilla, joilla jo 5 lastenlasta, on n. kerran kuussa yökylässäkin...

Mä kyllä luulen, että ap:n tilanteessa tuo veljen vaimo on pelännyt, että nämä toiset ehtivät saada lapsen ennen heitä ja nyt kun itse "ehtivät" ensin, on tavallaan voittanut jonkun itsenäisen kilpailun... :headwall: Mä saattaisin sanoa aika rumastikin tuollaisiin kommentteihin tai ainkin kysyä, että mitä tarkoittaa niillä? Ja ehkä lisätä, että onneksi itsellä on vuosia aikaa niitä lapsia hankkia ja että ehkäpä itsellä tuon vaimon ikäisenä saattaa olla useampikin lapsi. Ja kiva kun saa sitten heiltä kaikki vauvantarvikkeet käytettyinä ja kierrätettyinä :kieh:

 

[koiramamma]

Mä kanssa saattaisin heittäytyä tyhmäksi ja kysyä mitä tarkoittaa
Etenkin jos näin hyvällä maulla saisin ihmisen itsensä nolaamaan itsensä niin vähään aikaa ei niitä kommentteja luultavammin tulisi. Taitaa tämä toinen miniä tietää että olet kiltti ja "väistät" ja siksi käyttää sikailevasti tilannetta hyväksi (älä kysy miksi näin tekee? ) mutta jos sanot nätisti jotain takaisin mistä hämmentyy tai nolostuu saattaa alkaa käyttäytyä. Joskus kannattaa vähän napautella takaisin, jos paikalla vielä olisi muita niin aina parempi! Siinähän selittelisi... :kieh:
Sympatiat kaiketi hormoonihuuruisesta sukulaisesta!

 

[Lilya]

Mä en nähnyt noissa sun kertomissa esimerkeissä mitään pahaa tai ilkeää, tietysti riippuu vähän missä yhteydessä ja vaikea sanoa kun ei tilannetta tiedä. Tosin ehkä vähän tahdittomia nuo lausahdukset, mutta tottahan se on että ensimmäisen lapsenlapsen kanssa isovanhemmat ostelevat kaikkea ja ovat vähän eri tavalla innoissaan ja on se ihan luonnollista. Itse olen varmaan omalle kälylleni (oliks käly se veljen sisko?) puhunut vähän samanlaisia juttuja. Jotkut ovat raskauden aikana todella, todella herkkiä ja itse ainakin tietoisesti siksi välttelin odotusaikana sellaisia ihmisiä jotka saivat mut hermostumaan. Esim. mieheni sisko neuvoi koko ajan (hänkin lapseton) raskauteen ja vauvaan liittyvissä asioissa ja päti koko ajan kaikella mikä liittyy raskauteen. Arvosteli isoa raskausvatsaa ym... Ei hän sitä pahalla tehnyt, mutta kun olin herkillä niin otin sen niin tahtomattani. Voisiko syynä olla joku tällainen?

 

[Lilya]

Tai toivotaan, että käy kuten meille. Esikoinen oli appivanhemmille 1. lapsenlapsi ja koko raskausajan olivat tohkeissaan ja onneissaan, mutta kun vauva syntyi, loppui kiinnostus. Kävivät 5km päästä katsomassa pienokaista puolen vuoden aikana 2 kertaa ja joululahjaakaan ei eka lapsenlapsi saanut. Kahden vuoden jälkeen esikoinen on ollut pari kertaa muutaman tunnin pätkän hoidossa mummolassa, toisilla isovanhemmilla, joilla jo 5 lastenlasta, on n. kerran kuussa yökylässäkin...

Mä kyllä luulen, että ap:n tilanteessa tuo veljen vaimo on pelännyt, että nämä toiset ehtivät saada lapsen ennen heitä ja nyt kun itse "ehtivät" ensin, on tavallaan voittanut jonkun itsenäisen kilpailun... :headwall: Mä saattaisin sanoa aika rumastikin tuollaisiin kommentteihin tai ainkin kysyä, että mitä tarkoittaa niillä? Ja ehkä lisätä, että onneksi itsellä on vuosia aikaa niitä lapsia hankkia ja että ehkäpä itsellä tuon vaimon ikäisenä saattaa olla useampikin lapsi. Ja kiva kun saa sitten heiltä kaikki vauvantarvikkeet käytettyinä ja kierrätettyinä :kieh:

Näin kävi meilläkin vaikka odotusaikana miehen vanhemmat olivat aivan innoissaan. Nyt eivät muista enää edes lapsen syntymäpäivää (ja siis hän on vasta vuoden vanha)