Muuten sitä puimatta, onko kirjoittelu tänne oikea ratkaisu niin sanonpa vain, että miehet monesti ovat heikompia tuollaisissa asioissa kun naiset. En tiedä, ymmärtääkö kukaan, mitä ajan takaa, mutta niin minä ajattelen.
Se on helppo äitinä sanoa, että miksi teki niin, kun kuitenkin lapset jäivät. Monella äidillä se äidinrakkaus on jotakin niin voimakasta, että sitä ajattelee ainakin silloin, kun oma perhe voi hyvin ja ollaan onnellisia, että lapset menevät kaiken edelle, heidän takiaan jaksaa vaikka läpi kuoleman tai minkä vaan. Monet äidit ehdoitta asettavat lapsensa etusijalle, ainakin silloin, kun ei oikeasti tarvitse valita puolison ja lapsen väliltä. Tai jos ei taustalla ole mitään tragediaa. Helppo sanoa, kun lapset temmeltävät siinä näköpiirissä nytkin koko ajan, mies on töissä ja tulee kotiin kunhan kerkiää.
Mutta tilanteessa, jossa sitten menettää sen elämänkumppanin, sitä voi ihmisen mielelle tapahtua mitä vain. Voi masentua, voi seota, voi vaipua johonkin syvään tilaan, jossa ei osaa mitenkään järjellisesti ajatella asioita. Ja silloin kun tapahtuu niin, että se perheen äiti, joka on kenties ollut isoimmassa vastuussa niistä lapsista, kuolee, se voi olla isälle jotakin niin kamalaa, että päätyy ap:n kertomaan ratkaisuun. Kaipuu siihen puolisoon on niin kova, että se vie järjen. Ja se on kuitenkin monelle miehelle hyvin pelottavaa jäädä lasten kanssa yksin, etenkään jos ei olekaan suurta ja tukevaa tukiverkkoa siinä surun keskellä. Ja kyllä siinä varmasti helposti tulee ajatuksiin, että en koskaan voi korvata äitiä, en koskaan voi antaa uuttaa äitiä, samanaikaisesti lapset huutavat äidin perään sydäntä raastavasti. Ja miehet eivät kenties osaa sitä suruaan niin käsitellä, että pystyisivät oman surunsa keskellä kestämään vielä lastensakin surun, tietäen, että se äiti ei koskaan tule takaisin.
Mä ymmärrän miehen ratkaisun hyvin, osaan kuvitella hänen tuskansa siinä määrin, että ymmärrän miksi päätyi "helppoon" ja lopulliseen ratkaisuun. Väärin teki lapsiaan kohtaan, ja itsemurha ratkaisuna ei ole mikään järjellinen vaihtoehto, mutta kaikki eivät tuollaisessa tilanteessa pystykään järjellisiin tekoihin. Kamalaa lasten kannalta, kamala tarina ylipäätään.
Itse en kyllä voisi lapsia jättää tänne yksin, jos se vain minusta on kiinni.