en ole katkera mutta.. mennöö hermot kaverin raskauteen!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Neith"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

"Neith"

Vieras
siis jumalauta tekee tiukkaa olla sanomatta pahasti... |O
kaverini tietää että meillä on vaikeuksia saada lasta, ja kun se kertoi raskaudestaan niin oli kovasti varovainen jne. ja silloin sanoin että asia on ok, että ei ole mitään ongelmaa mun puolelta jne. ja ei oikeasti ole itse siitä raskaudesta..

mutta minen jaksa joka päivä puhua puhelimessa ja kuunnella kun toinen valittaa 30 kertaa kuinka hällä on paha olo, kuinka vois jo olla ohi koko raskaus, voisko jo synnyttää
että kuinka on kamalaa ja kyllästyttää jne.
se on viikolla 6 että siinä mielessä vois ihan hitusen rauhottua.. se on kertonut suurinpiirein kaikille jo raskaudestaan, ja sitä ulisee kun on paha olo..
saikkuakin se on jo hakenut kun ei töissä voi olla kun on paha olo..
ja minen ennää jaksa |O
 
No ehkä sun pitää sanoa sille ettei sulle saa puhua raskaudesta. Viikolla 6 lähes kaikki tiesi mun raskaudesta ja mulla oli todella paha olo ja kyllä mä sitä valittelin kaikille koska se oli ihan järkyttävää.
 
Sano nyt sille, että susta ei oo sittenkään kiva että puhuu raskaudesta.. Kun se nyt kerran elää siinä luulossa, että sua ei haittaa.

Pahoinvointia mulla ei juuri ollut, mutta kyllä mä nyt loppuraskaudesta aika paljon oon valittanut selästä ja närästyksestä ja vaikka mistä. Ja aika usein puhe kääntyy raskauteen, mutta musta se on aika ymmärrettävää kun se kuitenkin valtaa aika ison osan elämästä ja vaikeuttaa asioiden hoitamista.. Itse oon yrittänyt välttää raskaudesta puhumista (ainakin niiden kanssa jotka ei oo suunnilleen samassa tilanteessa), mutta sitten moni aina kyselee että miten oon jaksellut tms. niin siinä sitä sitten taas valitetaan vaivoista..:D
 
ymmärrän sua ihan oikeesti. me menetimme oman vauvamme loppuraskaudessa, ja eräs ystäväni (melkein tuli entinen ystävä) valitti ja valitti raskaudestaan ja huonosta olosta koko helvetin ajan. meillä oli lasketuissa ajoissa 7vkoa eroa silloin. silloin opin, että jos joskus vielä odotan, pidän pääni kiinni vaivoistani, valitan niistä lähinnä lääkärille ja neuvolassa. koskaan ei vo tietää, mitä kuulija on kokenut.
 
ymmärrän kyllä ap:n tuskastumisen koska jos itellä vaikeuksia saada lasta niin ei oo kiva kuunnella toisen valitusta pahoinvoinneista yms kun ite ottais sellaset ilolla jos vaan ois mahdollista. sun tosiaan kannattaa mainita kaverilles asiasta että et jaksa kuunnella purnausta tai sanot suoraan et sä kestäsit ilolla pahoinnit yms jos sen myötä sais lapsen. joskus ihmisten silmät vaan pitää avata siltä omalta navalta. ite syyllistyin aikanaan samanlaiseen vuodatukseen omasta raskaudesta kaverille joka oli vastikään saanu keskenmenon... fiksua, eikö?? : /
 
No ehkä sun pitää sanoa sille ettei sulle saa puhua raskaudesta. Viikolla 6 lähes kaikki tiesi mun raskaudesta ja mulla oli todella paha olo ja kyllä mä sitä valittelin kaikille koska se oli ihan järkyttävää.

ei kyse ole siitä etteikö saisi puhua raskaudesta, vaan siitä että 15min puhelun aikana kuulen n. 30 kertaa lauseet on niin paha olo, oksettaa, tää on ihan hirveetä :headwall:
kyllä mä tiedän mitä on raskauspahoinvointi, olen kyllä sen riemun kokenut.. mutta pitääkö sitä ulista kokoajan, ja sitten oikein hieroa sitä mun naamaan että hei olen raskaana ja tää on hirveetä kauheeta ja olispa jo ohi :kieh:
 
Ihana"kaveri" voisit vinkata sille että ei vielä kaikkea kannata jakaa, kuusi viikkoa aikaa maagiselle rajalle = KAIKKEA VOI SATTUA.

nim. keskenmenon 13 viikolla kokenut.
 
mikset sano suoraan kaverille, että voisit ottaa mielihyvin pahoinvoinnit ja kivut, kunhan vain saisit olla raskaana ja sitten vauvan. (jos kerran tietää teidän yrityksestä ja lapsettomuudesta..)

Mitähän kaverisi sitten sanoisi? luulisin, ettei enää kehtaisi valittaa niin paljoa...
 
Mulla on ollut kolmessa raskaudessa niin järjetöntä pahoinvointia ja oksentelua, että eipä ole tullut mieleenkään istua puhelimessa - ei vaan olisi pystynyt! Mutta toisilla on tapa hakea huomiota vaivojensa kautta. Valittaahan osa nuhassakin, miten ovat lähes kuoleman kielissä.
 
[QUOTE="jep jep";21891932]Ihana"kaveri" voisit vinkata sille että ei vielä kaikkea kannata jakaa, kuusi viikkoa aikaa maagiselle rajalle = KAIKKEA VOI SATTUA.

nim. keskenmenon 13 viikolla kokenut.[/QUOTE]

jees näin. t. nim kohtukuoleman vkolla 32 kokenut.
 
ja siis mä oikeasti olen ok sen itse raskauden suhteen, siis kysyn vointia ja olen ihan mukana siinä odotuksessa, niinkuin kaverin kuuluukin, eikä kaverin raskaus ole multa pois.. mä en vaan jaksa tota ulinaa joka sitten oiekin korostaa sitä että mä en ole raskaana vaikka haluaisin..

mä tiedän miten persiistä raskaus on, 24/7 ällötys,närästys jne mutta kait siinä vois jotain rajaa pitää siinä valituksessakin...
 
Kaverisi on vähän ajattelematon. Vaikka sanoit, että raskaus on ihan ok, ei se silti tarkoita sitä, että haluaisit päivät pääksytysten kuunnella valitusta aiheesta. Sano nätisti kaverillesi, että et ole oikein valmis ryöpytykseen aiheesta, ja pidä itse vähän etäisyyttä, kunnes kaverisi rauhoittuu asian kanssa. Paha olo tuossa vaiheessa tosiaan voi olla todella voimakasta, mutta ei se oikeuta ketään natkuttamaan asiasta jatkuvasti kavereilleen.

Kyllä mullakin oli tosi paha olo alkuraskaudessa, mutta puhuin siitä vain kaikkein lähimmille, enkä olisi piinannut sillä ystävää, jolla on asian suhteen vaikeuksia.
 
Sano nyt sille, että susta ei oo sittenkään kiva että puhuu raskaudesta.. Kun se nyt kerran elää siinä luulossa, että sua ei haittaa.

...

Eihän ap:ta itse raskaus haittaakaan mutta kuka tuollaista helvetinmoista ruikutusta jaksaa oikeasti kuunnella? Ja vasta viikko 6, tuohan vonkuu koko kaveripiirinsä ihan kyllästyksen suohon ennenkuin on raskaudessa loppusuoralla. Ellei sitten saa keskenmenoa jolloin tietenkin pääsee eroon kuvotuksestakin kun kerta ei enää jaksa koko raskautta... Mahtaako tuollainen valittaja jaksaa äitiyttäkään?

Pitäisi sitä nyt raskaana ollessakin silti osata senverran käyttäytyä ettei omia oksetuksiaan koko ajan jaarita sillä ei nuo kuvotukset muita kiinnosta.
 
se tietää kyllä tilanteemme, ja olen mä sillai nätisti sanonut että vaikka se on persiistä niin kyllä mä sen olon itselleni ottaisin ilomielin..
koitan ohjata puheenaihetta muihin asioihin, heikolla menestyksellä..
 
[QUOTE="BlondeMonsoon";21891965]Kaverisi on vähän ajattelematon. Vaikka sanoit, että raskaus on ihan ok, ei se silti tarkoita sitä, että haluaisit päivät pääksytysten kuunnella valitusta aiheesta. Sano nätisti kaverillesi, että et ole oikein valmis ryöpytykseen aiheesta, ja pidä itse vähän etäisyyttä, kunnes kaverisi rauhoittuu asian kanssa. Paha olo tuossa vaiheessa tosiaan voi olla todella voimakasta, mutta ei se oikeuta ketään natkuttamaan asiasta jatkuvasti kavereilleen.

Kyllä mullakin oli tosi paha olo alkuraskaudessa, mutta puhuin siitä vain kaikkein lähimmille, enkä olisi piinannut sillä ystävää, jolla on asian suhteen vaikeuksia.[/QUOTE]

No suoraan sanoen ei tuollaista vonkumista jaksaisi pitkään kunnella vaikkei olisi mitään lapsettomuusongelmiakaan...
 
se tietää kyllä tilanteemme, ja olen mä sillai nätisti sanonut että vaikka se on persiistä niin kyllä mä sen olon itselleni ottaisin ilomielin..
koitan ohjata puheenaihetta muihin asioihin, heikolla menestyksellä..

No hyvän tähen, jollei tajua vaikka sanotaan, niin älä kiusaa ittees puhumalla tuollaisen kanssa lainkaan puhelimessa. Voit sanoa, ettet nyt ehdi jutella tms. ja ottaa yhteyttä sitten, kun a)itse jaksat paremmin tai b)sitten kun kaveris ilmaisee, että muutakin aihetta olisi jutella. Kuulostaa siltä, että kaveri ei ole helpoimmasta päästä muutenkaan. En tiedä sinusta, mutta mä olen ainakin elämässäni alkanut karsimaan niitä ihmsiä, jotka ei voi ottaa ollenkaan toisia huomioon, miksi tuhlata kallisarvoista aikaa sellaisiin?
 
Mun kaveri ymmärs ku sanoin vaan, että "A) noille ei ei voi mitään. Tulossa pahempiakin juttuja. B) Mulle on vähän turha valittaa kun en itse tiedä miltä se tuntuu. Eti vaikka netistä helpotuskeinoja." Ei enää valittanut pahoinvoinnista. Kertoi kyllä edelleen kuulumiset ja nla-´käynnit jne :)
 
Onhan se rankkaa kuunnella kun on itsellä paha olo, voisihan se kaveri olla himpun hienotunteisempi. Voisthan siekin sanoo myös sen että olet onnellinen heidän puolestaan ja voitte puhua hänen raskaudesta, mutta et jaksa ihan koko ajan siitä jauhaa, kun on vähän arka aihe itselle.
 
Rupea sinä valittamaan menkkakivuista ja PMS-oireista joka käänteessä, niin ehkäpä kaverisi tajuaa, miten tympeää on kuunnella narinoita aiheesta, joka ei kosketa toista sillä hetkellä yhtään.
 

Yhteistyössä