kun kaipuu on kova..

["vierailija"]

päivittäin tulee sellanen tunne että kumpa mullakin olis joku jota rakastaa, joku jolle kertoa kaikki, joku joka rakastaa. En jaksa enään elää yksin. välillä tulee niin pahan mieli ja olo ku seuraa muitten onnea vierestä.(vaikka olen kyllä onnellinen niinden puolesta) toivottavasti mua ymmärtää edes joku.

 

["vierastus"]

Minä ymmärrän! Mulla on ihan samat tunteet. Jätetty ja petetty ja niin yksin...

 

["vierailija"]

mulla ollu itellä kans sillee et ollu muutaman kanssa juttuu.. ja sitten ku on asiasta juteltu ni ei ookkaan ikinä ollu mitään. välillä tuntuu että oon ihan yksin täällä. kaikilla on oma perhe, siraruksilla ja ystävillä... en jaksa elää loppu elämään yksin.

 

[vieeras]

Sama juttu täälläkin. Viihdyn muuten ihan hyvin yksin, mutta se rakkaus puuttuu. En kaipaa ketään tekemään minusta kokonaista (olen sitä jo) vaan jonkun jonka kanssa jakaa elämäni.

 

["vierailija"]

ihana huomata että en ole ihan yksin että on muitakin samallalailla tuntevia.. en oo jotenki rohjennu puhua tästä kellekkään ku oon aatellu että kukaan ei ymmärrä mua.

 

["Alissa"]

Sama juttu täälläkin. Viihdyn muuten ihan hyvin yksin, mutta se rakkaus puuttuu. En kaipaa ketään tekemään minusta kokonaista (olen sitä jo) vaan jonkun jonka kanssa jakaa elämäni.

Noin ajattelen minäkin.

 

[waga]

Mulle tulee heti sata vinkkiä mieleen miten voi yrittää kohentaa omaa mielialaa, mutta sitten hieman huvittuneesti totean että kun oma tunne-elämäni on varsinaista vuoristorataa tällä hetkellä vaikka kuinka sisukkaasti koitan tehdä itseäni hieman onnellisemmaksi. Elämään kuuluu hyvät ja huonot ajat. Joskus vaan on vaikeaa ja täytyy hetken kärvistellä.. Vaikeaahan on ettei voi tietää kauanko se kestää. Suosittelen lämpimästi voimaannuttavaa kirjallisuutta. Paolo Coelhon Valonsoturi on ihana!:hug: