siis nyt olisi se hetki kun lopettaa täytyy, ja olenkin koittanut.. aluksi vähensin, lopetin työautossa polttamisen enkä enää sytyttänyt tupakkaa aina kun oli mahdollista.. sain vähennettyä 1/3:saan siitä mitä se oli, mutta sitten oli stressiä ja vitutusta, se läks uudelleen lapasista.. no, sovittiin miehen kanssa päivä jolloin tupakointi loppuu kokonaan molemmilta, päivä tuli ja puolet siitä menikin ihan hyvin ilman tupakkaa, kunnes tuli kränää miehen kanssa ja vitutus käyrä nousi.. kävin ostamassa uuden askin.. siitä se on sitten taas livennyt, ei nyt ihan siihen mitä se on ollut mutta melkein.
jotenkin se että lääkäri sanoi ettei keuhko kuvissa näkynyt mitään helpotti paniikkia keuhkosyövästä ja ahtaumasta niin että se pelko lopettaminen epäonnistui.
joka päivä kun tupakka-aski loppuu ja päätän että se oli nyt tässä, tulee joku typerä kränä miehen kanssa jolloin sorrun taas polttamiseen
niinkauan kun mulla ei ole tupakkaa niin se sujuu, mutta kun tulee sopiva vitutus ja olen kauapssa, tai kauppa on matkan varrella niin sorrun :/
mikä avuksi, kun kyseessä on tapa, eli se nikotiini ei mua hetkauta suuntaan taikka toiseen
jotenkin se että lääkäri sanoi ettei keuhko kuvissa näkynyt mitään helpotti paniikkia keuhkosyövästä ja ahtaumasta niin että se pelko lopettaminen epäonnistui.
joka päivä kun tupakka-aski loppuu ja päätän että se oli nyt tässä, tulee joku typerä kränä miehen kanssa jolloin sorrun taas polttamiseen
niinkauan kun mulla ei ole tupakkaa niin se sujuu, mutta kun tulee sopiva vitutus ja olen kauapssa, tai kauppa on matkan varrella niin sorrun :/
mikä avuksi, kun kyseessä on tapa, eli se nikotiini ei mua hetkauta suuntaan taikka toiseen