jokaine parhaan kykynsä mukaan varmaan lapsiaan kasvattaa ja parhaan arviointinsa mukaan. Jos voi hyvillä mielin omalle aidatulle pihalle päästää lapsen leikkimään yksin, niin mikässiinä. Jos kokee, että lapsi ei ole vielä sinne valmis niin sit ei varmaan kannata sitä sinne pistää. Jos lapsi ei halua mennä ei sitä varmaan kukaan sinne pakota. Jos lapsi haluaa mennä ja sun ois tehtävä ruokaa, en ite nää siinä mitään pahaa jos ton ikänen on sun katse-etäisyydellä- oli siinä sitten ikkuna välissä tai ei. se on mulle ainakin henk.koht melkein sama asia, onko se lapsi tossa omassa huoneessaan ovi kiinni leikkimässä, vai tossa ikkunan toisella puolella omalla rivitalon pihalla (joka kokonaisuudessaan näkyy sekä olohuoneen, että keittiön ikkunoihin. Piha on pieni, eikä sielä ole kun nurmikkoa, 2 koivua, 3 kuihtunutta marjapuskaa ja kolme omenapuuta jotka on pudottaneet lehdet jo maahan. lapselle on myös hiekkalaatikko. Mitähän se lapsi tossa nyt vois jotakii sellasta tehä et sillä ois turvatonta? asutaan kyläpahasessa ja toisia taloja ei edes meidän lähellä näy. muutaku toi seinänaapuri (on siis rivarin päätykämppä). ei yhden yhtäkä sientä ole meidän pihalla eikä mitään kiviä tms. Tyttö on kesällä saanu liikkua terassin ovesta tohon pihalle miten tykkää kun ovi oli auki niin kuulin kokoajan sisälle et mitä se tekee sielä ja kävikin varmaa muutaman minuutin välei tossa ovella juoksentelemassa. Ei tullu mieleenkää mikää lasten heitteillejättö kun kokoajan olin puhe-etäisyydellä

naurattaa tommone hysteria! :>:> nyt syksyllä se on kai yhdesti ollu tossa pihalla ku ite pyys päästä, oli siinä sitten jonku puolisen tuntia kuravetimissä. nytkin kun koneella istun ja käännän päätä oikealle niin nään koko pihan tosta ikkunasta. en tajua mikä tässä nyt ois niin vaarallista ja kamalaa et täytyy kauhee haloo nostaa. kauempana se on jos omaan huoneeseensa menee :O