Meillä on tilanne että lapsillamme 2v7kk ja 1v8kk on 3v täti. Tädin äiti eli lastemme mummi korostaa tyttärelleen jatkuvasti kuinka hän on MAAILMAN rakkain. Toki siis ihan normaalia, itsekkin kerron lapsilleni päivittäin että ovat rakkaita jne, tosi harvoin käytän itse nimitystä maailman rakkain, mutta joskus toki tulee sanottua niinkin.
Tänään aamulla kun esikoisen kanssa käytiin huomenet, halit ja pusut läpi niin hän rupesi mököttämään koska hän ei ole maailman rakkain. Yritin selittää pojalle että olette veikan kanssa äitille ja isille maailman rakkaimpia, jokainen lapsi on maailman rakkain omille vanhemmilleen. Poika nyyhkytti mulle että ei hän ole vaan **** on maailman rakkain (siis tarkoitti tätiänsä). Parhaani mukaan selitin ja vakuutin että ovat meille maailman rakkaimpia... Mutta ei poika sitä täysin sisäistänyt, väitti vain mulle vastaan koko ajan.
Poika selvästi asiaa mielessään pohtinut ja murehtinut, viimeksi mummi ja täti nähtiin sunnuntaina ja nämä maailman rakkain puheet oli siellä vahvasti esillä, siis mummilta tyttärelleen. Ja nyt vasta muutaman päivän päästä asiasta alkoi puhumaan kotona.
Mietin että mitä pitäisi pojalle sanoa että lakkaisi murehtimasta tätä asiaa, koska hänen on tosi paha mieli nyt.
Ja mietin sitäkin että pitäisikö mummille sanoa että rajoittaa sitä korostamista että oma tytär on maailman rakkain kun se kerta loukkaa selvästi ainakin meidän esikoista.
Mä teen varmasti kärpäsestä härkäsen, mut on vaan tosi paha mieli itelläkin kun toinen on ollu koko aamupäivän niin surkeena...
Tänään aamulla kun esikoisen kanssa käytiin huomenet, halit ja pusut läpi niin hän rupesi mököttämään koska hän ei ole maailman rakkain. Yritin selittää pojalle että olette veikan kanssa äitille ja isille maailman rakkaimpia, jokainen lapsi on maailman rakkain omille vanhemmilleen. Poika nyyhkytti mulle että ei hän ole vaan **** on maailman rakkain (siis tarkoitti tätiänsä). Parhaani mukaan selitin ja vakuutin että ovat meille maailman rakkaimpia... Mutta ei poika sitä täysin sisäistänyt, väitti vain mulle vastaan koko ajan.
Poika selvästi asiaa mielessään pohtinut ja murehtinut, viimeksi mummi ja täti nähtiin sunnuntaina ja nämä maailman rakkain puheet oli siellä vahvasti esillä, siis mummilta tyttärelleen. Ja nyt vasta muutaman päivän päästä asiasta alkoi puhumaan kotona.
Mietin että mitä pitäisi pojalle sanoa että lakkaisi murehtimasta tätä asiaa, koska hänen on tosi paha mieli nyt.
Ja mietin sitäkin että pitäisikö mummille sanoa että rajoittaa sitä korostamista että oma tytär on maailman rakkain kun se kerta loukkaa selvästi ainakin meidän esikoista.
Mä teen varmasti kärpäsestä härkäsen, mut on vaan tosi paha mieli itelläkin kun toinen on ollu koko aamupäivän niin surkeena...
