G: Antaisitko toisen naisen imettää vauvaasi?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "hmm"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
en todellakaan antaisi imettää!
lapseni tosin vietti ensimmäiset päivänsä keskolassa ja sai siellä lypsettyä äidinmaitoa parina kolmena päivänä, kun en itse voinut imettää tai jos ei jaksanut imeä tarpeeksi.
 
Laitoin gallupin pystyyn, koska useassa ketjussa puhutaan kovasti imetyksen puolesta. Kaikki vaan eivät syystä tai toisesta siihen kykene. Syyt voivat olla henkisiä tai fyysisiä. Muutaman vastauksen perusteella toisen naisen rintamaito ei silti kelpaisi vauvalle.

Mahtavatko ne keskolassa kysyä vanhempien lupaa luovutetun (=toisen naisen) rintamaidon antamiseen?
 
Jos olisi pakko, niin toisen rintamaitoa voisin antaa, jopa mieluummin kuin korviketta. Imettäminen on vähän... : / Pitää toivoa, että imetys onnistuu toisenkin lapsen kohdalla (jos semmoinen joskus tulee).
 
[QUOTE="hmm";22597625]Monet tuntuvat vastaavan vain imetykseen. Miten suhtaudutte pumpattuun rintamaitoon, joka annettaisiin vauvalle pullosta?[/QUOTE]

En ihan niin kielteisesti kun siihen että toinen imettäisi mutta aika kielteisesti suhtaudun siihenkin. Mä en oikein osaa selittää mutta mä imetin omani ja mä koen jotenkin ettei toinen voi tarjota lapselleni sitä parasta mitä mä itse taas voin hänelle suoda. Imetys on jotenkin niin läheinen juttu että toinen imettämässä ajatuksena jo on todella vastenmielinen.
 
Ei ketjun tarkoitus olekaan lytätä kenenkään ajatustapaa. Ihan mielenkiinnosta kyselen.

Itse voisin antaa pumpattua rintamaitoa, jos joko tunnen hyvin maidon luovuttajan tai on "virallista" kautta luovutettua (=tutkittu tietyt jutut luovuttajasta). Imettämisen koen myös aika intiiminä, mutta oman siskoni tai mieheni siskon voisin harkita antaa imettävän. Paino sanalla harkita.
 
Meillä molemmat vauvat saanneet keskolassa luovutettua rintamaitoa - hui yli kuukauden verran. Mulla maito ei noussut, ei millään, 50ml on aika laiha lohtu pikkukeskoselle kun ruokaa alkaa mennä. Sitä en koskaan ole saannut selville miksi maito ei vaan noussut...Olisiko ehkä ollut erillailla jos täysaikaisia lapset olisi ollut ja kyenneet imemään. Hieman yli 1kg imukyky ei riittänyt stimuloimaan maidonnousua eikä auttanut vaikka kuinka yritin pumpata lapsi sylissäkin...Kummankin vauvan kanssa jatkoin 2,5kk pumppausrumbaa...Ja maksimi saaliit päivälle oli ton 50ml...

Eli itse olen todella onnellinen että lapseni ovat saanneet luovutettua maitoa. Onneksi korvikeet on hyviä, itse käyteimme erikseen keskosille suunniteltua "tavaraa" apteekista. Tossa nuo pojut nyt on, toinen 5v ja toin 3,5v. Perusterveitä ja allergiattomia.

Mutta eikös ennen muinoin käytetty ihan imettäjiäkin kyläyhteisöissä? Ennenkin on ollut äitejä joilla maito ei noussut ja äitejä joilta sitä tuli ylenmäärin. Ei kaikki perustu"viitsimättömyyteen"
 
Meillä molemmat vauvat saanneet keskolassa luovutettua rintamaitoa - hui yli kuukauden verran. Mulla maito ei noussut, ei millään, 50ml on aika laiha lohtu pikkukeskoselle kun ruokaa alkaa mennä. Sitä en koskaan ole saannut selville miksi maito ei vaan noussut...Olisiko ehkä ollut erillailla jos täysaikaisia lapset olisi ollut ja kyenneet imemään. Hieman yli 1kg imukyky ei riittänyt stimuloimaan maidonnousua eikä auttanut vaikka kuinka yritin pumpata lapsi sylissäkin...Kummankin vauvan kanssa jatkoin 2,5kk pumppausrumbaa...Ja maksimi saaliit päivälle oli ton 50ml...

Eli itse olen todella onnellinen että lapseni ovat saanneet luovutettua maitoa. Onneksi korvikeet on hyviä, itse käyteimme erikseen keskosille suunniteltua "tavaraa" apteekista. Tossa nuo pojut nyt on, toinen 5v ja toin 3,5v. Perusterveitä ja allergiattomia.

Mutta eikös ennen muinoin käytetty ihan imettäjiäkin kyläyhteisöissä? Ennenkin on ollut äitejä joilla maito ei noussut ja äitejä joilta sitä tuli ylenmäärin. Ei kaikki perustu"viitsimättömyyteen"

Kuulostaa samankaltaiselta kokemukselta kuin omanikin. Tosin omani syntyi lasketun ajan jälkeen hätäsektiolla ja vietti elämänsä alun osastolla. Ei tietääkseni saanut luovutettua maitoa vaan ihan nania jo sielläkin. Kovasta pumppaamisesta ja maidonnostoyrityksistä huolimatta maito vaan ei riittänyt isoruokaiselle poitsulle.
 
Mä olin sektion vuoksi sairaalassa muutaman päivän ja maito ehti siinä ajassa hyvin nousta. Hoitaja tuli kysymään voisinko lypsää maitoa toisen äidin vastasyntyneelle jolla sokerit heittelivät. Tein sen ihan mielelläni. Kyseisessä sairaalassa ei ole omaa maitokeittiötä joten siellä on tarjolla vain korviketta.
Oma isoäiti kertoi olevansa ikuisesti kiitollinen eräälle naapurin äidille, joka sotaikana imetti setääni. Isoäidillä ei sairastelun vuoksi maitoa tullut.
 
Voisin antaa ja tuosta on useamman kerran siskon kanssa juteltukkin kun meillä useampi lähes samanikäinen lapsi. Kätevä olis antaa siskolle hoitoon kun hän voisi imettä hädän tullen, ja samoten minä hänen vauvaansa.
 
Imettää en varmaan antaisi mut minunkin esikoinen sai luovutettua maitoa ensimmäiset päivät keskolassa. Minulla ei ole muistikuvaa onko lupaa kysytty vai ei mut tuskin olisin kieltänyt.
 
Eiköhän tämäkin ketju osoita, että imettämisessä on ensisijaisesti kyse jostain ihan muusta kuin lapsen ravitsemisesta. Imetysintoilijat aina hokevat, että "äidinmaito on lapselle parasta", "kaikkien pitäisi imettää vähintään vuoden, mieluummin kolme, koska se on lapsen etu". Noooh, etu tai ei, ainakin nämä vastaukset täällä ovat pahasti ristiriidassa idealismin kanssa. Imettäminen taitaa äideille olla lähinnä pätemisen väline: "Vain minä minä minä pystyn tarjoamaan lapselleni elintärkeän ravinnon! Koska minä olen äiti, olen siksi tärkein ihminen tämän pienen elämässä!" Loppupeleissä itsekästä, eikö?
 
Pohjimmiltaan tässäkin on ehkä kyse jostain taikauskosta: toinen äiti saa tavallaan lapsen "itselleen" kun imettää sitä, eli pelkästä ruokkimisesta ei ole kyse.
Joutuisin kyllä itsekin aika kauan nieleskelemään ennen kuin antaisin oman vauvani toisen rinnalle. Toisen äidin vauvan imettäminen ei taas tunnu yhtä vastenmieliseltä ajatukselta.
 
Mun sisko hoiti kerran vauvaani, kun minulla oli konsertti, jossa olin esiintyjänä. Syötin vauvan ennen keikkaa, mutta jostain syystä vauva alkoi huutamaan suoraa huutoa kesken keikan. Tutti ei auttanut, eikä vauva rauhoittunut millään. Siskoni, jolla oli tuolloin myös pieni vauva, ei keksinyt muuta keinoa kuin laittaa tissin vauvani suuhun. Vauvani rauhoittui kuin taikaiskusta ja söi hyvällä halulla kunnon satsin sisareni maitoa. :D

Olemme naureskelleet tapahtumalle monta kertaa, mua ei ainakaan ällöttänyt yhtään.
 
Voisin antaa sitä tutkittua kerättyä rintamaitoa, joka on kierrätetty laitoksen ja tarkkojen seulojen läpi. En antaisi keltään tyyliin naapurin emännältä pullossa meille kiikutettua maitoa, yäk. Ties mitä siitä löytyisi. En myöskään todellakaan antaisi kenenkään imettää vauvaani.
 

Yhteistyössä