mitä mieltä tällaisesta salasuhteesta?

[oh my]

kysympä mielipidettänne vallitsevaan tilanteeseeni...
olin lomamatkalla tuhansien kilometrejen päässä tässä hiljattain. tapasin siellä erään ihmisen ja meidän välille syntyi jostain syystä sanoinkuvaamattoman vahva yhteys. näin tätä henkilöä vain yhden illan/yön ja muutaman tunnin seuraavana päivänä. en tiedä mitä tapahtui, mutta olemme pyörineet toistemme mielissä tapaamisemme jälkeen koko ajan. olimme juhlimassa ja siellä tanssimme. illan päätteeksi halailimme ja hiukan nautimme toistemme suudelmista. mitään vakavampaa ei tapahtunut.

olen "onnellisesti" naimisissa ja leikki-ikäisen lapsen äiti. Tiedän, että minun ja tämän matkalla tapaamani henkilön välille ei koskaan voi tulla mitään, koska meillä on ihan erilaiset elämäntilanteet ja tuhansia kilometrejä väliä. silti olemme päivittäin yhteydessä tämän henkilön kanssa. lähettelemme toisillemme rakastuneita viestejä ja juttelemme netissä tunteja ja muistelemme tuota lyhyttä aikaa minkä olimme yhdessä.

minusta tämä tuo ihanaa jännitystä elämääni ja en haluaisi lopettaa tätä. tiedän kyllä että leikin tulella, koska minulla on ihana mies joka huomioi minua kaikin tavoin. suhteemme on kuitenkin pitkä, joten hieman väljähtymistä on kerennyt tapahtua. siksi onkin ihana kokea uudelleen näitä fiboja. en koskaan veisi tätä "suhdetta" pitemmälle, vaikka ihastukseni haluaisikin tulla käymään suomessa tapaamassa minua. tämän salasuhteen ylläpitäminen mahdollistuu sen vuoksi, että mieheni työskentelee toisella puolella suomea ja on paljon työmatkoilla.

miksi tällaista oman elämän vaarantavaa elämää on niin jännittävä elää eikä sitä haluaisi lopettaa?

 

["Alissa"]

Jos sinulla on leikki-ikäinen lapsi, niin miten sinulla on aikaa tuntikausia jutella tämän henkilön kanssa, kaiken muun chattailun lisäksi? Sehän on lapseltasi pois?

 

[oh my]

[QUOTE="Alissa";23050209]Jos sinulla on leikki-ikäinen lapsi, niin miten sinulla on aikaa tuntikausia jutella tämän henkilön kanssa, kaiken muun chattailun lisäksi? Sehän on lapseltasi pois?[/QUOTE]

klo 20 jälkeen illalla kun lapseni on autuaasti unten mailla ja päivällä voi töissä lähetellä viestejä.

 

["Kenguru"]

No sitä mieltä olen että olet pettänyt miestäsi, ja petät tietyllä tavalla edelleen. Et ole luotettava kumppani miehellesi.

 

[Sapfo]

Elät sitä rakastumis/ihastumisvaihessa uudelleen ilman pelkoa siitä että se ei toimikaan tai saat nenillesi. Otat kermat kakun päältä ja palaat henkisesti perheesi luo kun tämä suhde loppuu.

Onko tuossa järkeä? Ei. Sellaisia me ihmiset joskus olemme. Oletko miettinyt onko jokin vialla miehesi kanssa, jokin mitä et ehkä tiedosta?

Muuten sanoisin että ihastumiset kannattaa jättää omaan arvoonsa jos haluaa pitää sen oman miehensä. Kaikkien tunteiden vietäväksi ei voi antautua. Järki mukaan!

 

["myy"]

Arki tuntuu arjelta ja on kiva elätellä haaveita. Tuo on kuitenkin todella epäreilua kumppaniasi kohtaan. Vertaa rehellisesti itsellesi miltä tuntuisi jos miehelläsi olisi meneillään vastaava tilanne. Jos se olisi sun mielestä täysin ok ja tiedät että miehelläsi ei olisi mitään tällaista "hiljaiset sillat" tyyppistä suhdetta vastaan, niin mikäs sitten.

Mutta taidat itsekin tietää ettei tuo ole ok, koska kirjoitat itsekin että suhde on nykyisen elämäsi vaarantava. Eli tiedät mitä sinun pitäisi tehdä. :/

 

[sunniee]

pettämistä tuo on. jos tosiaan et arvosta miestäs sen vertaa että lopetat tuon niin et ansaitse miestäs

 

["vieras"]

hohhoijaa. mitä jos kasvaisit aikuiseksi ja alkaisit kantamaan vastuuta elämästäs ja tekosistas. kerrot miehellesi, jolla on oikeus päättää haluaako elää loppuelämänsä petturin kanssa ja jos mies sut vielä huolii ja haluat liittosi pelastaa nmiin unohdat sen gigolon ja olet kiitollinen perheestäsi

 

["noh"]

Ensin se on ihanaa, sitten jossain vaiheessa alkaa kaduttaa ja lopulta kyllästyt "haaveiluun" ja lopetat jomman kumman suhteen. Toivottavasti tuon sivusuhteen ja otat järjen käteen. Mistäkö tiedän? Sanotaan, että kokemusta on, onneksi tein oikeasn ratkaisun ja tarpeeksi nopeasti. Ei tuommoisista ihastumisista oikeasti ole kuin harmia. Muista että ihastumisella on aina se vastapuolikin, eli sydänsurut...

 

["mmm"]

Ihastuminen harmitonta kun puoliso ei tiedä...
no ei ole. Tuollainen auttamatta vaikuttaa sinun käytökseesi vaikka itse et sitä tiedäkkään. Voit rakastella, hyväillä yms. miehesi kanssa kuten aiemminkin mutta silti olet jotenkin erilainen ja miehesi miettii mikä on syy?
Ei avioliitossa voi olla puolittain. Katkaise yhteyden pito ja yritä tietoisesti unohtaa tuo ihastuksesi, se vaatii ennen kaikkea tahtoa. Tuon sinun hetken ilon hinta on perheesi ja avioliittosi hyvin helposti, oletko sen valmis maksamaan?

 

[zup]

Käsittääkseni elämän varrella tulee kohdalle useita ihastumisia ja jopa ehkä myös rakastumisiakin. Se mistä näistä tapauksista päättää tarrata kiinni ja yhdessä päättää rakentaa yhteiseksi rakkaudeksi on pitkäkestoisempaa. Se että on jo aviossa, ei estä sitä etteikö voisi ihastua / rakastua uudelleen johonkin toiseen, mutta se mitä asialle tekee on oleellista. Ruokitko tätä tunnetta samalla yrittämällä vähätellä tunteitasi aviomiestäsi kohtaan, tai jopa yrittämällä etsiä hänestä vikoja ja huonoja puolia?

 

[oh my]

joo tiedän tämän olevan pettämistä... ja minulla ei todellakaan ole mitään oikeutta harrastaa tällaista enkä sietäisi mieheltäni samaa käytöstä.

olen yrittänyt jo muutaman kerran sanoa tälle henkilölle kenehen olen ihastunut, että en voi jatkaa tätä näin, mutta sitten se aina unohtuu...

 

[juu joo]

klo 20 jälkeen illalla kun lapseni on autuaasti unten mailla ja päivällä voi töissä lähetellä viestejä.

Niin voihan työnantajalta aina varastaa tunnin pari päivässä jotta voi pettää miestään... olet varmasti ylpeä itsestäsi.

 

[oh my]

Niin voihan työnantajalta aina varastaa tunnin pari päivässä jotta voi pettää miestään... olet varmasti ylpeä itsestäsi.

olen itse itseni työnantaja, mutta täytynee käydä pientä palaveria tästä asiasta

 

["noh"]

joo tiedän tämän olevan pettämistä... ja minulla ei todellakaan ole mitään oikeutta harrastaa tällaista enkä sietäisi mieheltäni samaa käytöstä.

olen yrittänyt jo muutaman kerran sanoa tälle henkilölle kenehen olen ihastunut, että en voi jatkaa tätä näin, mutta sitten se aina unohtuu...

Tässähän se vastaus tuli. Jos et mieheltäsi sietäisi, niin pois sinultakin, letukka.

 

[ei kannata]

Sanoit jo itsekin syyn: oma suhde on jo väljähtänyt ja onhan se alkuhuuma aina alkuhuuma. Mikään ei vedä vertoja sille, mutta pelkästä alkuhuumastakaan ei voi elää. Joten ehkäpä kannattaisi lähteä ennemmin etsimään huumaa omasta miehestä uudelleen kuin vieraasta?

 

["minna"]

Ala-arvoista touhua. Sitä on turha selitellä. Kuten itse sanoit, et sietäisi puolisolta tuommoista. Teet kuitenkin itse puolisollesi noin? Ymmärtäähän sen, että ihastumisia tulee, mutta niihin ei kyllä pidä takertua. Toivottavasti puolisosi saa tietää minkälaisen naisen kanssa on yhdessä ja saa päättää itse, haluaako tuollaisen naisen.

 

[Sapfo]

Mutta ehkä ap kaipaa elämäänsä jotain.. Aika tuomitsevia vastauksia. Helppohan se on puskista huudella. Elämä ei kuitenkaan mene käsikirjan mukaan ja ihmiset voi ihastua vaikka se olisi laissa kiellettyä.

 

["minna"]

Mutta ehkä ap kaipaa elämäänsä jotain.. Aika tuomitsevia vastauksia. Helppohan se on puskista huudella. Elämä ei kuitenkaan mene käsikirjan mukaan ja ihmiset voi ihastua vaikka se olisi laissa kiellettyä.

Pitäisikö sitten kehua, että hienoa kun olet löytänyt elämääsi jännitystä. Ei elämä olekaan mustavalkoista, ja ihastumisia tulee. Kyllä mullakin on ollu ihastumisia, ja tiedän miehelläki olleen. Meille on kuitenin tärkeää olla yhdessä, eikä lähdetä ihastumisiin mukaan. Mutta ap sanoi itsekin ettei sietäisi mieheltä tuota käytöstä, miten sitten pitäisi ap:ta kannustaa tuohon. Se on väärin, katsoi sitä miltä kantilta tahansa. Ap kysyi mielipidettä ja mielipiteensä on moni sanonut.

 

[Leukistinen aksolotli]

Minusta teet tosi inhottavasti. Ei ole ihme, jos suhteenne hieman on väljähtynyt, jos sinulla on ajatukset muissa miehissä Tuo on väärin. Ja on väärin jättää kertomatta puolisolle, mitä on tapahtunut.

 

[Anna olla]

Parasta kaikille olisi nyt jättää yhteydenpito tämän ihastuksen kanssa kokonaan. Ota järki käteen kun se vielä on mahdollista. Mieti hetki mihin tuo johtaisi? Ei mihinkään järkevään. Eikä se ihastuksesi kuitenkaan ole niin ihmeellinen että sen takia kannattaisi uhrata perhe.

 

["haaveilija"]

joku kattonu vissiiin lomalla-leffan

 

["vieras"]

[QUOTE="noh";23050377]Tässähän se vastaus tuli. Jos et mieheltäsi sietäisi, niin pois sinultakin, letukka.[/QUOTE]

Minä sietäisin mieheltäni tuollaista. Voisi jopa tehdä hänelle hyvää. Epäilen tosin suuresti, että hän sallisi moista minulle.

 

[väljähtynyt mies]

kysympä mielipidettänne vallitsevaan tilanteeseeni...
olin lomamatkalla tuhansien kilometrejen päässä tässä hiljattain. tapasin siellä erään ihmisen ja meidän välille syntyi jostain syystä sanoinkuvaamattoman vahva yhteys. näin tätä henkilöä vain yhden illan/yön ja muutaman tunnin seuraavana päivänä. en tiedä mitä tapahtui, mutta olemme pyörineet toistemme mielissä tapaamisemme jälkeen koko ajan. olimme juhlimassa ja siellä tanssimme. illan päätteeksi halailimme ja hiukan nautimme toistemme suudelmista. mitään vakavampaa ei tapahtunut.

olen "onnellisesti" naimisissa ja leikki-ikäisen lapsen äiti. Tiedän, että minun ja tämän matkalla tapaamani henkilön välille ei koskaan voi tulla mitään, koska meillä on ihan erilaiset elämäntilanteet ja tuhansia kilometrejä väliä. silti olemme päivittäin yhteydessä tämän henkilön kanssa. lähettelemme toisillemme rakastuneita viestejä ja juttelemme netissä tunteja ja muistelemme tuota lyhyttä aikaa minkä olimme yhdessä.

minusta tämä tuo ihanaa jännitystä elämääni ja en haluaisi lopettaa tätä. tiedän kyllä että leikin tulella, koska minulla on ihana mies joka huomioi minua kaikin tavoin. suhteemme on kuitenkin pitkä, joten hieman väljähtymistä on kerennyt tapahtua. siksi onkin ihana kokea uudelleen näitä fiboja. en koskaan veisi tätä "suhdetta" pitemmälle, vaikka ihastukseni haluaisikin tulla käymään suomessa tapaamassa minua. tämän salasuhteen ylläpitäminen mahdollistuu sen vuoksi, että mieheni työskentelee toisella puolella suomea ja on paljon työmatkoilla.

miksi tällaista oman elämän vaarantavaa elämää on niin jännittävä elää eikä sitä haluaisi lopettaa?

Kuvitellaanpa hypoteettisesti että sinun miehesi löytäisi tämän kirjoituksen ja huomaisi tiettyjä yhtäläisyyksiä omaan elämäänsä tästä kirjoituksesta.

Oletko miettinyt mikä elämässäsi on tärkeää?

Mitä jos tekosesi paljastuu ja miehesi päättää laittaa eropaperit vetämään ja myydä yhteisen kotinne?

Mitä jos miehesi muuttaa työpaikkakunnalleen asumaan ja ottaa lapsenne mukaan?

Mitä sinulle silloin jää?

Muisto muutamasta tunnista täysin tuntemattoman ihmisen kanssa ja rakastuneet viestittelyt.

Onko tuo jännitys sen arvoista?