Toggle sidebar

Mitä tehdä tässä tilanteessa? (Seksi synnytyksen jälkeen.)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Meillä seksiä oli raskausviikolle 40+0 ja vauva syntyi 41 viikolla. Synnytyksen jälkeen meni 4 viikkoa kun oltiin yhdynnässä, tämä lähinnä sen vuoksi kun jälkivuotoa kesti tuon ajan melko runsaana, enkä myöskään revennyt synnytyksessä. Eihän sitä mitenkään himokas itse ollut seksiin, mutta oli sellanen "ok" olo ja halusi itsekkin testata miltä se tuntuu. Babyblues oli mulla kans melko voimakas ekoina viikkoina, onneks meni ohi. En kyllä näe siinä mitään outoa jos seksi ei kiinnosta kuukausiin, eikä siihen pitäisi mielestäni mitenkään painostaakaan.
 
Tosi oudon kuulosta omaan korvaan että suuri osa täällä tuntuu olevan sitä mieltä että "miehelle pitää antaa" jotenkin velvollisuudesta.. jos ei itse yhdyntää niin sitten naisen tehtävä on tyydyttää miehensä jollain muulla tavalla vaikkei kiinnostais pätkääkään.

Mulla ja mun miehellä on ilmeisesti todella outo suhtautuminen seksiin. Ainakin palstalaisten mielestä. Esikoisen jälkeen meni vuosi ennen yhdyntää, kolmosen jälkeen samoten vuosi. Siihen että aikaa kului noin paljon, oli vaikuttamassa moniakin asioita; hormonit (synnytys, pitkät imetykset, masennus, vaativa vauva etc). Olin ite niin väsypoikkiuupunut ettei ajatus seksistä ois voinut vähempää kiinnostaa. Asiasta kuitenkin puhuttiin ja monesti tarjouduinkin hoitelemaan miehen jollain muulla tavalla. Mutta mun mies kohteliaasti kieltäytyi koska hän haluaa että minäkin nautin touhusta. Omien sanojensa mukaan hän itse ei nauti minkäänsortin sekstailusta jos tietää että mä en nauti. Eli meillä on kyllä molempien nautinto yhtä tärkeä, ei ainoastaan miehen tyydyttäminen tavalla tai toisella. Omat kädet toimii molemmilla.. ;)

Nyt ensimmäistä kertaa synnytyskin sujui sen verran hyvin ettei alapäätä operoitu leikkaussalissa ja ensimmäistä kertaa itsellä on seksi käynyt mielessäkin jopa, synnytyksestä nyt neljä viikkoa. Saa nähdä milloin löytyy kolmen lapsen arjessa sellainen hetki että molemmat innostuis.
 
5-6 viikkoa meni kummankin synnytyksen jälkeen. Kyllä mulla synnytyksien jälkeen oli ihan oma halu päästä siihen normaaliin seksielämään taas kiinni. Vauva-aika oli väsyttävää, mutta aina sille seksille onneksi joku rako löytyi. Eka kerta synnytyksen jälkeen on kyllä tosi jännittävä ja vähän pelottavakin, kun ei tiedä kuinka tohjoksi on mennyt. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jellybeany:
5-6 viikkoa meni kummankin synnytyksen jälkeen. Kyllä mulla synnytyksien jälkeen oli ihan oma halu päästä siihen normaaliin seksielämään taas kiinni. Vauva-aika oli väsyttävää, mutta aina sille seksille onneksi joku rako löytyi. Eka kerta synnytyksen jälkeen on kyllä tosi jännittävä ja vähän pelottavakin, kun ei tiedä kuinka tohjoksi on mennyt. :)
Click to expand...

näin myös meillä. ja eka kerta kyllä pelotti ihan tosissaan.
 
[QUOTE="vieras";23898465]No ei ole itsekäs pässi. Eiköhän tuohonkin voi jonkinlaisen kompromissin kehitellä. Seksiä voi harrastaa muissakin muodoissa kuin perinteisellä yhdynnällä *vinkvink*[/QUOTE]

Juuri näin. Meilläkin seksiä pari viikkoa synnytyksestä mutta yhdyntää vasta 5kk synnytyksestä ;) Sitä ennen ei onnistunut kun oli paikat niin kipeet...
 
[QUOTE="vieras";23898524]Olet itse marginaaliporukkaa ja tiedät sen ;)[/QUOTE]

Vai olisiko niin, että täällä bittiavaruuden ihmeellisessä maailmassa teillä naisilla kaikki on toisin kuin irl? ;)
 
[QUOTE="Vesipeto Surku";23898986]Tosi oudon kuulosta omaan korvaan että suuri osa täällä tuntuu olevan sitä mieltä että "miehelle pitää antaa" jotenkin velvollisuudesta.. jos ei itse yhdyntää niin sitten naisen tehtävä on tyydyttää miehensä jollain muulla tavalla vaikkei kiinnostais pätkääkään.

Mulla ja mun miehellä on ilmeisesti todella outo suhtautuminen seksiin. Ainakin palstalaisten mielestä. Esikoisen jälkeen meni vuosi ennen yhdyntää, kolmosen jälkeen samoten vuosi. Siihen että aikaa kului noin paljon, oli vaikuttamassa moniakin asioita; hormonit (synnytys, pitkät imetykset, masennus, vaativa vauva etc). Olin ite niin väsypoikkiuupunut ettei ajatus seksistä ois voinut vähempää kiinnostaa. Asiasta kuitenkin puhuttiin ja monesti tarjouduinkin hoitelemaan miehen jollain muulla tavalla. Mutta mun mies kohteliaasti kieltäytyi koska hän haluaa että minäkin nautin touhusta. Omien sanojensa mukaan hän itse ei nauti minkäänsortin sekstailusta jos tietää että mä en nauti. Eli meillä on kyllä molempien nautinto yhtä tärkeä, ei ainoastaan miehen tyydyttäminen tavalla tai toisella. Omat kädet toimii molemmilla.. ;)

Nyt ensimmäistä kertaa synnytyskin sujui sen verran hyvin ettei alapäätä operoitu leikkaussalissa ja ensimmäistä kertaa itsellä on seksi käynyt mielessäkin jopa, synnytyksestä nyt neljä viikkoa. Saa nähdä milloin löytyy kolmen lapsen arjessa sellainen hetki että molemmat innostuis.[/QUOTE]

Iseasiassa on erittäin outoa olettaa naisen olevan se osapuoli, jonka tunteet ja halut määrittelevät pariskunnan seksielämän ja viis miehen vastaavista. Minusta naisena on käsittämätöntä tällainen ajatusmalli. Sehän on miehen alistamista naisen tahtoon eikä sitä gloorioi mikään selitys. Naisen tulee ymmärtää miestäänkin. Normaaliin yhdessäoloon ja parisuhteeseen kuuluu seksi. Tuo "antaminen" jo sanavalintana on antiikkista ajattelua. Kun harrastaa seksiä, saa itsekin - näin se pitäisi selventää ;)

Sehän on vain mukavaa, että teillä meni hommat yksiin ja mies ajatteli noin. Kai ymmärrät ettei kaikki miehet ja naiset ole samasta puusta ja teidän tapanne toimia ei ole muille sopiva tapa toimia? Tulkintasi miehen tyydyttämisestä tavalla tai toisella on aika erikoinen. Minä puolestani näen asian niin, että naisen tulee ottaa huomioon miehensä samalla tavalla kuin vaatii miestä ottamaan huomioon itsensä. Kompromisseja eikä mustavalkoista ajattelua. Vielä kolmannen (vai viidennen) kerran: molemmat tulee ottaa huomioon, eikä edetä vain toisen mielen mukaan.

Oletko kuullut, että libido on erilainen eri ihmisillä? Samoin seksielämän merkitys?
 
Tällä palstalla on ihan selvästi se mentaliteetti, että kun mies haluaa, niin miehelle pitää antaa, vaikka naista ei haluttaisikaan. En ymmärrä miksi miehen tarpeet menee aina kaiken edelle ja miehen ei tarvitse tulla missään naista vastaan, vaan nainen on aina se joka alistuu ja myöntyy, kun mies vaan haluaa.

Meillä suhde osaltaan kariutui tuohon seksiin, kun miehen olisi pitänyt saada sinä aina ja kaikkialla missä vain halusi, välittämättä mun tunteista ja jaksamisesta mitään. Jos ei seksiä saanut niin sitten alkoi mökötys, nirinä, narina ja haukkuminen, miten minä olen pihtari. No tuosta kaikesta haukkumisesta ja muusta, mun halut väheni vähenemistään ja ei todellakaan tehnyt mieli mitään seksiä, etenkin kun se meni siten siihen, että seksin jälkeenkin lopulta haukuttiin, kun en kuulemma ole hommassa mukana ja teen sitä vain siksi kun on pakko, mikään ei ollut hyvä.
Mulla olen niitä, joilta katoaa halut imetysaikana, esikoisen kohdalla ei tehnyt mieli, mutta ei mulla kyllä tälläkään hetkellä tee seksiä mieli, kun tuota nuorempaa vielä imetän, ihan helposti olen voinut elää selibaatissa.
 
[QUOTE="shihtzu";23899103]Tällä palstalla on ihan selvästi se mentaliteetti, että kun mies haluaa, niin miehelle pitää antaa, vaikka naista ei haluttaisikaan. En ymmärrä miksi miehen tarpeet menee aina kaiken edelle ja miehen ei tarvitse tulla missään naista vastaan, vaan nainen on aina se joka alistuu ja myöntyy, kun mies vaan haluaa.

Meillä suhde osaltaan kariutui tuohon seksiin, kun miehen olisi pitänyt saada sinä aina ja kaikkialla missä vain halusi, välittämättä mun tunteista ja jaksamisesta mitään. Jos ei seksiä saanut niin sitten alkoi mökötys, nirinä, narina ja haukkuminen, miten minä olen pihtari. No tuosta kaikesta haukkumisesta ja muusta, mun halut väheni vähenemistään ja ei todellakaan tehnyt mieli mitään seksiä, etenkin kun se meni siten siihen, että seksin jälkeenkin lopulta haukuttiin, kun en kuulemma ole hommassa mukana ja teen sitä vain siksi kun on pakko, mikään ei ollut hyvä.
Mulla olen niitä, joilta katoaa halut imetysaikana, esikoisen kohdalla ei tehnyt mieli, mutta ei mulla kyllä tälläkään hetkellä tee seksiä mieli, kun tuota nuorempaa vielä imetän, ihan helposti olen voinut elää selibaatissa.[/QUOTE]

Mun tulkinnan mukaan täällä on enemmänkin mentaliteetti, että akka päättää ja mies vikisee. Miehen on tyydyttävä siihen mitä nainen kokee. Kun pitää ymmärtää hormoneja ja väsymystä.

Sitten asiaan: lähtökohta näyttää olevan se, että mielipiteet ovat helposti jommasta kummasta ääripäästä. Ei haluta nähdä tilannetta molempien kannalta.
 
Meillä meni monta kuukautta molempien synnytysten jälkeen, ekan jälkeen 4kk, tokan jälkeen 7kk. Limakalvot oli kuivat, joten seksi oli kivuliasta, liukkarillakin. Ei ollut aikaa eikä jaksamista. Yhdyntä "pelotti" minua. Olen tosi kipuherkkä ja pelkuri sellaisissa asioissa.

Ekan jälkeen mies kyseli ja ehdotteli, koin sen painostamisena. Se vaan pidensi seksielämän aloittamista. Juttelimme ja tulimme siihen tulokseen, että sitten kun olen valmis. Nyt tokan odotusaikana oli yhdyntäkielto, joten se myös lisäsi kynnystä aloittaa, koska oli jo niin pitkään ollut ilman senkaltaista läheisyyttä. Onneksi mies ei painostanut, koska tiesi asian olevan henkisesti minulle vaikeaa. Sain itse tehdä aloitteen, kun koin olevani valmis.

Aikuinen ihminen kokee vastoinkäymisiä elämässä. Sekä minä, että mieheni joudumme niitä kestämään. Voi nyyh.
 
4 kuukautta on todella lyhyt aika. Itsellä synnytyksestä nyt 8 vuotta ja edelleen joskus yhdyntä takkuaa, lähinnä kovien kipujen vuoksi. :kieh:
Mitä tuo vispiläkin saakeli aina tulee pätemään asioista, joista sillä on tasan yksi ja ainoa näkemys, eli omansa.
 
Esikoisesta 2 viikkoa, kuopuksesta 3 viikkoa.:) Olisin halunnut jo sitä ennen, mutta paikat ei ehkä ois kestäneet moista.:D Mies ei meillä ole koskaan painostanut mihinkään, (sellaisen miehen kanssa en edes vaivautuisi aikaani tuhlaamaan) mutta ihan omasta halustani olen jo ennen tuota varsinaista yhdyntää ottanut suihin tai muuten "auttanut" miestäni.:p Minusta tuntuu oudolta, että miesten pitäisi kuukausikaupalla odotella, että koska se vaimo nyt olisi valmis seksiin. Painostus on väärin, ja tietysti on ymmärrettävää, että joskus se synnytyksestä toipuminen kestää "normaalia" kauemmin. Ettekö te naiset kuitenkin voisi edes jotenkin huomioida niitä miehiänne?;)
 
Ihan erikoista keskustelua todella. Naisen pitää suostua seksiin, vaikkei tuntuisi hyvältä ollenkaan, koska se on naisen "tehtävä" aviopuolisona. Kuinkas se miehen "tehtävä" aviopuolisona? Olla tukena ja ymmärtää? Antaa naiselle hellyyttä? Yhdessä on perhe perustettu. Todella karkeaa menoa.
 
[QUOTE="huh huh";23899233]4 kuukautta on todella lyhyt aika. Itsellä synnytyksestä nyt 8 vuotta ja edelleen joskus yhdyntä takkuaa, lähinnä kovien kipujen vuoksi. :kieh:
Mitä tuo vispiläkin saakeli aina tulee pätemään asioista, joista sillä on tasan yksi ja ainoa näkemys, eli omansa.[/QUOTE]

No niinhän sinullakin on.. :whistle:
 
[QUOTE="...";23899271]Ihan erikoista keskustelua todella. Naisen pitää suostua seksiin, vaikkei tuntuisi hyvältä ollenkaan, koska se on naisen "tehtävä" aviopuolisona. Kuinkas se miehen "tehtävä" aviopuolisona? Olla tukena ja ymmärtää? Antaa naiselle hellyyttä? Yhdessä on perhe perustettu. Todella karkeaa menoa.[/QUOTE]

Peesi!
 
[QUOTE="...";23899271]Ihan erikoista keskustelua todella. Naisen pitää suostua seksiin, vaikkei tuntuisi hyvältä ollenkaan, koska se on naisen "tehtävä" aviopuolisona. Kuinkas se miehen "tehtävä" aviopuolisona? Olla tukena ja ymmärtää? Antaa naiselle hellyyttä? Yhdessä on perhe perustettu. Todella karkeaa menoa.[/QUOTE]

Ei kai nämä sulje toisiaan pois? Kyllä mä helpotan miestäni, vaikka ei aina niin hirveästi ensin himottaiskaan. Hän on aina mun tukena, hieroo jalkoja ja saan hellyyttä. Tämä toimii kahteen suuntaan, ainakin meillä.
 
Ekan lapsen jälkeen 7vkoa synnytyksestä, jälkitarkastuksen jälkeen kokeiltiin.. ei ollut kivaa, sattui. Toisen lapsen jälkeen meni yli vuosi. Joo, saa kauhistella. Siitä se sitten alkoi ja nyt meillä onkin sitten ainakin kerran viikossa, mikä on ihan ruhtinaallista jopa!
 
[QUOTE="vieras";23899268] Minusta tuntuu oudolta, että miesten pitäisi kuukausikaupalla odotella, että koska se vaimo nyt olisi valmis seksiin. [/QUOTE]

Minusta taas miehen nimenomaan synnytyksen jälkeen pitää odottaa sitä milloin vaimo on valmis seksiin. Jos väliliha, emätin ja peräsuoli on revennyt synnytyksessä (niinkuin esim. itselläni..) niin melkoinen sadisti sais mies olla jos silti vaatisi vaimoltaan antautumista seksin suloihin ellei vaimo itse koe olevansa valmis.

Pitkä tauko toki lisää kynnystä entisestään mutta eihän painostus seksiin ole missään tilanteessa ok. Minun mielestäni. Kyllä sitä pitää molempien haluta. Toki saattaa käydä niin iloisesti että jos hommaan ryhtyy vaikkei niin haluttaskaan niin touhutessa saattaa ne halutkin taas syttyä.

Kahden kauppaa tuo seksi. :)
 
[QUOTE="siis";23899306]Ei kai nämä sulje toisiaan pois? Kyllä mä helpotan miestäni, vaikka ei aina niin hirveästi ensin himottaiskaan. Hän on aina mun tukena, hieroo jalkoja ja saan hellyyttä. Tämä toimii kahteen suuntaan, ainakin meillä.[/QUOTE]

No teidän tapauksessahan seksi ei tunnu susta pahalta (ajatuksena tai muuten). Silloinhan se varmasti toimii juuri noin, kun kirjoitit - kahteen suuntaan.
 

Similar threads

E
Seksi synnytyksen jälkeen?
Viestiä
18
Luettu
466
Aihe vapaa
joku mättää
J
T
seksi synnytyksen jälkeen
Viestiä
1
Luettu
424
Aihe vapaa
ellukka1
E
E
Mitä tehdä tässä tilanteessa?
Viestiä
11
Luettu
1K
Aihe vapaa
sfjfs
S
M
Seksielämä takaisin synnytyksen jälkeen?
Viestiä
8
Luettu
1K
Aihe vapaa
"vieras"
V
M
seksi synnytyksen jälkeen???
Viestiä
6
Luettu
719
Seksi
maitikki
M

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa