Hullu mies, mitä tehdä :(

["Jennika"]

Mitä mieltä tästä meidän tilanteestamme? Miehen kanssa taas aivan järkyttävä riitä, hänelle ei voi sanoa mitään ilman että siitä syntyisi hirveä huuto. On naama vituralla kokoajan. Huutaa meidän 7kk vauvalle (on tehnyt tätä jo aikaisemminkin), siitä kun sanon, suuttuu... siitä tuo riita alunperin alkoikin. Suuttuessaan huutaa minulle ja haukkuu minua, tänään sain kuulla että meidän lapsestamme tulee vässykkä koska minä olen neuroottinen pelkuri joka pelkää kaikkea ja teen lapsesta samanlaisen. Hän huusi myös että miksi meni edes lapsen tällaisen paskan kanssa tekemään. Mies on joskus todella ihana, mutta valitettavasti usein myös aivan hirviö. Hän on kuristanut minua ja uhannut myös väkivallalla muutenkin, ja aina pistää kaiken minun syykseni. Hän ei ole koskaan väärässä missään asiassa. Jonkun aikaa sitten löi reikiä oveen suutuspäissään. Hän on pelottava suuttuessaan ja pelkään että joku päivä saan nyrkin naamaan ihan kunnolla. Huomaan että vauva pelkää todella tuota huutamista, äsken alkoi itkemään riidan päätteeksi ja pyysin että mies lähtee ja lähtikin. Ero voisi olla ratkaisu tässä vaiheessa, mies ei varmasti muuta tapojaan vaikka niin lupaisikin ja on luvannut. Vaikea pukea tätä tilannetta sanoiksi, olen todella surullinen Eniten vihaan sitä että tuo lapsi joutuu kestämään tuota huutamista.

 

[qågr]

Älä ainakaan lähde pois ja eroa. Pitäähän lapsella olla ydinperhe, vaikka pelkääkin!

Huokaus!

 

[kjk]

Joo. Ei kai tossa muu auta kuin ero Ellet sitten saa miestä myöntämään että hänellä on ongelmia aggressiivisuuden kanssa ja menisitte pariterapiaan tms. ja mies yksilölliseen hoitoon. Mutta ei välttämätt onnistu, ellei sitten niin että ensit otat asumuseron ja sanot että suhde ei jatku jos mies ei suostu hoitoon ja ehkä hän sit suostuis jos haluis teidät takas.

Varmasti raskasta toi, voimia sulle

 

["Aapee"]

Tiedän että tilanne ei voi jatkua tällaisena ikuisesti, jotain on tehtävä. Mutta lähteminen on erittäin vaikeaa, kyllä rakastan miestäni mutta vihaan häntä kun hän on tuollainen

 

["eee"]

Mies on kuristanut sua ja uhkailee väkivallalla, ja sä vaan kattelet ja ihmettelet?! Ei jumalauta!

 

[voih]

no ei se tuosta ainakaan paremmaksi muutu,näin ajattelisin.
Tärkeintä on sun ja lapsen hyvinvointi;voitteko hyvin tuollaisen ihmisen kanssa jota pitää pelätä pahimmillaan?
Jos edes pelkäät että saattaisit saada nyrkistä nin kannatan lähtemään,saattaa lapsikin olla vaarassa kun jo nyt on tuollaista huutamista
En ole mikään selvännäkijä tai yleistäjä mutta kyllähän pahimmat vaihtoehdotkin on otettava huomioon varsinkin kun pikkuinen on

 

[Kais]

Eroa ja vie lapsi pois tuolaisen hirviön luota ja äkkiä!
Siun tilanteesi ja miehen väkivalta vaan pahentuu tuosta,ellet äkkiä lähde.
Äläkä jää yksin tilanteeseen,kerro vanhemmillesi ja ystäville,sisaruksille,hae apua ja tukea.

 

["Aapee"]

no ei se tuosta ainakaan paremmaksi muutu,näin ajattelisin.
Tärkeintä on sun ja lapsen hyvinvointi;voitteko hyvin tuollaisen ihmisen kanssa jota pitää pelätä pahimmillaan?
Jos edes pelkäät että saattaisit saada nyrkistä nin kannatan lähtemään,saattaa lapsikin olla vaarassa kun jo nyt on tuollaista huutamista
En ole mikään selvännäkijä tai yleistäjä mutta kyllähän pahimmat vaihtoehdotkin on otettava huomioon varsinkin kun pikkuinen on

Hyvin voidaan silloin kun mies ei ole tuolla tuulella, se vaihtelee.. Nyt ei mene hyvin, ei todellakaan. Olen miehelle sanonut että toi ei ole normaalia saada tuollaisia raivareita saatikka normaalia huutaa viattomalle lapselle joka ei ole tehnyt mitään pahaa kenellekkään. Mies kääntää tuonkin aina siihen että minä olen sekasin ja minä tarvitsen apua, elikkä siis ei koskaa myönnä itsessään olevan mitään vialla.

 

["mamma09"]

Asiat ei aina ole niin mustavalkoisia kuin täällä palstalla luullaan Olen ollut melko samantapaisessa tilanteessa ja vyyhti lähti purkautumaan vasta kun uhkasin lähteä menemään jos mies ei hae apua itselleen. Nyt hän käy puhumassa agressiivisuudestaan ja me aloitamme pian pariterapiankin. En tiedä jäänkö silti mutta paremmalta näyttää, katson lähinnä tilannetta lapsen kautta koska häntä minun tässä pitää eniten ajatella, mikä on hänelle parhaaksi. Paljon voimia taistoon, niitä se vaatii. Ei mullakaan mies heti tuonne terapiaan suostunut vaan vasta kun etsin kämppää mulle ja lapselle.

 

["vesimeloni"]

Voi hyvä ihminen, tee nyt loppu tuosta ennenkuin pahempaa sattuu! Jos et itsesi takia pysty, niin tee se lapsesi vuoksi. Ei kai kukaan äiti oikeasti halua lapsensa pelkäävän kotonaan??? Ja saavan ikuisia traumoja...??
Vaikka isä ei koskaa löisi lastaan, niin jo se, että lapsi näkee/kuulee tuollaisia riitoja, riittää aiheuttamaan ikuiset arvet.
Hyvänä esimerkkinä siskopuoleni (eri isä kuin mulla), joka vielä nyt 28 vuotiaana kärsii väkivaltaisen isänsä aiheuttamista traumoista. Koskaan isänsä ei lyönyt häntä, mutta sisko näki ja kuuli paljon äidin ja isänsä tappelua. Nykyään sisko itse elää väkivaltaisessa avioliitossa ja muitakin väkivaltaisia suhteita on takana. Oli joskus aivan järkyttynyt ja yllättynyt, kuuli, että minun mieheni ei ikinä ole lyönyt minua tai edes uhannut väkivallalla. Ihmetteli vaan, että MITÄ mun mies sitten tekee suuttuessaan? Tällaisenko esimerkin parisuhteesta haluat lapsellesi?
Ja ajattele itseäsikin. Yksi nyrkin isku väärään kohtaan, yksi sekunnin liian pitkään kestävä kuristaminen, yksi isku jonka voimasta kaadut ja lyöt pääsi ja halvaannut loppuiäksesi... Vaikka mies ei TARKOITTAISI satuttaa "kunnolla", niin siten voi kuitenkin käydä. Oikeasti!!!

 

[:(]

jos mukana on vähänkin väkivaltaa tai sillä uhkailua,niin jalat alle!pois tuommoisen hullun luota,sillä se tulee pahenemaan ja sit kadut kun et lähtenyt
vaikka miten rakastaisit,ei tuo mies voi sua oikealla tavalla rakastaa jos noin sua kohtelee,varsinkin kun ihan kuristanut on ja uhkaillut!ja vauvalle huutaminen....ei ei....
Lähde ajoissa,sillä varamsti lasta rakastat enemmän.....

 

["Aapee"]

Eroa ja vie lapsi pois tuolaisen hirviön luota ja äkkiä!
Siun tilanteesi ja miehen väkivalta vaan pahentuu tuosta,ellet äkkiä lähde.
Äläkä jää yksin tilanteeseen,kerro vanhemmillesi ja ystäville,sisaruksille,hae apua ja tukea.

En oo näistä meidän asioista kenellekkään pystynyt avautua, enemmän luon jotain mielikuvia ihanasta arjesta mitä se ei todellisuudessa aina ole. Tuntuu hävettävältä ja hirveältä että ollaan tässä tilanteessa ja mukana on pieni lapsi

 

["mamma09"]

[QUOTE="Aapee";24072237]En oo näistä meidän asioista kenellekkään pystynyt avautua, enemmän luon jotain mielikuvia ihanasta arjesta mitä se ei todellisuudessa aina ole. Tuntuu hävettävältä ja hirveältä että ollaan tässä tilanteessa ja mukana on pieni lapsi [/QUOTE]

Samat tunnot täällä. Mua helpotti kovasti kuulla että näiden "kohtauksien" takana on miehen lapsuuden traumat eli niitä voidaan toivottavasti hoitaa. Meillä ei tosin leiju väkivallan uhka yhtä selkeästi mutta eipä sitä tiedä ennenkuin jotain sattuu että kuinka paha se mies on

 

["pipsa"]

vesimelonin kirjoitukseen yhdyn,itsekin näin lapsena raakaa väkivaltaa kotona ja sain traumoja vaikkei väkivalta muhun kohdistunutkaan
Sun ja vauvan turvallisuus on pelissä;ja se voi vaarantua tollasen miehen kanssa.
Miten edes olet voinut tuon kuristamisen jälkeen jäädä sen luo??
samaa ihmettelin äidistäni joka jokaikisen,aina vaan pahemman hakkauskerran jälkeen jäi isäni luo,kunnes 20v yhdessäolon päätteeksi tappoi äitini,aivan kuten uhkasi....
joten neuvoni,äl odota pahempaa van lähde ennen sitä!!

 

[Kais]

[QUOTE="Aapee";24072237]En oo näistä meidän asioista kenellekkään pystynyt avautua, enemmän luon jotain mielikuvia ihanasta arjesta mitä se ei todellisuudessa aina ole. Tuntuu hävettävältä ja hirveältä että ollaan tässä tilanteessa ja mukana on pieni lapsi [/QUOTE]
Siulla ei ole mitään hävettävää,syy on miehen,ei siun.Miehesi yrittää nyt vierittää kaiken siun niskaan.:hug:
Väkivalta ei ole oikein missään tilanteessa ja viellä pieni lapsi tilanteessa.Miehes pitäsi hävetä,eikä sinun.
Hae apua,oikeasti,ennen kuin on myöhäistä :|.Lapsesi kärsii perhehelvetistä,vaikka onkin viellä pieni,kai haluat lapselle antaa turvallisen kodin?
Älä pidä kulisseja yllä ihanasta parisuhteesta,siitä ei ole mitään hyötyä,sie itse vaan kärsit siinä,niin henkisesti ja fyysisti.:|
Seuraava väkivalta,kuristaminen voi viedä siut sairaalaan tai hautaan,et kai sitä halua?
Perheväkivalta yleensä vaan pahentuu ja raaistuu ajan kanssa.

 

["vieras"]

Vittu miten tyhmiä ämmiä voikaan olla! Mua niin korpeaa lukea tämmösestä.. Juu, oota vaan, että hakkaa sinut ja vielä vauvankin. Ootappa, kun tulee uhmaikää sun muuta,niin on pentus sinimusta isin käsittelyn jäljiltä!

 

[erakkomies-71]

parisuhteeseen ei kuulu väkivalta..vaan rakkaus!Se että mies on käsiksi käynyt on jo selvä singaali että on vain ajan kysymys...et milloin heräät sairaalan vuodeosastolta pää pakettiin käärittynä.Nyt kipinkapin ero vireille ja etsit sellaisen miehen joka kunnioittaa ja rakastaa /tukee sua ja vauvaa elämässä eteenpäin!

 

["joku"]

[QUOTE="pipsa";24072274]vesimelonin kirjoitukseen yhdyn,itsekin näin lapsena raakaa väkivaltaa kotona ja sain traumoja vaikkei väkivalta muhun kohdistunutkaan
Sun ja vauvan turvallisuus on pelissä;ja se voi vaarantua tollasen miehen kanssa.
Miten edes olet voinut tuon kuristamisen jälkeen jäädä sen luo??
samaa ihmettelin äidistäni joka jokaikisen,aina vaan pahemman hakkauskerran jälkeen jäi isäni luo,kunnes 20v yhdessäolon päätteeksi tappoi äitini,aivan kuten uhkasi....
joten neuvoni,äl odota pahempaa van lähde ennen sitä!![/QUOTE]

Sama tapahtui meilläkin ja yli 30 vuoden avioliiton jälkeen Onneksi ei kuitenkaan ehtinyt koko perheen tappamisen uhkausta toteuttaa...

 

["Pöö"]

Toivottavasti lapsesi otetaan huostaan, koska oma äiti vaarantaa oman lapsensa turvallisuuden. En tosiaan voi ymmärtää, olet huono äiti!

 

["Niina"]

Älä välitä tuosta kommentista. Itse olin samanlaisessa tilanteessa ja ymmärrän sinua. Äskeinen ei ilmeisesti ole ollut samassa tilanteessa, joten EI voi tietää mistä puhuu. Tuollainen kumppani saa tuntemaan, että vika on itsessä, eikä hänessä. Voimia sinulle ja älä missään nimessä masennu äskeisestä kommentista. ET ole missään nimessä huono äiti, vaan tuossa tilanteessa alkaa epäilemään omaa järkeään. Tiedän mistä puhun 13 vuoden kokemuksella. Itse erosin 9 vuotta sitten "nuoruudenrakkaudestani"

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";24072294]Vittu miten tyhmiä ämmiä voikaan olla! Mua niin korpeaa lukea tämmösestä.. Juu, oota vaan, että hakkaa sinut ja vielä vauvankin. Ootappa, kun tulee uhmaikää sun muuta,niin on pentus sinimusta isin käsittelyn jäljiltä![/QUOTE]

Niinpä. Järjissään oleva aikuinen on vastuussa lapsen hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta. Nyt näyttää siltä että lapsen edusta ei huolehdita kummankaan taholta tarpeeksi jos tuohon tilanteeseen jäädään makaamaan.

Mikä teitä naiset vaivaa?

 

[emppu75]

entäs, jos ja kun tilanne on toisinpäin, ei nyt ihan noin graavisti, en ole kuristanut ketäön, en lyönyt reikiä oviin jne, vaan olen järkyttävän vihainen, aggressiivinen ja huudan usein... mies on täysin toista maata ja poju meillä 5kk.....

 

[Snoopy]

Ero ja lähteminen on todella vaikeaa. Nyt avaat suusi läheisillesi niin ensimmäinen kynnys on ylitetty. Sitten ei enää ole paluuta vaan saat tukea ja apua tilanteeseesi. Älä enää peittele ja suojele miehesi tekoja.

Kun pystyt irtioton tekemään ja lopulta lähtemään pois väkivaltaisesta suhteesta, tulet vielä huomaamaan kuinka oikean ratkaisun teit.

Mies ei arvosta sinua lainkaan jos kohtelee sinua noin. Et ole sen arvoinen. Keskitä kaikki voimat ja jaksaminen eroprosessiin, sinä kyllä selviät!