Viikko ja viikko tapaamiset lapsille?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja lossi
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

lossi

Uusi jäsen
30.06.2011
3
0
1
Olemme vast'ikään eronneet ja meiltä jäi avioliitosta kolme pientä lasta (1,2 ja 4 v.). Parasta aikaa keskustellaan lasten tapaamisista.

Isänä olen hakemassa ns. viikko ja viikko rytmiä, jolloin lapset saisivat olla viikon isän luona ja viikon äitin luona. Tasapuolisuus niin lapsille kuin vanhemmillekin. Äiti on taas sitä mieltä, että riittää kun lapset tapaavat isäänsä vain joka toinen viikonloppu. Pelkään itse, että lapset vieraantuvat minusta niin vähäisellä näkemisellä ja tuntuu niin raastavalta aina odottaa kaksi viikkoa lasten näkemistä! On olemassa kaikenlaisia tutkimuksia, joissa puolletaan molempia vaihtoehtoja. Toinen sanoo, että viikko ja viikko on hyvä systeemi ja toinen taas sanoo, että se ei ole hyväksi lapsen kehitykselle. Itse olen sitä mieltä, että se on hyvä systeemi kun se tehdään järkevästi. Luodaan lapselle kaksi kotia.

Onko kokemuksia / mielipiteitä asiasta? Kiitoksia..
 
Tutuillani toimii ainakin ihan hyvin vuoroviikkosysteemi, tosin vanhemmat ovat hyvissä väleissä keskenään ja asuvat sen verran lähellä toisiaan että lapsen päivähoitopaikka säilyy samana riippumatta siitä kumman luona lapsi kulloinkin asuu.
 
Aika pieniä ovat mielestäni nuo lapset vuoroviikkosysteemiin. Toki jos saatte sovittua niin, että lapset pysyvät samassa paikassa ja vanhemmat vaihtavat paikkaa viikottain, niin sitten ok.

Onko vaihtoehtoina vain nuo kaksi? Eikös äiti voisi suostua esim. keskellä viikkoa tapahtuviin iltatapaamisiin viikonloppujen lisäksi?

Ei ole varmasti helppoa joutua eroon lapsistaan, tsemppiä sinulle!
 
Eikö olisi helpompi ja lasten kannalta parempi niin, että lapset asuvat yhdessä kodissa, ja vanhemmat reissaavat viikoittain ees taas?

Eli siis vanhemmille asunto, jossa asuvat vuoroviikoin. :cool:
 
Viimeksi muokattu:
Meillä on ollut viikko-viikko-systeemi, pojat olivat 5- ja 7-vuotiaat systeemin alkaessa. Vanhemmat asuneet aina lähekkäin, joten on onnistunut koulujen ja kavereiden kannalta hyvin. Tuon ikäisillä (koululaisilla) näkisin, että viikko-viikko-systeemi toimii hyvinkin.

1-vuotias on kuitenkin vielä kovin pieni.. Suostuisiko exäsi joka toinen viikonloppu-järjestelyn lisäksi sellaiseen, että saisit pitää lisäksi viikolla yhden, kaksi päivää? Näkisin, että pienille olisi parempi ettei noin pitkää aikaa olla erossa, viikko on kuitenkin tosi paljon...

Yhdellä tutullani oli sellainen systeemi lasten ollessa pieniä, että olivat 3 päivää isällään ja 4 päivää äidillään, ja olivat tyytyväisiä tuohon. Heillekin viikko oli liian pitkä aika.
 
Meillä eksäni kanssa tämä toimi hyvin, varsinkin välille jäi vielä pitkä välimatka niin oli jo loogistakin että lapsi on viikon kerrallaan toisen luona. Sittemmin lapsen koulun alettua isäkin muutti lähemmäs lastaan ja homma jatkunut samalla kaavalla. Toki nyt jo lapsen iän huomioon ottaen kuullostellaan myös häntä että kumman luona haluaa olla. Mutta pääsääntöisesti kuitenkin niin että 2vko kuukaudesta molemmilla
 
Se riippuu varmaankin aika paljon lapsesta. Veljelläni oli viikko-viikko systeemi, ja lasten kannalta se oli huono. Lapset ei oikein tiennyt missä se koti on, eikä niillä ollu "juuria" oikein missään. Nyt teini-ikäisinä ne ongelmat vasta huomaa. Ja nyt nämä lapset haluavat olla vain toisen vanhemman luona.
Ja sekin ongelma oli siinä kun isä löysi uuden kumppanin, niin se ei hyväksynyt tätä systeemiä.
 
Ymmärrän että on sinulle isänä raastavaa nähdä lapsiasi vain joka toinen viikonloppu mutta sinä olet aikuinen ja sinulla on paremmat edellytykset käsitellä asiaa, kuin pienillä lapsilla joita riepoteltaisi paikasta toiseen eikä missään olisi varsinaista kotia (edustaa pysyvyyttä ja jatkuvuutta lapsille-> perusturva!) Vuoroviikkosysteemi noin pienillä ei ole ainoastaan ei-suositeltava vaan jopa todella vahingollinen. Aikuisten tehtävä on suojella lapsia ja hyvään vanhemmuuteen kuuluu asettaa lapsen etu oman etunsa edelle. Joskus se voi olla raastavaa, mutta tosiaan aikuisilla on paremmat selviytymiskeinot kuin lapsilla. Toivottavasti osaatte tehdä järkeviä päätöksiä, onnea uuteen alkuun!
 
minusta pienelle lapselle ihan paska juttu. isomman kanssa voisi toimia.
meillä itse olen ehdottanut eksälle pitkiä viikonloppuja, joka toinen vkl to-ma ja halutessaan voi tavata muuten. lapset 4 ja 5 kohta.
 
Suosittelen että lapset jäävät nykyiseen kotiinsa eli siihen missä olette perheenä asuneet ja otatte vaimosi kanssa omat asunnot ja olette lasten luona itse, lapset eivät muuta. Tällöin vaihdon voi tehdä niin usein kun siltä tuntuu, alsten ehdoilla eikä tuijoteta kalenteria niin tiiviisti.
 
niin ja ps. Vaikka varmasti ajattelet vain lapsiesi parasta lauseellasi: "Luodaan lapsille kaksi kotia" niin totuushan on kuitenkin se että vuoroviikkosysteemi aiheuttaa lapsillesi sen tilanteen, että heillä ei ole kotia ollenkaan, on vain äidin koti ja isän koti, joissa vieraillaan vuoroviikoilla. Ihan oikeasti, jos yhtään rakastat lapsiasi niin luovut vuoroviikkoajatuksesta. Tai ainakin siirrät sitä niin monen vuoden päähän että nuorin on myös kouluiässä.
 
Kuten oletinkin, mielipiteet jakautuu aika lailla kahtia. Kun joku kysyi elatusmaksuista tämmöisessä tilanteessa, niin en tiedä miten niitten kanssa toimitaan.

Ajatus (viikko ja viikko) on mielestäni siinäkin mielessä hyvä, että asumme samalla paikkakunnalla ja n. kilometrin päässä toisistamme.
 
Minustakin lapsesi ovat hiukan pieniä viikko-viikko-systeemiin, mutta periaatteessa se on minusta hyvä tapaamismalli. En ollenkaan allekirjoita tuota että lapsilla ei olisi kotia ollenkaan, vaan he vain vierailevat vanhempiensa luona. Omasta kokemuksesta sanon, että lapsilla on kaksi kotia - heille vain on helpompaa sanoa että ovat isän tai äidin luona. Jeesustelijat siitä tietysti vetävät sen johtopäätöksen ettei kumpikaan ole lasten koti.

Minusta ei ole ollenkaan perusteltua sanoa, että yksi koti on lapsen etu. Lapsen etu on kaksi läheistä, osallistuvaa vanhempaa. Joka toinen viikonloppu tavattava vanhempi on väkisinkin puolivieras lapselle. Siinä lapsi menettää aika paljon.
 
Nimim. Jellonainen "Joka toinen viikonloppu tavattava vanhempi on väkisinkin puolivieras lapselle. Siinä lapsi menettää aika paljon."

Samaa mieltä. Jos lapset näkevät isäänsä vain joka toinen viikonloppu, niin voi miettiä kuinka tärkeä ihminen tällaisella tapaamisella isästä syntyy. Voihan olla, että tuleekin tärkeä, mutta ei missään nimessä sellainen isä joka on osa arkipäiväistä elämää, jakamassa niin iloja kuin surujakin.

Nyt tapaan lapsiani toistaiseksi joka toinen viikonloppu. Olo tuntuu kyllä kieltämättä ulkopuoliselta...
 
Meillä lapset olivat erotessa 1, 3, ja 6 ja he tykkäävät viikko-viikko-jaosta. Odottavat aina innolla sekä isä- että äiti-viikkoa. Välimatkaa kotien välillä on alle km.
Nyt erosta jo useampi vuosi, ja edelleen lapsilla hyvä olla. Saavat elää arkea molempien vanhempiensa kanssa, toinen ei jää paitsioon.
Elarit meillä sovittiin nollaan.
 

Yhteistyössä