Tunne vai järki?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja maija_
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

maija_

Vieras
Olen ihastunut varattuun mieheen, itse olen naimisissa. Olemme soitelleet,viestitelty ja harrastanut seksiä..Järki sanoo ja käskee lopettamaan tuon "suhteen" ja tunteet ihan jotain muuta. Mies on kertonut rakastavansa minua, mutta menossa naimisiin syksyllä. Mies sanoo et kaikki on tapahtunut niin nopeasti. Hänellä siis on tunteita minua, että tulevaa vaimoansa kohtaan. En tiedä kumpaa järjen vai tunteen ääntä kuuntelen, vai onko se turhaa? Koska jos mies menee naimisiin on hän valintansa tehnyt..
 
Molemmat. Ilmaise nyt tunteesi selvästi ja laita mies tekemään valintansa. Kaikkein paras olisi jos pystyisitte keskustelemaan asiasta kolmestaan, muta en usko että se on mahdollista. Toivon morsiamen tietävän asiasta, koska olisi parempi saada asia tietoon ennen häitä.
 
Mies ei tietenkään halua tulevan vaimonsa tietävän. Enkä minä halua ketään satuttaa..Onko väärin rakastua varattuun? Miten pystyn elämään tämän kanssa, jos mies menee naimisiin. En tosiaan haluaisi olla "toinen nainen".
 
Järjellä tietysti. Pätevä ja pystyvä mies!
Hommailee muita naisia jo ennen kuin edes on naimissa. Kyllähän tuo ihan selkeästi indikoi. Ymmrtää käyttää aikansa tehokkaasti: On menossa vasta naimisin, eli virallisia sitoumuksia ei ole tehty, eli on virallisesti (ja juridisesti) täysin vapaa suhteilemaan ympäriinsä. Sitten onkin valmiina laajapohjainen perusta naimisissaoliaikaa varten. Tavanomaisimmathan vasta myöhemin tuollaisiin ryhtyy, eli ovat jälkijunassa jo lähtökohtiasesti. Tämä on selkeästi parasta A-luokkaa! Onko se vielä juristi?
 
Noi parisuhteen ulkopuoliset ihastukset menee ohi. Tiedän kokemuksesta. Jälkeenpäin saatat miettiä miten typerä oot ollut. Ei kannata riskeerata suhdetta, jos sulla miehesi kanssa oikeesti menee hyvin. Ja ilmeissti tuo mieskään ei halua parisuhteestaan luopua, joten parempi kun unohdat koko tyypin ja keskityt omaan mieheesi. Jos teidän suhteessa joku mättää, niin keskustelkaa.
 
Ei kai kukaan voi olla niin naiivi että luotta tuollaiseen mieheen. Se puoliso raukka luottaa kun ei tiedä ukon älyttömistä touhuista, mutta sinä sentään tiedät. Ja silti vielä mietit onko tuo rakkautesi arvoinen. Herätyyyys hei.
 
Meillä menee mieheni kanssa kohtalaisen hyvin.Ollaan oltu yhdessä 11 vuotta joista 5 vuotta naimisissa. Mutta nyt en voi ajatella muutakuin tätä toista. Tämä kaikki vaikuttaa paljon muuhun mun elämiseen ja olemiseen. Hän ei ole juristi.
Mua ei kaduta mikään mitä on tapahtunut.
 
Sama tilanne. Itse naimisissa ja salaisia yhteydenpitoja ja tapaamisia varatun miehen kanssa. Liekkö kesä saanut mielen liian keveäksi. Ei ole helppoa, enkä olisi itsestäni tälläistä edes uskonut, koska olen ollut oletuksessa että olen avioliitossani onnellinen!
 
Ei se niin helppoa ole. Ja jos kerta ihastuminen on jo tapahtunut..Ärsytttää tämä kaikki..

On se helppoa! Sinulle löytyy vielä joskus luotettava ja kunnollinen VAPAA mies, mutta vasta sitten, kun olet kasvanut niin paljon, että olet hänet valmis kohtaamaan. Hän ei kuitenkaan näyttäydy sinulle ennen kuin olet lopullisesti karistanut häntäheikit jaloistasi.
 
En ole masentunut. Kyllästynyt nykyseen elämääni. Ajattelen kuitenkin tätä miestä joka hetki. Ihastumista tai rakastumista..

Itse sanoit tuossa aiemmin, että oma avioliittosi on ihan ok. Eikö se riitä syyksi pyrkiä unohtamaan tuo ihastus? Jos ongelmasi on kyllästyminen, olisiko mahdollista keksiä jotain muuta virikettä tai harrastusta, joka veisi ajatuksia pois tuosta ihastuksesta?
 
Ohi se menee ja vielä huomaat mitä hyvää olisit heittänyt pois jos olisit avioliittosi uhrannut. Neuvon että otat etäisyyttä tuohon mieheen ja annat hänen keskittyä tulevaan avioliittoonsa. Se on kaikille paras!
 

Similar threads

Yhteistyössä